Vesilentäjien kesäkausi avattiin tapaamisten osalta Kiteen Kesälahden Ruokkeenniemellä 16–18.6. Tapahtuman ideointi alkoi jo Vesi- ja suksilentoyhdistyksen järjestämällä perinteisellä kevätleirillä Hauhon Ilorannassa maaliskuussa. Paikaksi valikoitui varsin lyhyen pohdiskelun jälkeen Kesälahti. Tavoitteena oli järjestää nykyistä tapahtumatarjontaa täydentävä tilaisuus, joka ajankohdaltaan ja sijainniltaan tuo jotain uutta kesän tapahtumiin. Tarkoituksena oli tuoda paikalle myös yleisölennätyksiä, mutta kalustopulan takia suunnitelma jäi tällä kertaa toteuttamatta.
Kesälahden Ruokkeeniemen lomakylä on useille vesilentäjille tuttu paikka jo ennestään. Pitkä hiekkaranta tarjoaa oivan rantautumismahdollisuuden, ja lomakylä kaikkine palveluineen mahdollistaa tauon pitämiseen lyhyeksi tai vaikkapa pitemmäksi aikaa. Tapahtuman ensimmäiset pilotit saapuivatkin perjantaina Ile Terttusen kipparoimalla Ikaruksella. Ile oli hakenut matkan varrelta Savitaipaleelta Markku Silanderin matkaseuraksi, ja kun paikalle saavuttiin myös maanteitse, oli mukava saunakööri jo perjantaina koossa ja illallispöydän täytti lentojuttujen puheensorina.
Kun lauantaipäivä valkeni tyynenä ja aurinkoisena, aloimme odottaa lisää tulijoita kristallinkirkkaille Hummonselän laineille. Iltapäivän kuluessa paikalle saapuikin Kuopion suunnalta Maule ja Ikarus, Kiteeltä C180 ja etelästä C172 sekä Petrel. Näin olimme saaneet tapaamiseen kuusi konetta, joten tunnelma oli korkealla. Kun joukko oli majoittunut lomakylään, oli mukava siirtyä lomakylän vanhan isännän Pentti Laukkasen lämmittämään savusaunaan, jonka makeat löylyt olivatkin kaikkien mieleen.
Illallisen jälkeen Tapio Pitkänen piti katsauksen UPRT-koulutuksen (Upset prevention and recovery training) nykytilasta Suomessa ja pohdiskelimme esityksen pohjalta ajankohtaisia lentoturvallisuuskysymyksiä. Kotiinlähtöpäivä sunnuntai valkeni hiukan epävakaisena, mutta jokainen pilotti löysi tiensä seuraavaan päämäärään.
Palauteen perusteella Ruokkeen tapahtuma jäi positiivisena mieleen. Kuten ilmailutapaamisissa yleensä, joukossa tunnelma tiivistyy mukavan yhdessäolon merkeissä. Kokemuksia tulee jaettua ja kuulumiset vaihdettua. Myös tällä leirillä toiselle Ikarukselle sattunut pieni tekninen murhe saatiin ratkottua yhteistuumin ja organisaation tukemana vaihto-osat saatiin pintakuljetuksella kotiin.
Uusi ”lentosatama” avaa aina uusia mahdollisuuksia, joko poikkeamispaikkana matkalla pohjoiseen tai tukikohtana Saimaan pohjoisosien järvialueeseen tutustumisessa. Ruokkeen lomakylän väki lupasikin apunsa poikkeaville piloteille vaikkapa polttoainetäydennyksen järjestämisessä.