Kuka olet?
– Olen Aurora Koskensalo, 14. Asun Raisiossa ja opiskelen Vaisaaren yläkoulussa. Aloitan syksyllä kahdeksannen luokan.
Mitä ilmailulajia harrastat?
–Harrastan radio-ohjattavia lennokkeja, tarkemmin sanottuna F3A sport -luokan taitolentoa. Tuo luokka on tarkoitettu aloitteleville. Siihen voi osallistua vaikkapa taitolentokelpoisella harjoituslennokilla eli trainerilla.
Miten kauan olet harrastanut?
–Hamusin ohjainta jo vauvana ollessani lennokkikentällä isäni Timo Koskensalon rintarepussa. Ensimmäisen onnistuneen ”yksinlennon” rc-lennokilla tein ekaluokkalaisena. Olen lennättänyt aktiivisesti kolmisen vuotta. Käyn lennättämässä ympäri vuoden noin kerran viikossa, kesällä useammin.
Miten löysit harrastuksen pariin?
–Innostuin harrastamaan ilmailua pappani Tarmo ”TaKu” Kulmalan ja vaarini Kari Koskensalon tarinoiden myötä. Pappani on kertonut, millaista oli tehdä lennonopettajan töitä ilmavoimissa sekä siviilissä. Vaarini on puolestaan pitkän linjan lennokkiharrastaja, pienoismallinrakentaja sekä entinen purjelentäjä. F3A sport -luokkaa ryhdyin harrastamaan kesällä 2019, kun osallistuin juniorilennättäjänä Turun lentonäytökseen. Sain näytösohjelmaa hiottaessa ”taitolentonuotit” ja opetusta Turun Lennokkiseuran kenttämestari Jarmo Hellevaaralta sekä Turun Lentokerhon Ville Pulkkiselta.
Missä kerhossa olet jäsenenä ja mikä on kotikenttäsi?
–Kuulun Raision seurakunnan lennokkikerhoon sekä Turun Lennokkiseuraan. Osallistun Turun Lentokerhon Lennokkijaoston ja Turun Lennokkiseuran lennätyskokoontumisiin, joissa lennätetään suuria polttomoottoritrainereita melko kovallakin tuulella. Kokoontumisissa opin hiljattain muun muassa sen, ettei kinkkisessä kelissä tehtävässä laskeutumisessa ole hätää, kunhan pitää lähestymisen ajan siiven yläpinnan näkyvissä. Keveitä puistolennokkeja lennätän Raision lennokkikentällä, joka on pyöräilymatkan päässä kotoa. Paattisten lennokkikentällä ajan taitolennokkia. Siellä on asfalttikiitorata, jolta lennätän myös puhallinlennokkia, vaarini rakentamaa DH Vampirea. Se on lähtökiitoa lukuun ottamatta kiva ja helppo lennätettävä. Seuraava puhallinhaaste on huoneeni katossa roikkuva BAE Hawk.
Mikä lennokeissa kiehtoo?
–Lennokeissa minua kiehtoo pienten osien ja tekniikan lisäksi lajin yhteisöllisyys ja se, että paljon keskittymistä vaativan lennätysohjelman aikana unohdan kaikki arkiset asiat. Se on hyvin vapauttava tunne! Pystyn lennättämään F3A sport -ohjelman melko sujuvasti, kunhan lennätyssektorilla on sopiva vastatuuli. Vaikeinta taitolento on puuskittaisessa sivutuulessa.
Millaisia lennokkeja sinulla on?
–Opettelin lennättämään valmislennokeilla, kuten FMS:n Super EZ -trainerilla. Teen parhaillaan balsarakennussarjasta kaksimetristä Topaz Interfly -moottoripurjehtijaa. Se valmistunee ensi syksynä, kun seurakunnan kerhon rakenteluillat taas käynnistyvät. Taitolentoa harjoittelen FMS Olympus -lennokilla. Sillä aion osallistua F3A sport -luokan Suomen cup -kisoihin.
Sana on vapaa
–Lennokit on hieno harrastus. Toivottavasti sen pariin pääsee mutkattomasti tulevaisuudessakin. Minua jännittää paljon puhuttu ”lennätyslupakirja”, sen tenttiminen ja kustannukset. Turvallisuudesta on tietysti tärkeä huolehtia lennokkikentillä ja lentopaikoilla. Oman kokemukseni perusteella on hyvä tapa jutella toisten ilmailijoiden kanssa, sopia vuoroista, kuunnella ilmailuradiota ja pyytää vielä kaveria vahtimaan ilmatilaa. Näin tulee tutustuneeksi moniin lajeihin, niiden harrastajiin ja samalla tulee opittua paljon uutta. Minulle on annettu ystävällisesti ja mutkattomasti tilaa taivaalta. Kiitos siitä!
