Kesä 2022 jää historiankirjoihin suomalaisen urheiluilmailun menestysvuotena. koronapandemian aiheuttaman hiljaiselon jälkeen menestysuutiset tervetulleita. Ilmailu jatkuu, taidot eivät ole kadonneet, päinvastoin!
Kesän urheiluilmailun tähtiä ovat siimaohjattujen taistelulennokkien maailmanmestaruuden voittanut Jussi Forss, radio-ohjattavien taitolennokkien Euroopan mestaruuden voittanut Lassi Nurila ja Pohjoismaiden mestaruuden varjoliidon avoimessa sarjassa voittanut Jouni Makkonen.
Kirkkaimpien mitalien lisäksi useat ilmailijat saavuttivat arvokilpailuissa hyviä sijoituksia. Esimerkiksi purjelennon Euroopan mestaruuskilpailuissa Tapio Tourula sijoittui kerholuokassa ja Sami Rissanen vakioluokassa neljänneksi.
Vaikka Suomen mestaruuksiin osallistuu pieni joukko kilpailijoita, kansainvälinen menestys osoittaa, että suomalaisten parhaimmiston taso on todella kova. Kilpaurheilua tarvitaan, sillä menestyjät ovat lajin lähettiläitä ja esikuvia. Jatkuvuudesta kertoo Suomen joukkue nuorten purjelennon Maailman mestaruuksissa: maailman kahdeksanneksi paras nuori purjelentäjä on Suomen Kim Toppari.
Lentokenttiä tarvitaan
Menestys on monen tekijän summa: kilpailijan lajitaidot ja mielenhallinta, kalusto, tiimi ja sää.
Moni ilmailija käy harjoittelemassa maltillisen matkan päässä kotoa olevalla lentokentällä. Suomessa on Finavian omistamien lentokenttien lisäksi reilut 60 valvomatonta lentopaikkaa. Ilmailuliitto esitti syyskuussa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että pienlentokenttien rahoitus varmistettaisiin budjetoimalla lentokentät osaksi väyläverkostoa. Lentokenttäverkostoon pitäisi panostaa kokonaisuutena.
Pienlentokenttien rahoituksen vakautuminen edistäisi harraste- ja urheiluilmailua, kuntien matkailua sekä tulevaisuuden ilmailumuotoja. Koko maan kattavalla lentokenttäverkostolla on merkitystä myös huoltovarmuudelle.
Nyt pienlentokenttiä pidetään yllä ilmailuyhdistysten ja kuntien välisillä sopimuksilla. Yhdistykset pitävät kenttiä yllä talkoovoimin sekä hankkivat rahoitusta kenttäalueiden ja tilojen vuokraamisella. Tämän kesän tunnetuimpana esimerkkinä voi mainita julkisuutta saaneet Suviseurat Räyskälässä.
Kyselin kenttien rahoituksesta ja merkityksestä valitsemiltani kolmelta kunnanjohtajalta. Näissä kunnissa kenttiin haluttaisiin panostaa ja valtion rahoitusta pidettiin tarpeellisena. Mahdolliseen valtion rahoitukseen liittyvät uudet velvoitteet kuitenkin mietityttivät.
Ilmailijoiden kannattaa pitää ääntä harrastuksestaan. Vaikka ilmailu on pieni laji – edes maailmanmestaruukulta ei ylittänyt valtakunnan median uutiskynnystä – kannattaa muistaa, ettei ilman verovaroin pidettyjä jäähalleja ja pururatojakaan Suomi olisi nykyisen kaltainen urheilumaa.
Kirsi Seppälä
päätoimittaja
