Vuonna 2015 suomalaisille purjekoneille sattui kolme onnettomuudeksi luokiteltua tapahtumaa ulkomailla ja kaksi Suomessa. Näistä selvittiin onneksi ilman henkilövahinkoja. Viime vuonna tilastot palautuivat normaaleihin lukemiin, sillä onnettomuudeksi luokiteltiin vain yksi tapahtuma. Vakavia vaaratilanteita kirjattiin kolme ja lisäksi joukko erilaisia poikkeamia. Näistä kaikista on syytä ottaa oppia.
Turbo ei täyttänyt toiveita kotiinpaluusta
Takaisinpaluumoottorilla varustettu kaksipaikkainen purjekone kadotti nousevat ilmavirtaukset, mutta laskevia löytyi kuitenkin. Käsikirjan mukaiselta 500 metrin korkeudelta aloitettu moottorin käynnistys kuulosti aluksi terveeltä pärähtämiseltä ja ohjaaja veti kuulosuojaimet korvilleen.
Hetken kuluttua lentäjälle valkeni kuitenkin, ettei moottori enää vetänytkään ja lisäksi käynnistyspaikan hyväksi katsottu pelto oli jo matkan päässä takana. Ohjaaja päätti noin 250 metrin korkeudessa lopettaa vian etsinnän ja laskeutua maastoon. Valitulla pellolla kasvoi tanakkaa viljaa, joka aiheutti koneen pyörähtämisen laskukiidossa. Koneen runko katkesi siiven takaa, mutta miehistö selvisi pelkällä säikähdyksellä pitkälti oikeiden päätösten ansiosta.
Mahdollinen syy moottorin oikutteluun oli kankeasti liikkuneen polttoainehanan jääminen osittain kiinni. Tämä on yksi tapaus lisää pitkään luetteloon, johon liitetään vuosittain uudet havaitut syyt moottorin käymishäiriöihin.
Purjekoneen apumoottoriin ei voi luottaa sokeasti ja laskupaikka pahan päivän varalle on oltava tiedossa kuten aina purjelennolla. Käyntihäiriöiden vähentämiseksi olisi hyvä käynnistää moottori kokeeksi kentän päällä ennen matkalennolle lähtöä.
Moottorin käsittelyä helpottaisi tarkastuslistan käyttö muistin tukena. Varsinkin kaksipaikkaisessa koneessa matkustajaa voisi hyödyntää tarkastuslistan lukijana. Apumoottoreiden ohjeissa painotetaan myös sitä, ettei valittua maastolaskupaikkaa saa jättää ennen kuin korkeutta on riittävästi.
Lenkkeilijä vaarassa kiitotiellä
Asutuksen keskellä sijaitsevilla korpikentillä on suuri riski törmätä ulkoilijoihin tai kotieläimiin. Joillakin lentopaikoilla naapurit suhtautuvat lentopaikkojen esteisiin ja varoituskyltteihin välinpitämättömästi tai jopa aggressiivisesti. Ilmiö on ehkä sukua polkupyöräilijöiden ja autoilijoiden välisille kahakoille.
Lenkkeilijä ilmestyi laskupaikan tienoille moottoripurjehtijan ollessa matalalla loppuosalla. Ylösveto onnistui täpärästi ennen törmäystä. Ilmoittaja suositteli ylösvedon kertausta kaikille, koska mopun lentojarrujen sulkeminen ja kaasun lisäys ovat kiusallisen hitaita toimenpiteitä – eikä väärä järjestys toiminnassa takaa onnistumista.
Samalla kentällä on tapahtunut useita tilanteita, jossa ulkoilija on ollut vaarassa. Moottoripurjehtija tyhjäkäynnillä on lähes yhtä hiljainen kuin purjekone. Myös vintturilangan lähtö liikkeelle tapahtuu nopeasti ja huomaamatta, mutta vaikutus kohdalle sattuvaan ihmiseen voi olla tappava. Ruotsissa on vintattu taivaalle maastopyörä ja Englannissa lammas. Pyöräilijä ei onneksi lähtenyt vintturilangan mukaan, mutta lammas päätyi lampaiden taivaaseen.
”Ilma-aluksen omistaja, haltija ja käyttäjä ovat huolimattomuudestaan riippumatta yhteisvastuussa vahingosta, joka ilma-aluksen käyttämisestä ilmailuun aiheutuu henkilölle tai omaisuudelle, jota ei kuljeteta kyseisessä ilma-aluksessa.”
Tässä on suora lainaus vastuukysymyksiä käsittelevästä lakitekstistä. Meidän ilmailijoiden on tehtävä kaikki mahdolliset varotoimet, ettei onnettomuuksia pääsisi tapahtumaan.
Ilmailun harrastajien yhteistoiminta ei sujunut nuottien mukaan
Purjekone oli palaamassa matkalennolta ilmoittaen lähestymisestään radiolla sekä myötätuulessa että loppuosalla. Noin 90 metrin korkeudessa lentäjä havaitsi kiitotien kynnyksen tienoilla joukon lennokkiharrastajia ja ilmassa suurehkon lennokin. Väistäminen onnistui ilman törmäystä, mutta läheltä mentiin.
Eri ilmailulajien yhteistoiminta korpikentällä vaatii kaikkien panosta ja sovittuja menetelmiä on noudatettava, vaikka joskus näyttäisikin siltä, ettei muita ole maisemissa.
Lähtöryhmitys kiitotien päässä
Kiitotien päässä oli purjekoneita jonossa odottamassa hinausta moottorikoneen lähestyessä. Ohjaaja oli tietoinen tilanteesta, mutta arvioi korkeutensa väärin. Tästä jäi purjekoneen korkeusvakaajaan pyörän jälki muistoksi.
Kyseisellä kentällä lennetään paljon erilaisilla ilmailuvälineillä ja periaatteessa yhteistoiminta sujuu hyvin. Purjelentäjien olisi pidettävä jono kiitotien päässä lyhyenä. Kiitotielle laskeutuvien taas pitäisi lentää reilulla korkeudella jonon yli.
Siipi maahan lähtökiidossa
Itsestarttaavan Arcuksen siiven kärki otti kiinni maahan n. 50 km/h nopeudella sivutuulistartissa. Ohjaaja veti välittömästi tehon tyhjäkäynnille, mutta ei pystynyt välttämään vähäisiä vaurioita siiven kärjessä.
Konetyypin siiven kärkiosa kaareutuu voimakkaasti taakse ja tämä vaikeuttaa käsittelyä sivutuuliolosuhteissa.
Luvatta ilmatilassa
Lennonjohto havaitsi transponderilla varustetun moottoripurjehtijan aktiivisella rajoitusalueella ja kutsui tätä Jämin taajuudella. Kone ei jäänyt odottelemaan varoituslaukauksia.
Eteläsuomalaisen kentän yläpuolella oli kesällä tilapäinen rajoitusalue, mutta tietenkin samaan aikaan esiintyi hyvää keliä ja ennakkoon luettu tiedote unohtui.
Tulevista ilmatilarajoituksista ilmoitetaan ais.fi-sivustolla AIP-supplement otsikon alla noin kuukauden päivät aikaisemmin. Bulletiinipalvelusta näkee voimassa olevat ilmatilan rajoitukset kartalta ja tekstitiedostosta. Kun sitten vielä osaa katsoa lennonvalmistelu-otsikon alta AUP-sanoman, jossa kerrotaan päivän TSA-alueet korkeuksineen ja voimassaoloaikoineen, ovat ilmatilatiedot hanskassa.
Tietojen kaivamista kannattaa harjoitella ajoittain! Kainona toivomuksena Finavian suuntaan: ilmatilatiedot saisivat olla vähän yksinkertaisemminkin saatavissa.
Kajaanin AFIS ihmetteli alueelle pitemmittä puheitta tullutta transponderilla varustettua ulkomaista purjekonetta. Tilanne kuitenkin selvisi ilman vaaratilanteen syntymistä.
Transponderi on hyvä turvallisuusväline purjekoneissa. Se helpottaa myös lennonjohtoselvitysten saantia.
Kovat miehet, kovat laskut
Koulutustarkastuslennolla kovassa ja puuskaisessa tuulessa kone jäi reilusti hyllylle ja sakkasi pintaan. Nokka-pyörän tietämille ja lehtorin selkään tuli vaurioita.
Tällaisessa tilanteessa opettaja ei ehdi useinkaan puuttua ohjaimiin ajoissa – tilanne kehittyy nopeasti ja tarkastuslennolla ei haluta puuttua luotettavan tuntuisen oppilaan suoritukseen.
Meillä on perinteisesti opetettu purjelentämistä varsin nopealla aikataululla.
Koulutuksen venyttäminen pidemmälle ajalle antaisi oppilaalle enemmän kokemusta lentämisestä erilaisissa sääolosuhteissa. Nämä kokemukset on parempi hankkia koululennoilla kuin yksin. Parempi harjaantuneisuus antaisi itseluottamusta, joka on edellytys harrastuksen menestykselliseen jatkamiseen.
Maastolaskusaran poikki menevä peltotie näytti vaarattomalta, mutta tien reunassa oli poikittainen kynnös, jonka yli rullaaminen aiheutti laskutelineen menemisen sisään. Vauriosta taidettiin selvitä aika vähällä vaivalla, koska telineluukutkin jäivät ehjiksi.
Moottoripurjehtija kolautti kiitotien reunavalon irti ilman omia vaurioita. Lentoasemien valot on rakennettu katkeaviksi juuri siksi, etteivät lentokoneet vaurioituisi.
Kelvottomia lentoja kelvottomilla koneilla
Viranomaistarkastuksessa havaittiin, ettei 3000 tunnin jatkoaikatarkastuksessa ollut tehty vaadittuja vahvistuksia koneen rakenteeseen.
Youtube-videolla esiintyi taitava pilotti temppua vääntämässä. Käytetty purjekone ei vain ollut tähän sopiva, koska pari vuotta aiemmin julkaistu korjausmääräys edellytti rakenteiden vahvistamista ennen taitolentoa.
Papereiden välppääminen on tietenkin aika ikävää puuhaa, mutta on hyvä ymmärtää viranomaisten, koneiden ja laitteiden valmistajien määräysten olevan perustavaa tietoa lentokelpoisuuden valvonnassa. Rajoituksia saattaa tulla myös aika yllättävistä lähteistä. Tiesithän, että joidenkin Schroth-istuinvöiden käyttö taitolennossa on rajoitettu viiteen vuoteen?
Ilmoita vähänkin poikkeavista tapahtumista
Hyvään ilmailutapaan kuuluu olennaisesti poikkeamailmoitusten tekeminen. Yrityksen ja erehdyksen avulla oppii kaikkein tehokkaimmin, mutta ilmailussa se on liian kivuliasta. Omien kokemusten jakaminen on tärkeää, jotta kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä.
