lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Vaalan lentokenttä EFVL

keskiviikko 02.06.2021
TEKSTI MIKKO KIUTTU
KUVAT MIKKO KIUTTU
Alkunousussa Vaalan kiitotieltä 09 on hienot näkymät. Pian lentoonlähdön jälkeen alle avautuu Oulujärven aavat järvenselät ja kauniisti kaareutuvat hiekkarannat.

 

 

Vaalan lentokenttä sijaitsee pohjoispohjanmaalaisen Vaalan kunnan kirkonkylältä noin seitsemän kilometriä lounaaseen. Kenttä on ilmasta katsottuna varsin kauniilla paikalla aivan Oulujärven rantaviivan tuntumassa: Oulujärven laajat selät, kilometrien pituiset hiekkarannat ja lukuisat saaret avautuvat kentän koillis-kaakkoispuolelle. Kentän länsipuolelle jää Rokuan kansallispuisto jäkälänpeitteisine harjumaastoineen ja turkoosinsävyisine pohjavesilampineen.

 

Hiekkakankaalle tehty kiitotie on 800 metrin pituinen, itä-länsisuuntainen (09–27) ja sorapäällysteinen. Molemmissa päissä kiitotietä on asfalttipäällysteiset kääntö- ja koekäyttöpaikat. Kiitotien keskivaiheilta kääntyy hiekkainen rullaustie, joka vie tuulipussin juurelle kiitotien pohjoispuolelle. Varsinaista plattaa ei ole, joten kone on pysäköitävä kanervikon päälle tai hiekkatielle. Jos on liikkeellä useammalla koneella, on syytä varoa potkurivirrassa herkästi pölyävää hiekkaa ja pikkukiviä. Tuulipussin vieressä on vanha, nykyisin käyttökelvoton briefing-rakennus.

 

Vaalan kenttää ylläpitää Vaalan kunta, joka myös laatii kentän NOTAMit. Kiitotie lanataan vuosittain, ja reuna-alueiden pajut ja männyntaimet niitetään säännöllisesti. Talvisin kunnossapitoa ei ole. Kenttäalueelle on vapaa kulku, joten ennen laskeutumista on syytä tarkistaa kiitotien pinta, ettei siinä ole mopojen tai autojen jättämiä uria. Lentoa suunnitellessa on myös huomioitava polttoaineen saatavuus: autobensiiniä saa lähimmillään Vaalan ABC:ltä noin 10 kilometrin päästä, lentobensiinin osalta on käännyttävä muiden kenttien puoleen.

 

Kenttä sota-ajalta
Kentän historia juontaa sota-aikaan. Rakentamisesta annettiin käsky joulukuussa 1939, ja valmista oli kesällä 1940. Rakentamisen aikana talvisodassa käytettiin sotalentoihin läheisen Nimisjärven jääkantta. Valmistuttuaan kenttä otettiin aluksi Ilmavoimien harjoituskäyttöön. Lapin sodassa kentälle sijoittui lähes 30 Brewsteriä, Blenheimia ja Fokkeria, joilla operoitiin aina käsivarren Lappiin saakka. Kentällä oli Lapin sodan aikaan neljä risteävää kiitotietä.
Sodan jälkeen kenttä säilyi Ilmavoimien omistuksessa. Se oli lyhyen aikaa harrastekäytössä, esimerkiksi Oulun Ilmailukerho hyödynsi sitä purjelentämiseen kesäleireillään. Sittemmin kenttä pusikoitui lähes 20 vuotta, kunnes 70-luvulla perustettiin Vaalan Ilmailukerho, joka Puolustusministeriön luvalla raivasi itä-länsisuuntaisen kiitotien. Toiminta hiipui, eikä nykyisin paikallista ilmailutoimintaa enää ole. Kenttä siirtyi välissä Metsähallitukselle, jolta Vaalan kunta osti sen vuonna 2016. Kunta on suunnitellut kentän kehittämistä yhdessä lähialueen ilmailukerhojen ja Suomen Moottorilentäjien Liiton kanssa.

 

Sotahistoriasta kenttäalueella muistuttavat useat hyvin säilyneet maavalliset konesuojat. Nähtävyyksiä riittää myös lähiseudulla. Oulujärven lomakylä mökkeineen ja hiekkarantoineen on muutaman kilometrin päässä. Pari kilometriä kauempana sijaitseva Säräisniemen kylä on kaunis kulttuurimiljöö, jossa sijaitsee esimerkiksi 1700-luvun lopulla valmistunut puukirkko ja Vaalan lentopommituksiakin esittelevä kotiseutumuseo. Säräisniemellä on myös ravintola ja leirintäalue, josta voi vuokrata kanootteja ja maastopyöriä tai tilata vaikka opastetun kalastusretken Oulujärvelle. Vaalan keskusta palveluineen sijaitsee seitsemän kilometrin päässä. Oulujärveltä Oulujokivarteen ulottuu UNESCO:n Geopark-kohdealue, johon kenttäaluekin sisältyy.

 

Vaalan kunta laatii Notamit ja ylläpitää kenttää.