Turvallisuuskulttuuri sisäistetään koulutuksessa

torstai 29.12.2022
TEKSTI JANI HOTTOLA
FE/CRE/IRE pätevyyden arvioinnissa tarkastettavana on Petriina Anttila ja kalustona DA42NG. Kuva: Jani Hottola

Lennonopettaja vaikuttaa oppilaan asenteeseen

 

Ilmailijan taival alkaa lennonopettajan huomassa ja meillä kaikilla on varmasti muistikuvia opettajistamme. Lennonopettajan tehtävä on vaativa ja se sisältää vastuita ja velvollisuuksia, joiden pohtiminen ja sisäistäminen ovat tehtävässä onnistumisen ja kehittymisen kannalta tärkeää.

 

Tarkastelen lennonopettajan vaatimuksia yleisemmästä näkökulmasta. Periaatteessa lennonopettajan vaatimukset voitaisiin tiivistää kolmeen perusvaatimukseen.

 

• Osaaminen opetettavista asioista, eli ne lupakirjat ja kelpuutukset, joita opettaa. Tämä sisältää luonnollisesti myös sen oletuksen, että lennonopettajan sen hetkinen osaaminen on kyseisen lupakirjan ja kelpuutusten edellyttämällä tasolla.
• Kyky välittää tätä osaamista toiselle ihmiselle. Taitavinkin lentäjä voi olla surkea opettaja, jos hänellä ei ole kykyä opettaa osaamistaan oppilaalle.
• Kyky järjestää ja ylläpitää turvallinen koulutusympäristö. Lennonopettaminen oikealla ilma-aluksella sisältää riskejä, joita ei ole normaalissa lentotoiminnassa, joten lennonopettajan tulee tiedostaa ja pystyä ottamaan huomioon nämä riskit koulutustapahtumaa suunnitellessa ja suorittaessa.

 

Juha ja Maija-Nea Ilvestie lentävät Saimaan yllä Cessna C152:lla. Kuva: Juha Ilvestie

 

Ilmailijan eetos
Nuo perusvaatimukset eivät kuitenkaan kuvaa riittävällä syvyydellä sitä, mitä lennonopettajan työn menestykselliseen suorittamiseen vaaditaan. Koska kommunikointi on lennonopetuksen ytimessä, on syytä vetää peliin Aristoteles ja Aristoteleen retoriikan eetos eli olemus, paatos eli tunne ja logos eli järki. Jos aloit huolestua tämän kirjoituksen suunnasta, pyytäisin hieman kärsivällisyyttä. Palaamme kyllä vielä vähintäänkin matkalentokorkeuksiin.

 

Ilmailuharrastuksessa paatos eli tunnepuoli voidaan kuitata ilmailukärpäsen puremalla, ja logos löytyy teknisen ja tarkasti määriteltyjen oppimistavoitteiden muodossa. Entä eetos, ilmailijan olemus? Ehkä se voitaisiin ilmaista seuraavalla tavalla:

• Vastuuntunto: Lennonopettajalla on suora vastuu oppilaan turvallisuudesta koulutuksessa ja välillinen vastuu sen jälkeen. Lupakirja- ja kelpuutuskoulutuksen tulee antaa se perusta, jonka päälle rakennetaan turvallisen ilmailijan polku.
• Kunnioitus oppilasta ja omaa toimintaansa kohtaan: Taloudellisen sitoumuksen lisäksi oppilas ottaa henkisesti suuren askeleen, kun hän tekee päätöksen aloittaa ilmailun. Usein tähän liittyy uuden oppilaan epäilyksiä soveltuvuudesta lentäjäksi sekä uuteen elementtiin liittyvien pelkojen voittamista. Oppilas ansaitsee asianmukaisen kunnioituksen tälle polulle lähdettyään. Opettajan tulee tiedostaa asemansa ja kunnioittaa sen merkitystä uuden ilmailijan synnyttämisessä.
• Rehellisyys: Koko ilmailun turvallisuus perustuu rehellisyyteen itsellemme, muille ilmailijoille ja järjestelmällemme, joka on hioutunut nykyiseen muotoonsa yli satavuotisen kehityskaaren tuloksena. Ilmailija ymmärtää, että ilmailun säädökset ovat pääosin ”kirjoitettu verellä” rakentuen onnettomuuksista ja vaaratilanteista saatuihin oppeihin. Ilmailija ei piilottele virheitään, vaan jakaa tiedon niistä muillekin, jotta voimme kaikki oppia ja olla osa ilmailun kehityskaarta. Tämän jatkumon ansiosta Kanarian-matkan turvallisin osuus vietetään läpi taivaan lähes 1 000 km/h kiitävän alumiini- ja komposiittiputken sisällä.
• Halu oppia: Ilmailun ja ilmailijan kehityskaari on loppumaton. Lupakirjan tai kelpuutuksen saaminen on vasta alku tai välivaihe ilmailijan polulla. Omasta mielestään kaiken oppineen on aika lopettaa ennen kuin hän vaarantaa oman ja läheistensä turvallisuuden.

 

Kesäinen sadekuuro taivaalta käsin kuvattuna. Kuva: Jani Hottola

 

Kasvattaja ja roolimalli
Kun miettii noita edellä mainittuja elementtejä, on tärkeää tiedostaa se, kuinka erityisesti ensimmäisellä lennonopettajalla on kriittisen tärkeä merkitys oppilaan ilmailijan olemuksen muodostumiselle. Motoristen taitojen opettaminen on helpoin ja helpoiten kehitettävissä tai myöhemmin korjattavissa oleva osuus lennonopettamisesta.

 

Ne arvot, joita me viestimme ja tuomme esiin toimintamme kautta, vaikuttavat mitä suurimmissa määrin siihen, minkälaisiksi oppilaamme arvot ilmailijana muodostuvat. Nuo arvot määrittävät oppilaan suhtautumisen ilmailuun ja luovat perustan ilmailijan tulevalle polulle.

 

Jyrkkiä kaartoja Porin taivaalla. Kuva: Jani Hottola

 

Vaativan työpaikan työpaikkailmoitus
Lennonopettajan työ on vaativa tehtävä, riippumatta siitä, tehdäänkö sitä harrastuksena vai ansiotyönä. Toivon että tämä kirjoitus on herättänyt ajatuksia ja lopetan sen otteeseen kuvitteellisesta lennonopettajan työpaikkailmoituksesta:

 

“… hakijan on oltava erittäin vastuullinen ja rehellinen. Hänen on oltava tehokkaat viestintätaidot ja hänen on kyettävä psykologiseen, tekniseen ja meteorologiseen analyysiin. Hänellä on oltava hyvä ymmärrys riskienhallinnasta. Edellytämme valmiutta läpi elämän kestävään oppimiseen. Edellytämme myös kykyä työskennellä ahtaissa ja heiluvissa tiloissa”.

 

Kirjoittaja on Traficomin erityisasiantuntija, joka aloitti lennonopettaminen 27 vuotta sitten ja omaa FI-, CRI(MEP)-, IRI-, FIFI-opettajakelpuutukset sekä FE-, CRE(MEP)-, IRE- ja SENIOR- tarkastuslentäjävaltuutukset. Kuva: Traficomin viestintä

 

 

Tarkastuslennolla DA42NG:llä. Kuva: Jani Hottola

 

Lennonopettajiksi haluavat opiskelevat opettamista

Lennonopetusta antavalla lentäjällä on oltava lennonopettajakelpuutus FI(A). Se oikeuttaa opettamaan lentämistä yksityislentäjän PPL(A)-lupakirjaa sekä yksimoottoristen lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia ja yölentokelpuutusta varten.

 

FI(A)-kelpuutuksen hakijan on
1) oltava saanut kyseisellä ilma-alusryhmällä vähintään 10 tuntia mittarilentokoulutusta, josta korkeintaan 5 tuntia saa olla mittariaikaa maassa simulaatiokoulutuslaitteella (FSTD);
2) oltava suorittanut 20 tuntia VFR-matkalentoa ilma-aluksen päällikkönä kyseisen ryhmän ilma-aluksilla, ja
Hakijalla on oltava vähintään CPL(A)-lupakirja, tai vähintään PPL(A)-lupakirja ja hänen on
i) lukuun ottamatta FI(A)-kelpuutuksella ainoastaan LAPL(A)-lupakirjaa varten annettavaa koulutusta, läpäistävä CPL-lupakirjan teoriakoe, joka voidaan tehdä ilman CPL-teoriakurssin suorittamista ja joka ei ole voimassa CPL-lupakirjan myöntämistä varten; ja
ii) oltava suorittanut lentokoneilla tai TMG-moottoripurjelentokoneilla vähintään 200 tuntia lentoaikaa, joista 150 tuntia ilma-aluksen päällikkönä;
3) oltava lentänyt yksimoottorisilla mäntämoottorilentokoneilla vähintään 30 tuntia, joista vähintään 5 tuntia on oltava suoritettu arviointilentoa edeltävien kuuden kuukauden kuluessa;
4) oltava suorittanut ilma-aluksen päällikkönä VFR-matkalento, mukaan lukien vähintään 540 kilometriä (300 NM) pitkä lento, jonka aikana suoritetaan laskut pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle.
FI-koulutuksen on sisällettävä 25 tuntia opetusoppia, vähintään 100 tuntia teoriakoulutusta edistymistä mittaavat kokeet mukaan lukien sekä vähintään 30 tuntia lentokoulutusta. Tästä lentokoulutuksesta on 25 tuntia oltava koululentoaikaa, mistä viisi tuntia voidaan suorittaa lentosimulaattorilla, FNPT I:lla tai II:lla tai FTD 2/3:lla.