Tämä artikkeli korvaa Ilmailu-lehdessä 3/2023 julkaistun ”Lennokki ja drone ovat ilmailussa samalla viivalla”. Alkuperäisessä tekstissä olleet asiavirheet on korjattu tähän artikkeliin.
Ilmailusäännökset eivät tunne sanaa drone. Niissä ilmailu jaetaan kahteen ryhmään: miehitettyyn ja miehittämättömään. Dronet kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään, samoin kuin erilaiset lennokit.
—Tämä koko sääntelykokonaisuus on erittäin laaja kokonaisuus, ja siitä selvyyden saaminen tavalliselle harrastajalle ja ammattilaiselle on hyvin työlästä. Viranomaisellakin on hetkittäin hankalaa, sanoo Traficomin tarkastaja Kimmo Huoviala.
Lennokkikin on nyt UA
Yksi olennainen uusi lyhenne on UA. Se tarkoittaa miehittämätöntä lentolaitetta (Unmanned Aircraft). Kaikkien yli 250 g painoisten miehittämättömien lentolaitteiden käyttäjien tulee rekisteröityä, ja jos tätä kevyempi miehittämätön lentolaite on varustettu kameralla, tulee käyttäjän rekisteröityä myös. Kamera on henkilötietojen tallentamiseen kykenevä laite ja kamera ilman tallennusmahdollisuutta oleva lasketaan sellaiseksi sekin. Ainoa poikkeus on leludirektiivin 2009/48/EC mukaiset alle 14 v. lasten leikkeihin tarkoitetut lelut.
EU-määräykset koskevat kaikkia lentäviä miehittämättömiä laitteita, poikkeuksena EASAn perusasetuksesta (EU) 2018/1139 pois rajatut laitteet, esimerkiksi puolustusvoimien miehittämättömät lentolaitteet. Myös lentäviä leluja lennättävien lasten tulee noudattaa asetuksen ehtoja, mutta heidän et tarvitse rekisteröityä UA-käyttäjiksi eikä suorittaa pätevyyttä mittaavaa koetta.
Kolme kategoriaa
Kategorioita on kolme: avoin (open), erityinen (specific) ja sertifioitu (certified). Avoin on lupavapaa, mutta edellyttää ohjaajan rekisteröintiä ja että ohjaaja on saanut kokeiden kautta pätevyyden. Kun mikä tahansa avoin-kategorian ehto ylitetään, toimitaankin erityinen-kategoriassa. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi lentokorkeus, lentopaino ja suora näköyhteys miehittämättömään lentolaitteeseen. Erityinen-kategoriassa toimimiselle ehtona on riskiarvion perusteella myönnetty toimintalupa, joka haetaan Traficomilta.
Erityinen-kategoriassa ei voi kuljettaa ihmisiä eikä vaarallisia aineita. Sertifioitu-kategoriassa on kaikki mahdollista, tosin sertifioidun sääntely ei ole vielä valmis.
—Metsiä ja peltoja lannoitetaan jo Suomessakin erityinen-kategorian toimintalupien puitteissa, kertoo Huoviala.
Avoin-kategoriassa suurin sallittu lennätyskorkeus on 120 metriä maan tai veden pinnasta, toiminnan on perustuttava suoraan näköyhteyteen (VLOS) ja suurin sallittu lentoonlähtömassa on 25 kiloa. Vaarallisten aineiden kuljettaminen ja esineiden pudottaminen on kielletty. Miehittämätön ilma-alus on pidettävä turvallisen välimatkan päässä ihmisistä eikä sitä saa lennättää ihmisjoukkojen yläpuolella ja lisäksi toiminnassa on tietenkin huomioitava ilmailun kielto-, rajoitus- ja vaara-alueet.
Suora näköyhteys on avoimessa välttämätön
Lennokin tai dronen lennättämisessä on yksi kirjainyhdistelmä yli muiden: VLOS. Lyhenne tulee sanoista Visual Line of Sight. Se tarkoittaa, että lennättäjällä on koko ajan oltava näköyhteys UA:han. Lennättäjän on koko ajan katsottava lennätettävää laitetta, vaikka välillä vilkaisisikin näyttöruutua esimerkiksi valokuvatessaan. Näköyhteydeksi ei riitä dronen kamerastaan lähettämä kuva, koska sen kautta ei näe dronen koko ympäristöä. Lisäksi yhteys voi katketa. Miehittämätöntä lentolaitetta ei myöskään saa lennättää minkään näköesteen taakse.
Näköyhteyden ansiosta lennättäjä pystyy väistämään miehitettyä ilmailua ja varomaan esimerkiksi ohikulkijoita sekä varmistamaan, ettei lennokki tai drone lennä kenenkään päällä tai päin mitään. Pelastushelikopterit lentävät usein matalalla ja sellaisen lähestyessä on miehittämättömän ilmailun väistettävä alaspäin. Vaikka miehitetty ilmailu on periaatteessa yli 150 metrin korkeudessa, on miehitetynkin lentimälaitteen joskus laskeuduttava ja tämä laskeutuminen voi tapahtua lentokentän lisäksi jäälle tai veteen, jos lentokoneessa on siihen tarvittavat varusteet. VLOSista ei siksi voi poiketa edes Inarijärven jäällä, paitsi jos vaihdetaan kategoriaa erityiseen.
Kaverin voi pyytää tähystäjäksi
Joskus näkee dronevideoita, joissa dronen lennättäjä on samaan aikaan ajanut polkupyörällä tai autolla. Dronea on joko ohjattu pelkän kamerakuvan perusteella tai se on ohjannut itseään jollakin sovelluksella. Avoin-kategoriassa on täysin luvallista käyttää UA:n follow me -moodia. Tässä tosin suurin sallittu etäisyys UA:n ja ohjaajan välillä on vain 50 m. Pelkällä kamerakuvalla ei saa lentää, koska pitää olla VLOS.
Jotkin dronet voivat lentää jopa kahdeksan kilometrin päähän ohjaajastaan. Käytännössä tällainen etäisyys on mahdoton avoin-kategoriassa, koska VLOS ei ole mahdollinen niin kaukaa. On mahdollista käyttää tähystäjää, mutta tähystäjä ei saa käyttää kiikaria eikä muita apuvälineitä UA:n havaitsemiseen. Silmälaseja ei katsota apuvälineiksi. Avoin-kategoriassa tähystäjän tulee olla ohjaajan välittömässä läheisyydessä puheyhteyden etäisyydellä, jolloin tähystäjä ei voi esimerkiksi olla naapurikunnassa radiopuhelinyhteydellä.
Tähystäjäksi kelpaa kuka tahansa ihminen, jolla on näkökyky.
Tähystäjä on välttämätön myös lennettäessä FPV racingia eli drone racingia, jolloin lennättäjä näkee videolasiensa kautta vain dronen lähettämän kuvan. FPV tulee sanoista First Person View ja siinä päästään näkemään maailma kuin dronen kyydissä istuttaisi. FPV:tä lennettäessä tähystäjän tehtävänä on dronen ja ympäristön tarkkailu.
Kolme luokkaa: A1, A2 ja A3
Tällä hetkellä on menossa siirtymäaika, joka päättyy vuodenvaihteessa. Seuraavassa kerrotaan määräyksistä siirtymäajan jälkeen. Ensi vuonna jokaisessa UA:ssa on oltava C-merkintä.
Ilman C-merkintää olevia UA saa edelleen lennättää EU:N ja EASA:n alueella. Näissä vanhoissa UA:ssa tulee merkittäväksi UA:n paino: alle 250g painoisia ja alle 19m/s nopeudella lentäviä saa lennättää alakategoriassa A1 ja 250g – 25kg painoisia alakategoriassa A3. SIL-16 luvan haltijat voivat lennättää luvan ehtojen mukaan ilman C-merkintää olevia UA-laitteita. Nyt onkin viimeinen aika hankkia SIL-16-lupa (ks. myöh.), vaihtaa kolmoskategoriaan tai lähettää Mavic ykköset ja muut ilman C-merkintää olevat dronet Ukrainan armeijalle.
Avoin-kategoriassa on kolme luokkaa. Luokassa A1 lennättäminen on sallittu alle 900 grammaa (UA:n C0- tai C1-luokka) painavalla dronella yksittäisten ihmisten yli, mutta ei ihmisjoukkojen päällä. Lisäksi UA-luokkaan C1 kuuluva lentolaite voi painaa yli 900g, jos sen ihmispäähän törmätessään välittämä törmäysenergia on alle 80J. Tämän voi toteuttaa rajoittamalla lentonopeutta. Luokka C0 tarkoittaa alle 250 gramman lentopainoa.
Alakategoriassa A3 lennätettävän UA:n suurin sallittu paino on 25 kiloa. Lennätykset on suoritettava turvallisella vaakasuoralla etäisyydellä, joka on vähintään 150 metriä asuin-, liike-, teollisuus- tai virkistysalueilta. Lisäksi toiminta-alueen on oltava sellainen, jossa kauko-ohjaaja kohtuudella olettaa, ettei toimintaan osallistumattomille ihmisille aiheudu vaaraa. Ennen lentoa tulee olla kohtuudella varma, ettei alueella ei ole ulkopuolisia. Jos alueelle tulee ulkopuolisia, niin tulee pitää etäisyys, joka on vähintään 30 metriä tai etäisyys, jonka UA kahdessa sekunnissa lentää.
Luokassa A2 ohjaajalla on tavallisen verkkokokeen lisäksi erityinen A2-lisäteoriakoe. Kauko-ohjaajan ikäraja on 12 vuotta ja käyttäjän eli operaattorin tulee olla täysi-ikäinen. Dronen paino voi olla korkeintaan 4 kiloa (C2-luokka) ja toiminta suoritetaan siten, ettei dronea lennätetä muiden kuin toimintaan osallistuvien henkilöiden yli. Uusi DJI Inspire 3 menee vähän yli neljän kilon, joten se kuuluu kategoriaan A3 ja tullee kuulumaan C3-luokkaan.
—Tämä on yksi monen sekoittama asia. UA:t luokitellaan C-luokkiin ja toimintakategorioissa A1/2/3 saa toimia eri C-luokituksen saaneilla UA:lla, sanoo Huoviala.
Dronen lennättäminen ihmisten päällä on kiellettyä siksi, että häiriötilanteessa drone ei liidä vaan putoaa kuin kivi. Kiintäsiipinen drone liitäisi jonnekin, mutta niitä on hyvin vähän. Kiinteäsiipisiä lennokkeja on tietenkin paljon.
SIL-16-lupa vapautti lennokkitoiminnan
Suomen Ilmailuliitolle on annettu valtakunnallinen toimilupa, jota kutsutaan nimellä SIL-16. Se kattaa kaikki jäsenkerhot ja Ilmailuliiton henkilöjäsenet, joilla on jäsenyys jossain liiton jäsenkerhossa. Kaupalliseen ilmakuvaukseen lupaa ei voi käyttää, vain harrastamiseen. Jäsenen tulee olla täysi-ikäinen, olla harrastanut vuosia, ja kuulua SIL16-koulutusta antavaan kerhoon.
Harrastajille lupa tarjoaa lennättämisen korkeammalla, jos ollaan muualla kuin tiheästi asutuilla seuduilla: 300 metriin asti alle kilon painoisilla vapaastilentävillä lennokeilla ja pienoisraketeilla sekä korkeintaan 10 kilon radio-ohjattavilla, olivat ne sitten kiinteä- tai pyöriväsiipisiä. Paitsi moniroottorisilla maksimikorkeus on 120 metriä. Tiheästi asutuilla seuduilla maksimikorkeus on kaikilla laitteilla 120 metriä ja maksimipaino 1—1,5 kiloa lentimen tyypistä riippuen. Myös siimaohjatut ovat luvassa mukana: sillä saa lennättää alle kolmen kilon painoisia siimaohjattuja korkeintaan 25 metrin siimoilla. SIL-16-luvalla tapahtuvasta lennätyksestä on tehtävä ilmoitus Aviamapsiin.
Yksi luvan tuomista eduista on, että sillä voi jatkaa lennättämistä nykyisillä laitteilla, joista puuttuu uusien määräysten vaatima C-merkintä. Mukana on myös FPV. Lupa mahdollistaa FPV-lennot yli 30 metrissä, jos apuna on tarkkailija eli tähystäjä.
Saadakseen luvan harrastajan on kuuluttava Ilmailuliiton jäsenkerhoon, joka on saanut liitolta oikeuden toimia SIL-16-operaattorina. Suojaetäisyyksiä lupa ei tunne, mutta kerhoissa opitaan lennättämään riittävän kaukana ihmisistä, eläimistä ja rakennuksista. Ilmailuliiton jäsenyys sisältää myös vakuutusturvan.
Kun harrastaja on hankkinut henkilökohtaisen SIL-16-luvan, se on voimassa toistaiseksi ilman uusintanäyttöjä. Lisätietoa ja itseopiskelukurssi löytyy osoitteesta www.lennokkimaarays.fi.
Ilmailuliitolla on Miehittämättömän ilmailun toimikunta, joka vaikuttaa miehittämättömän ilmailun lennätysalueisiin ja muutenkin lajin harrastamismahdollisuuksiin. Luvan ehdot neuvoteltiin Puolustusvoimien ja Traficomin kanssa vuosina 2020–21.
Miehittämätönkin ilmailu lentää ilmatilassa
Dronen ja lennokin lennättäminen on ilmailua ja tapahtuu ilmatilassa, joko valvotussa tai valvomattomassa. Valvottu ilmatila on jaettu käyttöalueisiin, joita ovat esimerkiksi lentokentän lähialue ja lähestymisalue. Siksi lennättäjän on tunnettava ilmatilasäännöksiä. Tämän varmistamiseksi miehittämättömän ilmailun lennättäjien pitää suorittaa verkkokoe ja merkitä laitteeseensa rekisteröitymisen yhteydessä saatu operaattorin rekisteritunnus. Lisäksi on hyvä laittaa oma puhelinnumero, jotta kadonneen laitteen löytäjä voi tavoittaa sen omistajan.
Kun UA:n maksimikorkeus on 120 metriä ja lentokoneen alin lentokorkeus 150 metriä, jää väliin 30 metrin turvaväli. Se on välttämätön siksi, että sekä lentokoneen että dronen korkeusmittaus ei ole aina tarkka. On siis maasta 120 metriin yltävä kerros miehittämättömälle ilmailulle ja 150 metristä periaatteessa ilmakehän rajalle yltävä kerros miehitetylle ilmailulle. Poikkeuksen tekee miehitetty ilmailu laskeutuessaan tai noustessaan ilmaan. Missään muussa tilanteessa miehitetty ilmailu ei saa lentää alle 150 metrissä.
Kieltävät ja rajoittavat UAS-alueet
UAS-alueita on kolmenlaisia: kieltäviä, rajoittavia ja sallivia.
Kieltäviä UAS-alueita on tällä hetkellä 28: Helsingissä Yhdysvaltojen lähetystön päällä on 150 metriin yltävä kieltoalue ja 27:n vankilan yläpuolella eri puolilla Suomea on kieltoalueet, joilla ei ole ylärajaa. Vankiloiden päällä olevat kieltoalueet estävät kaikenlaisen UA:n avulla tapahtuvan salakuljetuksen vankila-alueelle. Minkäänlaisia poikkeuksia näillä kieltoalueilla ei Traficom tunne. Ainakaan Jokelan ja Riihimäen vankiloiden luona ei vielä ole dronekieltomerkkejä. Mutta kieltoalueet pitää silti tietää.
Rajoittavia UAS-alueita on lähes 200 kappaletta, joista suurin osa sijaitsee lentopaikkojen (lentokenttien ja helikopteriplattojen) ympärillä ja kymmeniä myös poliisiasemien ja Rajavartioston asemien ja esikuntien päällä. ”Lennättäminen vyöhykkeellä voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen sallia Rajavartiolaitoksen asettamilla erityisehdoilla”, kerrotaan Traficomin nettisivuilla rajavartioasemien päällä olevista alueista.
Eduskuntatalon ja useiden satamien, voimaloiden ja tehdasalueiden päällä on rajoittavat UAS-alueet. Eduskuntatalon kohdalla kerrotaan, että ”Lennättäminen vyöhykkeellä voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen sallia eduskunnan turvallisuusesimiehen asettamilla erityisehdoilla”. Mielenosoitusta voi siis teoriassa olla mahdollista kuvata Eduskuntatalon päältäkin, mutta parempi kuvakulma tulee rautatieaseman suunnasta.
Lentopaikkojen päällä olevista UAS-rajoitusalueista useimmissa on eri vyöhykkeitä, joilla maksimikorkeus on esimerkiksi 50 tai 120 metriä, lennättäminen on kielletty korkeudella 50—120 metriä tai maksimikorkeutta ei ole lainkaan (UNL). Myös monilla valvomattomilla lentopaikoilla, kuten EFNUssa (Nummela) on rajoittava UAS-alue. ”UAS-toiminta alueella on sallittua ainoastaan erikseen sopimalla lentopaikan pitäjän kanssa, tai toimimalla julkaistujen paikallisten toimintaohjeiden ja -menettelyjen mukaisesti”, kertoo Traficom.
Rajoittavilla alueilla UAS-laitteilla ei saa lennättää yhtään mitään ilman varta vasten hankittua lupaa. Esimerkiksi Helsingin Meilahden sairaalan helikopteriplatan ympäristössä Helsingissä on UAS-toimintaa on rajoitettu ja luvan voi antaa vain alueen omistaja. Pelastushelikopterin lentäjillä on kiireellisempääkin tekemistä kuin dronejen väistely, joten lupia ei saa kovin helposti.
Sallivat UAS-alueet
Jokaisella UAS-alueella on paikkakohtaiset toimintaohjeet ja -ehdot, mitä tulee noudattaa. Sallivilla alueilla maksimikorkeus voi olla runsaastikin yli 120 metriä. Monien lentokenttien (EFIK, EFYL EFRV, EFLN, EFKM) lennokkikentillä suurin sallittu korkeus on 5000 ft AMSL eli 1500 metriä keskimääräisestä merenpinnasta. Kuitenkin Aavahelukan, EFAA, lennokkikentällä maksimikorkeus on 3300 ft ja Ähtärin lennokkipaikalla 2000 ft. Rantasalmen, EFRN, ja Kesälahden lennokkikentillä maksimikorkeus on vain 1900 ft. No aika pienenä pisteenä näkyy siinäkin korkeudessa lentävä lennokki tai drone.
Malmin lentoaseman, EFHK, ympäristössä on salliva alue, jossa UAS-toiminta 700 ft eli 200 metrin korkeuteen asti on ”sallittua ainoastaan erikseen sopimalla Helsinki-Malmin lentopaikan pitäjän kanssa, tai toimimalla julkaistujen paikallisten toimintaohjeiden ja -menettelyjen mukaisesti” (Aviamaps). Yli 700 ft korkeudella on rajoittava UAS-alue, jossa pitää kysyä lennonjohdolta lupa.
Yhdenkään sallivan alueen tiedoissa ei lue maksimikorkeutena UNL. Avaruuslentoja ei siis voi UAS:lla tehdä niiltä käsin, vaikka radio-ohjattu avaruusraketti olisi periaatteessa UAS-laite.
Ilmailukerho, jolla on lennokki- tai dronetoimintaa, voi hakea sallivaa UAS-ilmatilavyöhykettä liiton avulla ja ilman kustannuksia. Lennätyspaikalle vyöhyke mahdollistaa yleisiä määräyksiä joustavamman harrastustoiminnan, koska ne on ilmailumääräyksellä vapautettu monista yleisistä rajoituksista. Mutta yhtä hyvin harrastaja voi lennättää SIL-16-luvalla.
