lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Vaikeahko ja kaunis Punkaharju

keskiviikko 15.04.2020
TEKSTI LASSE TUORILA
KUVAT HEIMO PAAKKINEN
Punkaharjun lentopaikka sijaitsee kauniissa maisemassa, mutta kenttä ei ole helpoimmasta päästä lentäjille. 

Punkaharjun kenttä EFPN sijaitsee Itä-Suomessa Saimaan syleilyssä ja järvimaisemineen se on yksi Suomen ellei Euroopankin kauneimmista kenttämiljöistä. Mutta koska kenttä päätyy veteen ja toisessa päässä on paikallista kylää, teettää se hieman hankaluuksia lentäjille.

 

– Lähestymiskulma kentälle täytyy olla melko jyrkkä, kun toisessa päässä on kylää ja toisessa järveä. Kyllä se aika haastava paikka on laskeutua, sanoo kentän päällikkö Janne Saukkonen, jonka lennot hänen kahdella koneellaan muodostavat noin 70 prosenttia kentän käytöstä. Lisäksi kentän hallissa on Punkaharjun ilmailukerhon moottoripurjehtija.

Kiitotie 16/34 on 500 metrin pituinen ja sen sorapäällyste on uusittu vuonna 2013. Kiitoradan molemmissa päissä 80 metrin pitkä kaista asfalttia, jonka levityksellä on paras kääntää kone.

 

Yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä lentopaikka on parin kilometrin päässä Punkaharjun keskustasta. Kenttä sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Savonlinnasta ja 20 kilometrin päässä Parikkalasta. Kiitoradan eteläpään, kiitotie 34, vierestä kulkevan tien yllä on oltava viiden metrin korkeus autoliikenteen takia. Kentällä ei ole polttoainepistettä.

 

Syötävää on saatavilla taajamassa sijaitsevista ravintoloista noin kolme kilometriä kentältä pohjoiseen, missä sijaitsevat myös kaupat, pankki, apteekki, huoltoasema ynnä muut kirkonkylän palvelut.

 

Punkaharjun Ilmailukerho ry on perustettu samana vuonna 1973, kun Punkaharjulle valmistui yksityinen lentokenttä.

 

– Kenttä on ihan hyvässä kunnossa lentokaudella. Talvisaikaan sitä aurataan lumesta lähinnä minun lentojeni mukaan, joten on hyvä ilmoittaa ennalta tulostaan. Kelirikon jälkeen kiitotien sora aina lanataan ja kesän mittaan olemme pyrkineet poistamaan kentän lupiinit.