Kun tyttäreni meni päiväkotiin, hänen suomen kielen sanavarastonsa oli melko suppea. Yhtenä aamuna olin hänen ja hoitajan kanssa hiekkalaatikolla, kun kaukaa kuului helikopterin ääni. Tytär heristi korviaan, innostui silminnähden ja alkoi kuvailla vuolaasti, miten myös lentokoneet lentävät korkealla ja miten niistä voi hypätä laskuvarjolla. Juttua riitti, kun löytyi mielekäs aihe. Jälkikasvuni oli ilmiselvästi saanut koukuttavan annoksen lentokenttäilmaa.
Moni ilmailija on saanut ensikosketuksen harrastukseensa jo hyvin nuorena. Harrastus myös siirtyy helposti sukupolvelta toiselle ja huomattavan moni meistä on viihtynyt sen parissa jo vuosikymmeniä. Sen huomaa: ilmailulajit kaipaavat kipeästi uusia ja nuoria harrastajia.
Lajiemme ikärakenne oli mielessämme, kun käynnistimme Ilmailuliiton tukisäätiön hallituksessa kevään 2020 avustushakua. Päätimme painottaa hakemuksia, joilla saadaan lisää nuoria ilmailun pariin ja lisätään tietoisuutta ilmailun harrastusmahdollisuuksista. Toiveemme kuultiin ja pääsimme tukemaan montaa projektia, joiden tavoitteena on saada nuoria innostumaan ilmailusta.
Nuorena saatu lentokokemus on niin voimakas, että sen todennäköisesti muistaa läpi koko elämän. Näin todettiin ilmapartiolippukunta Malmin Tuulenkävijöiden hakemuksessa. Heidän tavoitteenaan oli viedä nuoria lippukuntalaisia purjelentämään. Lentopäivä toteutui heinäkuussa Räyskälässä. Purtsikan kyytiin pääsi joukko Tarpojia, eli 12–15-vuotiaita nuoria. Pienempiä lapsia lennätettiin puolestaan Cessnalla. Kokemus oli sen verran mieleenpainuva, että ainakin yksi kyytiläisistä intoutui suunnittelemaan lupakirjan suorittamista.
SIL Eagles -nuorisokonsepti lanseerattiin keväällä ja se oli myös yksi tukisäätiön avustuskohteista. Tänä kesänä nuoria autettiin siiville ainakin Malmilla, Kauhajoella ja Kuhmossa. Yksi innokkaimmista kyyditsijöistä oli itse liiton puheenjohtaja. Jokainen Ilmailuliiton jäsenkerho voi hyödyntää valmista mallia ja järjestää oman SIL Eagles -tapahtuman.
Seinäjoen lennokkikerho puolestaan päätti hakea avustusta heille uudenlaiseen kokeiluun, Mini Whoop -drone-toimintaan. Tavoitteena on houkutella toimintaan mukaan nimenomaan nuoria. Mini Whoop -lennätys led-valaistuine portteineen sopii näyttävyytensä takia mainiosti esiteltäväksi kouluilla ja yleisötilaisuuksissa. Näin on tarkoitus tehdä myös Seinäjoella heti kun se on mahdollista.
Drone-toiminta on siitä mielenkiintoista, että sitä voidaan harrastaa esimerkiksi kerhotiloissa ja urheilukentillä, jolloin tutustuminen ilmailuun voi tapahtua aivan muualla kuin lentokentällä. Luulen, että se on myös yksi avain, mikäli haluamme saada ilmailulajien suosiota suuremmaksi: pitää mennä sinne, missä nuoret ovat. Eri lajiemme kannattaisikin yhdistää voimansa ja järjestää nuorille suunnattuja, ilmailua eri tavoin esitteleviä tempauksia kaupunkien keskustoissa ympäri Suomen. Ilmailun kiehtovuus ei nimittäin ole kadonnut minnekään, se pitää vain saada kokea.
Mari Lehtonen
Kirjoittaja on Ilmailuliiton hallituksen jäsen
