Kuopion Lentäjät ry uudistivat Eurostarin kojetaulun monitoiminäytöillä. Turvallisuus, toimivuus ja hinta ratkaisivat.
Kerhomme Kuopion Lentäjät Ry omistaa perinteisen kaksipaikkaisen ultrakevytkoneen Evektor EV97 Eurostarin. Se on valmistunut 2005, joten ikää sillä on lähes kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana tekniikka on kehittynyt merkittävästi ja ilmailussa se on näkynyt erityisesti elektroniikassa ja tietojärjestelmissä. Tätä taustaa vasten lähdimme tarkastelemaan, mitä vaihtoehtoja on olemassa kojetaulun päivittämiseen.
Päivityksen tavoitteena oli uudistaa kojetaulu nykyaikaisilla monitoiminäytöillä. Koneemme alkuperäinen radio, ikoninen Icom IC-A200 päätettiin myös vaihtaa tässä yhteydessä uuteen 8,33 kHz kanavavälillä toimivaan radioon. Lisäksi käyttökytkimet päätettiin uusia sekä siirtää vikavirtasuojat näkyvälle paikalle kojetauluun käyttökytkinten alapuolelle.
Reunaehtoina päivityksessä olivat koneen ikä ja tähän mennessä kertyneet lentotunnit, sekä todennäköinen jäljellä oleva pitoaika ja vuosittaiset lentotunnit, jotka asettivat raamit järkevälle budjetille.
Jo hyvin varhaisessa vaiheessa hanketta kävi selväksi, että uusissa ultrissa standardiksi muodostuneet monitoiminäytöt, kuten Garmin G3X ja vastaavat, olivat suunnittelun ja toteutuksen monimutkaisuuden sekä hintansa puolesta kaukana asettamamme budjetin yläpuolella.
Joten katse piti suunnata edullisempiin vaihtoehtoihin. Tarjontaa tälläkin sektorilla experimental ja ultrakevytkoneisiin on kiitettävästi. Vaihtoehtoja on paljon ja jollakin tapaa oli saatava ote siitä mitä me todella haluamme ja tarvitsemme.
Valitsimme MGL Avionicsin laitteet
Valintaprosessin ykkösvaiheen lopputulemana meillä oli selkeä näkemys kolmen erillisen näytön strategiasta:
• Lennonvalvontamittarit korvataan EFIS-näytöllä
• Moottorinvalvontamittarit korvataan EMS-näytöllä
• Navigointinäytöksi valitaan Android-tabletti ja ohjelmaksi SkyDemon
Nettiä selailemalla löytyy nopeasti laaja valikoima experimental- ja ultrakoneisiin tarkoitettuja monitoiminäyttöjä. Lähempään tarkasteluun otimme lopulta viisi vaihtoehtoa, jotka edustavat tunnettuja ja yleisesti käytössä olevia valtamerkkejä: AvMap, Dynon, Garmin, iLevil ja MGL.
Jo hyvin lyhyen tutustumisen perusteella kävi selväksi keskeisimmät erot näiden välillä.
Lopullisen valinnan meille parhaiten sopivasta vaihtoehdosta teimme tarjousten perusteella. Päädyimme hankkimaan uuteen kojetauluun MGL Avionicsin laitteet. MGL tarjoaa todella monipuolista ja loppuun saakka ajateltua valikoimaa experimental- ja ultrakevytkoneisiin suunnatuissa monitoiminäytöissä ja niiden oheistuotteissa.
Valitsemaamme pakettiin kuuluvat:
• Lennonvalvontaan MGL XTreme EFIS
• Moottorinvalvontaan MGL XTreme EMS
• Tiedonkeruuyksikkö MGL RDAC XF MAP
• Suunta-anturi MGL SP-6
• Asentoanturi MGL SP-7
• Monitoimikaapeli CAN-väylällä
Pahvimallit avuksi suunnitteluun
Kun valinta hankittavasta kokoonpanosta oli selvillä, alkoi kojetaulun lay-outin ja kytkentäkaavioiden yksityiskohtainen suunnittelu.
Lay-outin suunnittelussa käytimme apuna kojetaulusta tehtyä 1:1 pahvimallia. Lisäksi teimme pahvimallit näytöistä, mittareista, kytkimistä, merkkivaloista ja vikavirtasuojista. Palapelin avulla vertailimme eri vaihtoehtoja komponenttien sijoittelulle kojetaulun selkeyden, toimivuuden ja tilankäytön kannalta.
Turvallisuusnäkökohtia
Vanha sanonta ”Kysyvä ei tieltä eksy” pitää paikkansa myös ilmailussa. Tätä sanontaa noudattaen etenimme myös tässä projektissa.
Jotta lentäminen olisi mahdollista ja turvallista, vaikka joku uusista monitoiminäytöistä sattuisi pimenemään, on kaikilla kolmella näytöllä olemassa lennon jatkumisen turvaavat varajärjestelmät. Kaikki vanhat, erilliset moottorin valvontaan käytetyt mittarit poistettiin ja EMS-näytön rinnalle asennettiin varajärjestelmäksi viiden varoitusvalon ryhmä. Lennonvalvontaan jätettiin varajärjestelmäksi vanhoista mittareista nopeus- ja korkeusmittarit, sekä kuula ja kompassi. Navigointinäytön varajärjestelmänä toimivat perinteiset paperinen ajan tasalla oleva kartta, kuula, kompassi ja korkeusmittari.
Vanhassa kojetaulussa olivat käyttökytkimet sijoitettuna eri puolille kojetaulua. Uudessa kojetaulussa käyttökytkimet ovat yhdessä rivissä loogisessa järjestyksessä. Konetta käynnistettäessä kytkimet laitetaan päälle yksi kerrallaan aloittaen kytkinrivin vasemmasta reunasta. Lennon jälkeen ne sammutellaan käänteisessä järjestyksessä aloittaen kytkinrivin oikeasta reunasta. Yhdellä vilkaisulla voi helposti nähdä kaikkien käyttökytkinten asennon. Esimerkiksi lennon aikana sähköisen polttoainepumpun päällä olon.
Vanhassa kojetaulussa vikavirtasuojat olivat sijoitettuna hankalaan paikkaan kojetaulun alle täysin näkymättömiin ja ne oli merkitty merkittyinä. Harva tämän koneen käyttäjistä edes tiesi niiden olemassaolosta. Uudessa kojetaulussa vikavirtasuojat ovat käyttökytkinten alapuolella yhdessä rivissä, näkyvällä paikalla ja selkeästi merkattuina. Yhdellä vilkaisulla voi nähdä kaikkien vikavirtasuojien tilanteen reaaliajassa.
Vanhassa kojetaulussa moottorin kierrosluvun säätö, rikastin ja imuilman esilämmitys olivat sijoitettuna erilleen toisistaan. Uudessa kojetaulussa nämä ovat selkeästi yhdessä ryhmässä omassa paneelissaan kojetaulun alapuolella.
Toteutus
Hankkeen toteutus jakaantui kolmeen vaiheeseen:
• Vanhojen komponenttien poisto
• Uusien koponenttien asennukset
• Testaus ja kalibroinnit
Vanhan kojetaulun myötä koneesta poistettiin perinteiset moottorinvalvontamittarit sekä nousunopeusmittari, vanha radio ja erillinen intercom-laitteisto. Lisäksi koneesta poistettiin vanha Garmin G296 -navigaattori sekä siihen liittyvä GPS-antenni.
Tilalle asennettiin uusi kojetaulu ja uudet monitoiminäytöt lennon- ja moottorinvalvontaa, sekä navigointia varten. Uuteen kojetauluun asennettiin vanhoista mittareista nopeus- ja korkeusmittarit, sekä kuula ja kompassi, jotka toimivat varamittareina, mikäli EFIS-näyttö syystä taikka toisesta pimenisi lennon aikana. Näiden lisäksi kojetaulussa on viisi moottorinvalvontaan liittyvää varoitusvaloa, transponderin ja uuden radion paneelit, sähkölaitteiden käyttökytkimet, vikavirtasuojat, USB-liittimet, sekä uudet kuulokkeiden ja mikrofonien liittimet.
Aiemmin kuulokkeiden ja mikrofonien liittimet olivat hankalassa paikassa matkustajan selkänojan takana. Päivityksen yhteydessä ne poistettiin. Uudessa kojetaulussa liittimet ovat kojetaulun vasemmassa ja oikeassa reunassa.
Tiedonkeruuyksikkö RDAC sijaitsee kojetaulun takana avioniikkatilassa. Anturit on kytketty tiedonkeruuyksikköön, joka lähettää antureilta luetut tiedot CAN-väylän kautta EMS- ja EFIS-näytöille.)
Kustannukset
• Uusi kojetaulu 200 €
• Monitoiminäytöt ja tabletti varusteineen ja tarvikkeineen 3600 €
• Radio Trigg TY91 varusteineen ja tarvikkeineen 2300 €
• yhteensä 6100 €
Haasteellinen projekti
Tämän artikkelin kautta halusimme jakaa omat kokemuksemme muille kojetaulun päivitystä harkitseville ilmailijoille.
Tämä projekti oli kokonaisuutena haasteellinen ja opettavainen monessakin mielessä. Jo varhaisessa vaiheessa päätimme käyttää hyväksi kaikkea sitä osaamista, kokemusta ja näkemyksiä, joita kerhomme jäsenille ja ulkopuolisille asiantuntijoille on vuosikymmenten saatossa kertynyt.
Kun perusasiat projektin tavoitteista, toteutustavasta ja reunaehdoista oli saatu soviteltua, käännyimme asiantuntijoiden puoleen, joiden avustuksella linjattiin avoinna olevat kysymykset ja varmistettiin viranomaisvaatimukset täyttävä lopputulos.
Ensilento uuden kojetaulun asennuksen jälkeen tehtiin onnistuneesti 22.6.2024. Sen jälkeen on tehty vielä mittareiden kalibrointeja ja pieniä hienosäätöjä, jotta näyttöjen lukemat on saatu kohdilleen. Myös eroavaisuuskoulutukset ja perehdytyslennot uuteen mittaristoon on aloitettu.
Suuret kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille tahoille ja siihen panoksensa antaneille henkilöille!
***
Tutustu Ilmailuliiton verkkosivuilla ultrakevytlentämiseen ja experimental-koneiden rakentamiseen. Sinäkin voit harrastaa ilmailua ottamalla yhteyttä sinua lähinnä olevaan ilmailukerhoon.
