lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Vanhuus ja viisaus

torstai 08.04.2021
TEKSTI KIRSI SEPPÄLÄ
Harrasteilmailmailijat ikääntyvät samaa tahtia kuin kerhojen kalusto. Ikääntyville piloteille ehkä perinteiset Cessnat ja Piperit ovat turvallisempia kuin uuden polven koneet. Kuva: Hannu Korpela

Suomessa kuten monissa muissakin kehittyneissä maissa ihmisten elinikä on pidentynyt ja terveitä, toimintakykyisiä vuosia on tullut lisää. Tämä näkyy myös harrastusten parissa. Yleinen näkemys on, että harrasteilmailijat vanhenevat, eikä uusia lentäjiä juuri tule. Tilaston mukaan yli ja alle 50-vuotiaita harrastelentäjiä on suurin piirtein yhtä paljon. Kaikkein nuorimpien ja kaikkein vanhempien voimassa olevien yleis- ja harrasteilmailun lupakirjanhaltijoiden määrä on samaa suuruusluokkaa.

 

Kokemus on eduksi
Muut ilmailijat kiinnittävät toisinaan huomiota toisten ilmailijoiden terveyteen ja toimintakykyyn. Jos arvelee toisen toimintakyvyn heikentyneen turvallisen ilmailun kannalta liikaa, asia kannattaa ottaa puheeksi. Huoli tulee kuitenkin tuoda esiin perusteluiden kera ja turhaa loukkaamista välttäen. Nuorempien ilmailijoiden on myös ymmärrettävä, ettei pelkkä korkea ikä haittaa turvallista ilmailua: Ikäsyrjintään on oltava nollatoleranssi.

 

Lentäjän toimintakyky saattaa tietenkin heikentyä myös muusta syystä kuin korkean iän vuoksi – pelkkä nestehukka kuumana kesäpäivänä heikentää arviointikykyä samoin kuin vaikkapa yliyrittäminen kilpailutilanteessa. Olennaista on, että ilmailija pystyy luotettavaan havainnointiin ja järkevään päätöksentekoon toimintaympäristössään. Vanhuus ja viisaus ei ole tuulesta temmattu sanonta, sillä kokemus on hyödyksi vaihtelevissa päätöksentekotilanteissa.

 

Yhteisöllisyys lisää turvallisuutta

Ikääntyvän ilmailijan kannattaa myös yrittää suhtautua suopeasti siihen, että nuoremmat saattavat olla huolissaan kerhokaverin terveydestä ja toimintakyvystä. Yhteisöllisyys on ilmailussa kaikkien etu, sillä tiedossa on, että yksinäisillä ilmailijoilla on kerhossa toimivia suurempi riski sekä läheltä piti -tilanteisiin että onnettomuuksiin. Toimintakyvyn arviointi on perusteltua, sillä ilmailijalla on oman turvallisuutensa lisäksi vastuu myös kyytiin ottamistaan matkustajista ja sivullisista henkilöistä, joille saattaa mahdollisessa onnettomuustilanteessa aiheuttaa haittaa.

 

Vaikka kaikkiin sairauksiin ja iän tuomaan heikkenemiseen ei voi itse vaikuttaa, ilmailuharrastuksen jatkuvuuteen voi yrittää vaikuttaa huolehtimalla hyvissä ajoin omasta terveydestään. Kuten kaikki tiedämme, säännöllinen liikkuminen ja normaalipainossa pysyminen ehkäisevät korkeaa verenpainetta, sydän- ja verenpainetautia sekä kakkostyypin diabetesta.

 

Yli 77-vuotiaita, voimassa olevan yleis- ja harrasteilmailun lupakirjan haltijoita oli tämän vuoden tammikuussa 77. Selvää on, että lähivuosina osa heistä ei enää uusi lupakirjaansa, mutta osa saattaa jatkaa ilmailua rajoitetun medikaalin turvin. Rajoitettu medikaali mahdollistaa lentämisen joko yksin ilman matkustajia tai varmistusohjaajan kanssa. Myös konetyypin vaihtaminen suorituskykyisestä vakaampaan koulukoneeseen voi edistää turvallisen lentämisen jatkamista tilanteessa, jossa aistien ja elimistön toiminta on jonkin verran heikentynyt.

 

Osaamiselle on kysyntää

Vaikka lentäminen loppuu aikanaan, ilmailukerhossa ja lentokentällä voi viettää aikaansa kuppilatiimaa keräten saman henkisten kavereiden kanssa. Myös kerhon pyörittämisessä riittää tehtävää, ja viisaasti johdetussa kerhossa tehtäviä jaetaan kerholaisten kykyjen ja elämäntilanteen mukaan. Pienikin vapaaehtoinen työpanos edistää kerhon toimintaa ja tuo tekijälleen mielekästä ajanvietettä.

Myös ikääntyvien ilmailijoiden vuosien saatossa kertyneelle osaamiselle on varmasti kysyntää – voin kokemuksesta kertoa, että vanhemmat ilmailijat auttavat mielellään mitä moninaisimmissa ilmailuaiheisissa kysymyksissä. Koska uudet ilmailijat eivät tutustu toisiinsa nykyisillä verkkoteoriakursseilla samalla tavalla kuin ennen luokkaopetuksessa, kerhoissa kannattaisi kehittää kisälli–oppipoika- tai kummitoimintaa, sillä moni tuore ilmailija on varsin yksin lupakirjan saatuaan. Näin tasoitettaisiin tuoreen ilmailijan tietä harrastuksen alkutaipaleella, joka voi aluksi tuntua paitsi elämykselliseltä myös jännittävältä.

 

Kirsi Seppälä
päätoimittaja