lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Urheiluilmailuopisto tutustui TMG-koneiden moottoreiden huoltamiseen

tiistai 18.02.2020
TEKSTI MATTI HUOVIALA
KUVAT MATTI HUOVIALA JA MATTI BJÖRKLUND
Alapellin irrottamisessa auttamassa on jutun kirjoittaja. Työtilat olivat hyvin valaistuja ja lämpimiä.

Suomen urheiluilmailuopisto tutustui ruotsalaisten järjestämään TMG-lentokoneiden moottorihuoltokurssiin Ruotsin Ållebergissä. Opisto on mukana purjelennon pohjoismaisessa koulutusyhteistyön järjestelyssä Svedanorissa, jossa järjestetään sekä lento- että tekniikka-aiheisia kursseja. Suomen panos yhteistyössä on lähinnä lentopuolen koulutuksen tarjoamista. Tekniikan kurssit sopivat hyvin sekä purjelentoon että moottoripurjelentoon ja ultriin. Svedanor tulee sanoista Sverige, Danmark ja Norge.

 

Ruotsalaiset järjestävät TMG-koneiden huoltokoulutusta kolmella eri tasolla. Pilot owner maintenance eli POM-kurssi on suunnattu lentokoneiden omistajille. Toinen taso on teknikkokurssi jaukolmas ”insinööri”kurssi. Kurssijärjestelmään saattaa tulla vuoden 2020 aikana EASA:n takia uudet nimikkeet Part-M ja Part-66L. Jälkimmäisessä keskitytään koneiden dokumentoinnin hallintaan.

 

Kurssit kattavat hyvin purje- ja TMG-koneet. Opittu on myös suoraan siirrettävissä ultriin ja muihin liite-1:ssä määriteltyihin koneisiin.  TMG-moottorikurssille, jolle Ilmailuopiston edustajat osallistuivat, ennakkotietotasoksi oli ilmoitettu teknikon taso. TMG-koneiden huoltokurssi on suunnattu ruotsalaisen kansallisen ajan huoltohenkilöille. Muutokset EASA:n huoltohenkilöstön lupakirja-asioissa eivät tule juurikaan vaikuttamaan koulutuksen sisältöön. Kurssi kesti yhden viikonlopun.

 

Oppia 100-tunnin huoltoonTMG-moottorikurssi oli perustason kurssi moottoreiden huollon maailmaan. Kurssilla keskityttiin 100 tunnin huollon yhteydessä tehtäviin tarkastuksiin ja säätöihin, joita ovat esimerkiksi venttiilien välysten säätö, magneettojen ajoitukset ja kaasuttimien säädöt Kurssilaiset viettivät lauantai-iltapäivän ja sunnuntain pajalla, jossa he kiersivät kolmessa ryhmässä eri moottorien luona tekemässä huoltotehtäviä. Harjoitusvastustajina oli kolme erilaista moottoria, yksi Grob G109b moottori (Grob 2500 E1), yksi Limbach 1700 EA moottori telineessä sekä yksi Rotax 914 F4 turboahdettu moottori, sekin telineessä. Moottoreilla on omat huolto-ohjeensa. Niissä on paljon samaa, mutta myös selkeitä eroja. Esimerkiksi osien irrotuksen työjärjestys voi vaihdella. Grob ja Limbach ovat herkkiä sylinterin kansivaurioille koulutustoiminnassa.

 

Jutun kirjoittajalle sattui sylinterien ohivuotomittauksessa järjestäjien miina kohdalle. Grob G109b -koneen moottorissa oli oikea vika ja mittaamani sylinterin osalta oli hieman vaikea uskoa aluksi mittaustulosta, sillä sylinteri vuoti todella paljon. Toki kouluttaja kertoi tämän jälkeen, että koneeseen vaihdetaan uusi sylinterin kansi kurssin jälkeen.

 

Ainoa moottori lentävässä koneessa oli siis Grobin moottori, muut kaksi olivat jo lentokäytöstä poistettuja. Lentävän koneen moottorin käyttäminen huoltokurssilla on eri hieman ongelmallista – lentävän koneen osien ja järjestelmien huollossa ei pidä enää harjoitella. Muut kaksi moottoria olivat sikäli mielenkiintoisia, että niitä pääsi paremmin tutkimaan, kun lentokoneen rakenteita ei ollut tiellä ja niitä myös sai vapautuneesti ruuvata pelkäämättä aiheuttavansa vakavaa lentoturvallisuusvaaraa omilla huoltotöillään.

 

Itse moottorien lisäksi tietoutta lisättiin myös apulaitteiden ja potkurien osalta. Apulaitepuolella tehtiin hyödyllinen harjoitus, magneeton ajoituksen säätö. Säätöpotkurien tarkastukset olivat myös mielenkiintoisia. Moottorien erot ja yhtäläisyydet tulivat hyvin esille ja siten on mielestäni perusteltua kouluttaa useampaa tyyppiä samalla kurssilla.

 

Suomalaiseen huoltokurssiin verrattuna erilaista oli se, että harjoitusmoottorit olivat telineessä. Myös työtilat olivat erittäin hyvät. Luokassa käytetyt rotax-sytytysjärjestelmän mittausharjoitukset ja harjoitusosat olivat hyviä. Niiden kanssa tuli selväksi, että on tunnettava mittalaite, mitattava kohde ja vertailuarvot.

 

Paikallinen Räyskälä

Ålleberg on ”Ruotsin Räyskälä” eli heidän purjelentokoulutuskeskuksensa. Siellä pidetään tekniikan kurssit ja pilvilento- sekä taitolentokursseja.  Kenttä on hauskalla paikalla mäen päällä ja kiitotiepituuksiltaan vaatimaton, noin 600 metrin ruohokenttä. Kentällä on tekniikan tarpeisiin hyvät työtilat, lentokonehallit, luokkarakennukset ja leiritasoiset majoitusparakit sekä ravintola mainiolla terassinäköalalla alas laaksoon ja Fallköpingin kaupunkiin. Kaupungissa on myös isompi kenttä asfalttibaanalla, valvomaton sekin. Alue on ruotsalaiseen tapaan hyvin hoidettu ja siisti.

 

Kentällä on myös purjelentomuseo, jossa myös entisöidään vanhoja koneita. Kulkeminen Suomesta Ållebergiin onnistunee sekä laivalla Tukholman kautta autoillen tai suorilla lennoilla Göteborgiin, josta voi ajaa vuokra-autolla noin puolentoista tunnin matkan perille. Näillä kursseilla sekä majoitus että ruokailu sisältyvät hintoihin. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.

 

Kouluruotsilla pärjää

Kurssi alkoi juhlallisesti Ruotsin lipun nostolla lauantaiaamuna. Päivä vietettiin luokassa varsin perusteellisen ja selkeän teoriaosuuden merkeissä iltapäivän taukoon saakka. Teorian lisäksi teimme luokassa Rotaxin sytytysjärjestelmään liittyviä mittausharjoituksia.  Teorian ymmärtäminen sujuu hyvin alkeellisellakin ruotsin kielen osaamisella, sillä tekniikan sanasto on kohtuullisen kansainvälistä. Opettajat osaavat myös selittää asiat englanniksi, jos asia ei ruotsiksi aukea. Kurssimateriaali ja hyvät kuvat auttavat ymmärtämisessä. Englantia tulisi osata jonkin verran ruotsia enemmän, kaikki ohjekirjallisuus tuppaa nykyisin olemaan englanniksi. Aika paljon kurssilla puhuttiin sekaisin ruotsia ja englantia ja asiat tulivat selviksi. Ihmeen hyvin kouluruotsi virkistyi viikonlopun aikana!

 

Kurssin käytössä olleet tekniikan tilat ja kouluttajien asiantuntemus olivat vakuuttavia. Tiloissa oli hyvä valaistus. Syysmyrskyn tuulista huolimatta tilat olivat lämpimät ja niissä oli hyvä ilmanvaihto. Suunnilleen ensimmäinen asia, minkä kouluttajat sanoivat vessojen sijainnin jälkeen, oli ensiapupakkausten ja silmähuuhteiden sijainti – mikä kertoo paljon järjestävästä organisaatiosta.

 

Huolto-oikeus edellyttää koulutusta

Huoltokurssille Ruotsiin lähtemistä kannattaa harkita, jos hyvin organisoitu ja tasokas koulutus kiinnostaa. Kannattaa tiedostaa lähtötasovaatimukset. Esimerkiksi tälle moottorikurssille ei tule lähteä, ellei ole hallussa koneen runkohuollon vaatimaa tietotasoa. Teknistä ohjekirjallisuutta on osattava käyttää ja ymmärtää.  Pohjatiedot voi hankkia Suomessa järjestetyllä kurssilla tai muulla tavalla. Suosittelen svedanor-huoltokursseja vilpittömästi kaikille niille, joilla on suuri hinku osallistua ilma-aluksen huoltotoimintaan. Kaikenlaiset koulutukset ovat hyödyksi niille, joilla on tarkoitus hankkia kansallisia tai Part-66L -huoltajaoikeuksia. Kurssipaikalla tuli keskusteltua koulutuksesta vastanneen Flygsport förbundetin Torbjörn Olssonin kanssa. Hän toivoi enemmän yhteistyötä pohjoismaiden kanssa koulutusasioissa, koska kukin maa on kuitenkin pieni, eikä kaikissa ei ole mahdollista itsenäisesti järjestää koulutuksia. Opiston puolesta on helppo olla samaa mieltä.
Lisätietoja

 

Huoltotoiminnan lupakirjat muuttuvat

TEKSTI JUHA SILVENNOINEN

Ilmailun lupakirjakäytännöt ja määräykset ovat muutoksen alla. Myös harrasteilmailun huoltotoiminnassa Suo-messa siirrytään noudattamaan eurooppalaisia määräyksiä ja otetaan käyttöön niiden nojalla myönnettävät luvat ja oikeudet. Tyyppihyväksyttyjä ja kansallisesti hyväksyttyjä ilma-aluksia saa jatkossa huoltaa EASA-lupakirjoin. Vain kansallisesti säädeltyjä ilma-aluksia saa huoltaa ja tarkastaa kansallisilla lupakirjoilla ja oikeuksilla.
Tällä hetkellä uudet henkilöt, jotka aikovat huoltaa ja tarkastaa ilma-aluksia, suorittavat koulutuksensa, tutkintonsa ja työkokemuksensa uusien määräysten mukaan.

Suomen Ilmailuliitto on järjestänyt vuosikymmenien aikana ilma-alusten rakentaja-, huoltaja- ja tarkastaja-koulutusta. Koulutusten ja niiden jälkeen hankitun kokemuksen nojalla on myönnetty mittava määrä oikeuksia mainituille tehtäväalueille. Oikeuksien myöntämisen yhteydessä viranomainen tarkasti ja arvioi saatua koulutusta ja kokemusta.

Kuluvan talven aikana Ilmailuliiton asiantuntijaryhmä on pitänyt viranomaisen kanssa kokouksen, jossa käsiteltiin aikaisemman koulutuksen ja kokemuksen huomiointia ja hyvittämistä.

Tavoitteena on, että valmistelutyön tuloksena syntyy yleinen ohjeistus siitä, kuinka aikaisemmat oikeudet ja kokemus osoitetaan, jolloin viranomaisen ei tarvitse suorittaa jokaiselle harrastemekaanikon lupakirjaa hakevalle erillistä yksilöllistä arviointia.