Uutta tekniikkaa ilmailun höyhensarjoihin

maanantai 04.04.2022
TEKSTI KEIJO KETTUNEN
KUVAT KEIJO KETTUNEN
XC Tracer MAXX on yksi suosituimmista kalliimman luokan mittareista. Sisäänrakennettu FLARM lähetys/vastaanotto. Korkealuokkaiset komponetit kiihtyvyys antureineen. XC Tracerin valttina on pieni koko 92x68x18 mm / 120gr. XC Traceria käytetään useasti tabletin kanssa, jolloin mittarin dataa käyttää tabletilla pyörivä dedikoitu lentosofta (appi). Mittari on helppo liittää tabletteihin Bluethoothin tai USB-C kaapelin avulla.

 

 

Fanet+, GPS, BeiDou, ADS-B, Flarm ovat ilmailun teknisiä termejä. Yhä useammin näitä termejä yhdistää myös se, että kaikki edellä mainitut ja paljon muuta löytyvät laitteista, joita varjo- ja riippuliitäjät voivat käyttää ja hyödyntää lennoillaan. Laki ei näitä laitteita vaadi, mutta tekniikkaa omaksutaan käyttöön vapaaehtoisuusperiaatteella ilahduttavia määriä.

 

 

Viime kesänä kotikentälläni (Oripää, EFOP), kuulin purjelentäjän ihmettelevän radioonsa Flarmissa näkyvien kohteiden suurta määrää. Rinta karrella minulla oli ilo ilmoittaa hänelle, että ainakin osin, kyseessä ovat ilmassa olevat varjoliitimet, joilla on mukanaan Flarm-lähettimet. Tekniikan edistymistä muistan hänen vastauksessaan päivitelleen ”Hyvä näin”.

 

Kehitys kehittyy, sanotaan. Tämä näkyy myös liitäjien ”flight deckissä”. Ilmailun keveimmän luokan jokapäiväiseen käyttöön on saatu satelliittinavigointi tarkkoine karttoineen sekä erilaiset törmäysvaaran ennakointi- ja varoitusjärjestelmät. Tässä artikkelissa tutustumme riippu- ja varjoliitäjille tarjolla oleviin uusiin tekniikoihin sekä laitteisiin. Ilmailulehti toimii tässä myös erinomaisena alustana tiedon levittämisessä muille ilmailun osa-alueille.

 

 

Liitäjän työkalu variometri

Variometri mittaa lentolaitteen pystynopeutta. Varjo- ja riippuliidossa samaan laitteeseen on aina pyritty liittämään myös korkeustieto sekä muu lentoon liittyvä data. Näin on vältytty tarpeelta pitää mukana useampia mittareita ja laitteita.

 

Vuonna -94, jolloin itse aloittelin vapisevin siivin varjoliitoa, liitäjien mittareissa oltiin jo joiltain osin siirrytty digitaalitekniikkaan (siitä kiitos riippuliidon sen aikaisen suosion). Oli LCD-näyttöä ja virtaviivaista muotoilua… Sen jälkeen kehitys on jossain määrin hidastanu vauhtiaan. Mittarit ovat näyttäneet lentäjälle painekorkeuden ja ilmanpaineen muutoksiin perustuvan pystynopeuden. Ehkä ”logiin” on jäänyt myöhemmin mittarista katsottavaksi tieto lennon kestosta, maksimi korkeudesta ja vaikkapa maksimi nostosta. Siinäpä se. Liikkuvista kartoista tai edes ”jonkinlaisesta” paikannuksesta ei ole tarvinnut edes haaveilla ja 9v paristoja on pitänyt vaihdella tiuhaan.

 

Flymaster Live DS. Tästä laitteesta ei paljoa puutu.

 

 

Enter ”2022”

Tänä päivänä variometrit avustavat lentäjää monella tapaa. Oma suosikkini lienee mittarin generoima ”kuva” termiikistä, jossa lennän. Laite tekee jatkuvaa analyysiä liitimen pystynopeudesta ja piirtää lentäjälle selkeän kuvan kulloisenkin termiikin muodosta sekä noston ytimen sijainnista. Lukuisat ovat ne kerrat, jolloin olen löytänyt takaisin nostoon variometrin piirtämän ”kartan” perusteella.

 

Nykypäivän varjo- tai riippuliitäjällä on valittavanaan kymmeniä eri mittarivaihtoehtoja. Joihinkin malleihin on saatavilla jopa ilmanopeus antureita ynnä muuta, lista on loputon. Yleisesti olen itse huomannut, että lentäjien käyttämät instrumentit hakevat automaattisesti paikkaansa lentotaitojen kehittyessä. Useinpa niillä ”hero” lentäjillä paneelissa on vain ja ainoastaan se tarpeellinen. Tässäkään kokemusta ei voita mikään. Ei ole tarpeenmukaista pitää mukanaan viimeisintä uutta siinä vaiheessa, jolloin aloitteleva ja uusi lentäjä haeskelee siipiään. Tarjolla oleva liika informaatio häiritsee usein itse lentämiseen keskittymistä. Sama viisaus koskee ja jatkuu myöskin kokeneempaan lentäjäluokkaan, jossa ajan myötä mittaristo karsiintuu ja jäljelle jää vain olennainen sekä tarpeellinen.

 

Uusi tekniikka mahdollistaa tarkan logitiedon keräämisen.
Lähes poikkeuksetta nykypäivän mittarit keräävät lennolta viljalti tietoa. Osa mittareista tukee suoraa tiedon siirtämistä erilaisiin internetpalveluihin, joko niin että mittari on liitetty internettiin vaikkapa älypuhelimen ”hot spotilla” tai esimerkiksi mittariin sisäänrakennetulla LTE/3G-mobiilidatatuella. Lentoa voi jälkikäteen analysoida Internet-palveluiden kuten www.xcontest.org tai vaikkapa Naviterin SeeU -palvelulla. Lennolla mittarien kanssa käytettävien ohjelmistojen lista on pitkä ja monipuolinen. Android ja Applen IOS laitteet ovat laajalti tuettuja ja käyttöönotto on tehty vaivattomaksi. Lentäjän on helppo purkaa data ja samalla kätevästi siirtää tieto lennon jälkeen jokaisen repusta löytyvään lentopäiväkirjaan. Osa lentäjistä on myös siirtynyt käyttämään pelkästään sähköistä lentopäiväkirjaa.

 

 

Mittaripuolella suositun Flymasterin palveluihin lukeutuu myös Live track, josta lentäjien edesottamuksia pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti. Live Track tekee mm. kilpailujen seuraamisen helpoksi. Reaaliaikaiset palvelut tukevat osiltaan myös turvallisuutta. Onnettomuustilanteessa pilotin paikannus maastosta helpottuu olennaisesti. Toki paikannukseen on tarjolla myös siihen suunniteltuja PLB (personal locator Beacon) laitteita.

 


Mittarivalikoimissa riittää vaihtoehtoja. Laitteiden hintahaarukka liikkuu 100 € ylöspäin aina 1500 € asti. Kuvassa Flytec element track, joka tarjoaa lentäjälle esimerkiksi tiedot ja varoitukset ilmatiloista.

FANET, FANET+, FLARM, ADS-B

Liidinpiloteilla ja toki muullakin kevytilmailulla, unohtamatta kuumailmapalloja, on mahdollisuus ottaa käyttöönsä erilaisia törmäysvaroitus järjestelmiä tukevia laitteita, jotka toimivat erinomaisina ”toisina silminä” lentäjälle. Pitää muistaa, että tarkkaavaista lentäjää nämä tekniikat eivät korvaa, vaan kurinalainen ilmatilan tarkkailu lennon aikana on ja pysyy edelleen äärimmäisen tärkeänä.

 

Kevytilmailussa kokonaispaino on erittäin suuressa roolissa ja instrumenteille varattu tila on etenkin liitimissä usein erittäin rajallinen. Kaikki kun pitää mahtua reppuun laskun jälkeen. Laitevalmistajilla on kuitenkin puolellaan tekniikan kehitys, joka mahdollistaa useampien toiminnallisuuksien pakkaamisen yhä pienempiin ja sitä kautta monipuolisempiin laitteisiin. ADS-B on yleisesti ilmailussa käytettävä tutkavastaaja standardi, joka on pikkuhiljaa uusien kompaktien laitteiden ansiosta löytämässä myös liidin pilottien repertuaariin.

 

Ylivoimaisesti eniten liidinpuolella käytetään kuitenkin FLARM, FANET ja FANET+ standardeja (FANET+ tuo siis FANET laitteeseen FLARM toiminnallisuuden). Moni mittari sisältää jo jonkun edellä mainituista lähetinvastaanottimista. Flarm lähettää tietoa olinpaikastaan tyypillisesti noin 10-40km säteelle. Kun toinen Flarm vastaanotin ”kuulee” lähetteen, se purkaa saatavilla olevan datan ja näyttää lentäjälle tosiaikaisen kuvan liikenteestä. Flarm järjestelmät varoittavat myös maastoesteistä ja tottakai törmäysvaarasta toisen ilma-aluksen kanssa.

 

”Naviter SeeU” Lennon analysointia jälkikäteen.

 

Internet auttaa

Mikä mittari sopii minulle? Jokainen lentäjä valitsee itselleen omaan lentotapaansa ja tarpeisiinsa sopivan kaluston. Mittaripuolella on hyvä miettiä, mitä tarvitset nyt ja lähitulevaisuudessa. Kun taidot karttuvat ja kiinnostut vaikkapa matkalentämisestä, löytyykö mittaristasi karttaplotteri, koetko tarvitsevasi FLARM-järjestelmää etc. Myös internet-foorumit toimivat hyvänä tiedonlähteenä. Internetistä on lisäksi saatavilla kaikki nippelitason tieto, joissa käydään tarkasti läpi laitteiden käyttämät tekniikat ja puretaan auki eri standardien toiminnallisuudet taajuksia myöten.

 

Omasta kerhostasi löydät myös taatusti tietoa ja neuvoja, sekä pääset katselemaan erilaisia mittareita ja vempeleitä ennen ostopäätöksen tekoa.

 

Kirjoittaja Keijo Kettunen ICT-suunnittelija Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on Turun Seudun Riippuliitäjät ry:n aktiivinen jäsen.

 

Oudie NF, erittäin monipuolinen Oudie mittariperhe, on suosittu etenkin matkalentäjien ja kilpailevien pilottien keskuudessa.

 

 

Allekirjoittaneen ”FlightDeck”