Varjoliidon lajiesittely

Ennenkokematon vapauden tunne ja mahdollisuus lentää luonnonvoimien ehdoilla innostavat kymmeniätuhansia varjoliidon harrastajia kautta maailman. Varjoliito on yksi maailman keveimmistä ilmailun muodoista. Varjoliidin on lentolaite, joka koostuu teknisestä kankaasta valmistetusta siivestä, sen alapuolelle kiinnitetyistä punoksista ja kantohihnoista, sekä niihin kiinnitettävistä valjaista. Varustekokonaisuus painaa noin 15-20 kiloa ja mahtuu suureen selkäreppuun.

Historia

Varjoliito (englanniksi paragliding, ranskaksi parapente) on on saanut alkunsa 1980-luvun alussa Ranskan Alpeilla, jossa lajin pioneerit liukuivat alas rinnettä tavallista suorakaiteen muotoista laskuvarjoa käyttäen. Lajin kehitys 1980-luvulta tähän päivään on ollut hyvin nopeata. Modernilla varjoliitimellä, nousevissa ilmavirtauksissa voi kokenut lentäjä lentää useita tunteja kestäviä ja jopa satoja kilometrejä pitkiä matkalentoja. Materiaalien, välineiden ja tietotaidon kehittyessä myös lajin turvallisuus on parantunut merkittävästi.

Varjoliitimellä lentäminen

Lentoon lähdettäessä siipi täyttyy ilmalla ja säilyttää aerodynaamiset ominaisuutensa niin kauan kun siihen kohdistuu riittävä ilmavirtaus. Lennon aikana lentäjä istuu valjaissa siiven alla ja ohjaa varjoliidintä vetämällä ohjauspunoksista, sekä painopistettä siirtämällä. Vapaalennossa lentoonlähtö suoritetaan loivasta rinteestä vastatuuleen juosten tai tasaiselta maalta ajoneuvolla hinaten, jonka jälkeen lentoa jatketaan nousevien ilmavirtausten turvin. Moottoroitu varjoliito (englanniksi paramotoring) poikkeaa vapaalennosta siten, että lentoonlähtöön ja ilmassa pysymiseen käytetään valjaiden selkäpuolelle kiinnitettyä moottoria ja potkuria.

Koulutus

Suomessa varjoliidon koulutuksesa noudatetaan Suomen Ilmailuliiton koulutusohjelmaa ja -ohjeita. Eri puolila maata toimivat koulutusorganisaatiot ovat Suomen Ilmailuliiton jäsenyhdistyksiä ja koulutustoimintaa valvoo viimekädessä ilmailuviranomainen. Koulutuksessa noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyä ParaPro -järjestelmää. Koulutuksen kestoaika riippuu sääolosuhteista ja oppilaan edistymisestä.

Koulutus kestää tyypillisesti 2-4 kuukautta, sisältäen 15 teoriatuntia, 5 matalaa lentoa ja vähintään 40 korkeaa lentoa. Koulutuksen hinta vaihtelee noin 1.500-2.000 euroon. Sääolosuhteiden salliessa koulutus on mahdollista suorittaa myös ns. intensiivikurssina, jonka kestoaika on tyypillisesti 1-2 viikkoa. Intensiivikurssi on laadultaan ja sisällöltään sama, mutta vaatii hyvien sääolosuhteiden lisäksi osallistujalta sitoutumista kurssin suoritamiseen yhtäjaksoisesti lyhyen ajan sisällä.

Kenelle varjoliito sopii?

Varjoliito sopii kaikille terveille naisille ja miehille, jotka haluavat kokea uusia elämyksiä ilmailun parissa. Normaali terveydentila, kohtuullinen fyysinen kunto ja henkinen tasapaino takaavat onnistuneet hetket lajin parissa. Alaikäraja on 15 vuotta huoltajan suostumuksella. Yläikäräjaa ei ole säädetty.

Varusteet

Siiven ja valjaiden lisäksi tarvitaan täydentäviä varusteita, kuten hinauskytkin, koukkupuukko, pystonopeusmittari (variometri), korkeusmittari, valjaisiin kiinnitettävä pelastusvarjo, kypärä, sekä valvotuilla lentopaikoilla toimittaessa ilmailuradio. Matkalennolla mukana on kartta ja usein myös GPS vastaanotin. Vaatetukseksi sopivat ulkoilupuku, tukevat jalkineet ja käsineet. Varusteiden hinta uutena on noin 3.500-4.000 euroa.

Kuinka turvallista varjoliito on?

Kuten kaikissa ilmailulajeissa, lentäjä itse voi omalla asenteellaan vaikuttaa turvallisuuteen. Asianmukainen koulutus, terve harkinta sekä olosuhteiden ja omien rajojensa tunteminen pienentää riskiä huomattavasti. Riskitasoltaan varjoliitoa on usein verrattu vaikkapa ratsastukseen tai off-piste lasketteluun.

Varjoliito kilpailulajina

Varjoliidon kilpailulajeista yleisin on matkalento, jossa kilpaillaan SM- ja MM-tasolla. Muita kilpailulajeja ovat taitolento ja tarkkuuslasku.