Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksen Turku Airshown aiheuttamia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään.
Lentämisen ympäristövaikutukset yhteensä ovat kaksi prosenttia koko maailman päästöistä. Siitä lentonäytösten osuus on mitättömän pieni osa. Silti lentonäytösten päästöjä pohditaan jo näytöksiä järjestettäessä. Jokainen prosentti on tärkeä ilmastokriisin keskellä eläessämme.
Euroopan komissio haluaa säätelyä lentoliikenteelle EASAn kautta. EASA on EU:n ilmailuturvallisuusorganisaatio, Union Aviation Safety Agency. EASAn vastuulla EU-organisaatiossa on sekä siviili-ilmailun turvallisuus että sen ympäristönsuojelu.
Yksi tärkeä asia on uusiutuva lentopolttoaine. Se taas on hyvin merkittävä asia Suomelle, koska täällä on yksi uusiutuvan polttoaineen valmistajista, Nesteen Porvoon jalostamo. Myynnin suhteen yhtiöllä menee hyvin: uusiutuvat polttoaineet tuottivat esimerkiksi keväällä 2021 yhtiölle suuremman liikevoiton kuin muut yhteensä.
European Airshow Councilin (EAC) eli Euroopan lentonäytösneuvoston hallituksessa on näytöslentäjiä ja lentonäytösten johtajia sekä lentokoneteollisuuden edustajia. Suomesta siellä on Perttu Karivalo, joka on johtanut näytöksiä vuodesta 2010 lähtien ja johti muun muassa Kaivopuiston näytöstä vuonna 2021.
EAC aloitti maaliskuussa kestävän kehityksen ohjelman kehittämisen koko maailman lentonäytöksiä varten.
Yleisö aiheuttaa eniten päästöjä
Tutkimusten mukaan 70 prosenttia lentonäytösten ympäristövaikutuksista tulee yleisöstä, pääosin yleisön saapumisesta ja osallistumisesta. Vain 30 prosenttia tulee itse lentämisestä. Siksi lentonäytöksissä on alettu pienentää juuri yleisöstä johtuvaa ympäristökuormaa.
Esimerkiksi itävaltalainen Air Power Zeltweg on pienentänyt päästöjä runsaasti juuri yleisön osalta: liikkumisesta huolehtimassa on iso määrä busseja ja erikoisjunia. Viime syyskuun näytöksessä ne kuljettivat 45000 ihmistä joka päivä ja niiden avulla järjestäjät pystyivät vähentämään pysäköintitarvetta 17000 auton verran.
Kolmen vuoden välein järjestettävässä näytöksessä oli viimeksi 275 000 katsojaa. Vuoden 2022 näytöksessä he ovat vähentäneet CO2-päästöjä vuoden 2019 näytöksestä 20 prosenttia. Yleisölle myydään tuotteet kierrätettävissä pakkauksissa ja tuotteiden toimitusetäisyydet ovat lyhyet, jotta niiden kuljetusten päästöt jäävät mahdollisimman pieniksi.
—Siellä on otettu isoja askelia ja mielestäni sieltä voimme ottaa oppia, sanoo Antti Jouppi, joka on osallistunut EAC:n kokouksiin. Jouppi on yksi Suomen Ilmailuliiton päälentonäytöksen, Turku Airshown vastuuhenkilöistä.
Air Power Zeltwegin järjestävät yhdessä yhteistyössä Itävallan ilmavoimat, Styrian maakunta ja Red Bull.
Toinen isoimmista näytöksistä Euroopassa on Royal International Air Tattoo RIAT Englannin Farnboroughissa. Se on maailman suurin sotilaslentonäytös, joka kerää joka vuosi noin 200 000 katsojaa. Ekologinen kestävyys on tavoitteena koko organisaatiolla ja tuottajatkin on saatu sitoutumaan siihen. Jätehuolto on olennainen osa näytöksen järjestämistä.
—EAC:ssa koetaan edelleen, että lentonäytösten järjestäminen on tärkeää, jotta yleisön kiinnostus lentämiseen heräisi ja löytyisi uusia ammattilentäjiä niin siviili- kuin sotilaspuolelle, Jouppi sanoo.
Päästöjä kompensoidaan
Tulevan Turun lentonäytöksen päästöt kompensoidaan niin, että istutetaan puita. Tämä on EU:n hyväksymä kompensointitapa, joskin ojitetun suon ennallistaminen olisi nopeampi tapa. Puut istuttaa 4H-järjestö Suomeen.
—Näin mukana on myös nuorison aktiivisuus ympäristön puolesta, Jouppi sanoo.
Turun näytöksessä on tarkoitus seurata kansainvälisiä tavoitteita. Ruokailussa vältetään muovisia kertakäyttöastioita ja ruuat pyritään hankkimaan läheltä. Joissain tarjoilupisteissä käytetään kertakäyttöisten astioiden sijasta pestäviä astioita. Muovisten vesipullojen myynti vähenee sillä, että tapahtuman mainonnassa kehotetaan ihmisiä ottamaan omat vesipullot mukaan. Alueelle tulee juomavettä varten riittävä määrä vesipisteitä. Roskat taas pyritään lajittelemaan jo näytösalueella.
Kuitenkin saapuminen on suuri päästöjen lähde. Siksi kehotetaan ihmisiä käyttämään julkisia kulkuneuvoja.
—Turun kaupungin kanssa on sovittu, että Turun keskustan ja lentoaseman välille tulee nonstop-bussi. Tätä on kokeiltu jo vuoden 2019 näytöksessä. Sen ansiosta bussia käytti 8000 ihmistä enemmän kuin normaaliliikenteessä olisi ollut matkustajia, Jouppi kertoo.
Tänä vuonna näytökseen odotetaan noin 16000 ihmistä.
—Toivomme, että puolet heistä kulkisi julkisilla, Jouppi sanoo.
Ympäristökuorman kehittymistä voi seurata
Matkustajien määrät ja ruoka-annokset ovat mitattavia suureita.
—Niiden avulla voimme seurata kehitystä, vaikka Suomessa ollaan aika alussa kestävyyden kanssa, Jouppi kertoo.
Kuitenkin kaikkialla Suomessa sekajäte poltetaan energiaksi. Turussa jäteasema on lähellä lentoasemaa. Näytöksessä nähdään sähköisiä ajoneuvoja ja sähköinen lentokone kertomassa tulevaisuudesta.
—Maailmalla on suuria kehityshankkeita lentoasemien suhteen, Jouppi sanoo.
Finavia on jo muutaman vuoden ajan toteuttanut ilmasto-ohjelmaansa. Se on mukana eurooppalaisten lentoyhtiöiden sitoumuksessa, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan 100 hiilineutraalia lentoasemaa vuoteen 2030 mennessä. Finavian tavoitteena on muun muassa tuulisähkön käyttäminen lentoasemilla, LED-valaistusten voimakas lisääminen, maalämmön ja pellettien käyttäminen lämmön lähteinä, aurinkovoimaloiden rakentaminen lentoasemien yhteyteen tai katoille, uusiutuvan dieselin käyttö lentoasemilla käytettävässä maakalustossa, ekotehokas uudisrakentaminen ja lentoasemilla toimivien muiden yritysten sitouttaminen päästöjen vähentämiseen. Lentoasemien toiminnan hiilidioksidipäästöt aiheutuvat pääasiassa rakennusten, valaistuksen sekä ajoneuvojen energiankulutuksesta.
Juttua on päivitetty 26.5.2023 alla olevalla:
Finavian toiminta sen lentoasemilla on hiilineutraalia ja Finavian tavoite on, että lentoasemat saavuttavat nettonollapäästöjen tason vuoden 2025 loppuun mennessä. Jotta nettonollataso saavutetaan, Finavia siirtyy käyttämään lentoasemiensa työkoneissa uusiutuvaa moottoripolttoöljyä sekä kiinteistöjensä lämmityksessä täysin uusiutuvaa energiaa. Vähäiset jäännöspäästöt neutraloidaan osallistumalla hiilensidontahankkeisiin, jotka ovat kaksoislaskennan ulkopuolella.
