lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Taitolennossa voi oppia paremmaksi – ja se on kivaa 

torstai 10.12.2020
TEKSTI JYRKI VIITASAARI
KUVAT JYRKI VIITASAARI JA PEKKA KAKKO
Advanced-luokan voittaja Sami Kontio. Kuva: Marko Rintanen

Advanced-luokan voitot Sami Kontiolle ja Jukka Pelto-aholleAdvanced-luokan voitot Sami Kontiolle ja Jukka Pelto-aholle 

 

Oripään lentopaikalla heinäkuussa lennetyn taitolennon SM-kilpailuiden vaativimman luokan moottorikoneilla voitti viidettä kertaa Sami Kontio. Kontion kilpailukone on Extra 300L. Purjetaitolennossa Advanced-luokan 2000-luvun alusta alkaneessa voittoputkessa jatkoi Jukka Pelto-aho, joka lensi SZD-59 Acrolla.

 

Taitolentokilpailuissa lennetään kuutiokilometrin kokoisella alueella, jossa moottorikoneiden suurin sallittu korkeus on 4000 jalkaa. Alaraja on 600 jalkaa. Purjekoneet hintaan 1250 metriin, ja ne käyttävät 50 metriä korkeudestaan boksiin sijoittumiseen ennen ohjelman aloittamista.

 

Sami Saikkonen ilmaisi itseään Pitts Special S-1 SS -koneella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taiteilija Saikkosen maisematoimisto näyttää sisältä tältä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puhtaasti ja vakioidusti

Parhaimmillaan taitolentäjä lentää liikkeet geometrisen puhtaasti, tekee kaarrot vakiosäteellä ja -kallistuksella sekä lentää linjat suoritusalueen linjojen kanssa samansuuntaisesti tai diagonaalisesti tai pysty- tai vaakasuoraan. Jos kilpailusuorituksessa on lisäliikkeitä linjoilla, esimerkiksi vaakakierre, se täytyy keskittää linjalle. Aina näin ei käy, ja silloin tuomari vähentää virhepisteet lentäjälle ennen suoritusta annetuista täysistä pisteistä. Joillakin liikkeillä on vaikeus- eli K-kerroin. Lentäjän liikkeestä saamat pisteet kerrotaan vielä K-kertoimella, jolloin saadaan lentäjän tulos.Pisteet paitsi ratkaisevat kilpailun voittajan, myös auttavat taitolennon harjoittelussa.

 

Jossain vaiheessa voi käydä niin, ettei lentäjä pysty parantamaan suoritustaan yksin, vaan tarvitaan valmentajan apua. Esimerkiksi käy Jukka Pelto-aho, joka lensi 70–80 harjoituslentoa sinä kautena, kun hän saavutti MM-kilpailuiden 7. sijan; mestaruuksien voittajilla puolestaan oli toistasataa harjoituslentoa kaudella ennen kilpailuja.

 

Kari Kemppi ja Hanna Salminen arvioivat suorituksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tunnetut ja tuntemattomat liikkeet

Taitolentoa ohjailee kaksi kattojärjestöä. Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa sovelletaan Yhdysvaltalaisen International Aerobatic Club:in (IAC) sääntöjä. Kamppailtaessa maailmanmestaruuksista noudatetaan taas FAI:n taitolentokomitean CIVA:n sääntöjä.  Pohjoismaiden kesken on sovittu, että ylimmissä luokissa, Advanced ja Unlimited, lennetään CIVA:n ohjeiden mukaan, jolloin pilotit saavat tuntumaa suurin kansainvälisiin urheilujuhliin. Liikkeiden arvosteluperusteet ovat molemmissa järjestelmissä samat, erot ovat lähinnä kilpailuohjelmien laatimisessa. Molemmat kattojärjestöt julkaisevat vuosittain liikekatalogin, missä on tunnetut liikkeet ja vapaaohjelman pakolliset liikkeet. Näitä lentäjä voi harjoitella niin paljon kuin haluaa. Kilpailusuoritusta vaikeuttaa huomattavasti se, että tunnettujen liikkeiden lisäksi lennetään tuntemattomat liikkeet. Nämä kilpailija saa tietoonsa vasta ennen suoritusta.

 

Tuomareita on tusinaSuomessa on noin tusina taitolentotuomaria. Lajia tuntemattomalle on ehkä yllättävää, ettei tuomarin tarvitse olla itse taitolentäjä. Tuomariksi voi kouluttautua lajista kiinnostunut henkilö, joka käy kansainvälisen taitolentotuomarikurssin. Kurssilta saa valmiudet harjoitella tuomarina toimimista; harjoittelu alkaa tuomarin kirjurina toimimisesta kilpailuissa. Kun kirjurina on ollut joitakin kertoja, voi sijoittautua itse linjalle arvostelemaan. Kansainvälisissä kilpailuissa tuomarit toimivat ryhmänä. Yksi tuomareista arvostelee suoritusta, toinen lukee, millaiset liikkeet ovat tulossa ja kolmas kirjoittaa tulokset ylös. Tuomarina toimiminen vaatii tarkkaa keskittymistä. Oripään kilpailuiden päätuomari oli Hanna Räihä ja muut tuomarit olivat Mikko Jägerholm, Kari Kemppi ja Timo Bartholdi. Heistä jälkimmäinen toimi pitkään taitolennokkituomarina. Suomalaisia tuomareita arvostetaan maailmalla, ja heitä pyydetään kansainvälisiin kilpailuihin tuomareiksi. Taitolentotuomarit sijoitetaan paremmuusjärjestykseen ranking-järjestelmään.

 

Korona kuritti

Suomen mestaruuskilpailuiden yhteydessä oli tarkoitus pitää myös lajin pohjoismaiset kilpailut. Tämä ei onnistunut, koska pohjoismaiset kilpailijat eivät voineet osallistua Covid-19-tartuntariskin vuoksi.  Kilpailuun osallistui moottoritaitolennossa yhteensä 19 kilpailijaa, jotka kilpailivat kolmessa eri luokassa. Purjetaitolennossa oli yhteensä kuusi kilpailijaa kolmessa eri luokassa. Menetetyn PM-kisan kirvelyä lohdutti kansainvälisen tuulahduksen tuonut Viron Andres Rätsepp, joka kilpaili Intermediate-luokassa kilpailun ulkopuolisena.

 

Sekä moottoritaitolennon että purjetaitolennon sisääntuloluokat eli Primary ja Basic ammottivat tyhjyyttään osallistujien puutteesta. Unlimited-luokkiinkaan ei riittänyt kilpailijoita. Muut luokat ovat sekä moottori- että purjelentopuolella  Sportsman, Intermediate ja Advanced. Huolimatta sisääntuloluokkien poissaolosta tapahtumaan osallistujien kokonaismäärä nousi lähelle tuolloin voimassa ollutta, koronasta johtuvaa kokoontumisrajoitusta. Hetken näytti, että poikkeustilan rajoitukset astuisivat voimaan, mutta kauko-aasialaisen lepakkoruton kirot kuitenkin vältettiin.

 

 

Matalapaine turmeli lentoaikeet

Vielä harjoituspäivänä näytti, että kaikille saataisi vähintään kolme kierrosta lentoja, ellei jopa neljä ennen perjantaita ja pääsisimme viikonlopun viettoon kotiliesien tykö. Mutta ei. Pohjanlahden rantamille pesiytyi inha matalapaineen keskus, joka turmeli lentoaikeet päivät pääksystysten. Lauantaihin mennessä oli 80 prosentille kilpailijoista saatu kilpailulento ja epäilyksen kyy pyrki myrkyttämään luottavaisimmatkin mielet. Labiilin ilmamassan vallitessa hetkellinenkin auringonpaiste kehitti kumpupilvet matalapaineen vuoksi vain noin puolen kilometrin korkeuteen, mikä on kilpataitolennon harrastamisen kannalta aivan liian vähän.  Eivätkä tarkkasilmäisimmätkään tuomarit näe pilvien taakse. Lisäksi lentopaikan ympäristöluvat asettivat omat rajoituksensa.

 

Saumatonta yhteistyötä

Sunnuntai antoi taitolennon ystäville vielä yhden mahdollisuuden saada kilpailu päätökseen ja koko paikalle kerääntyneen taitolentoharrastajaväen saumattomalla yhteisponnistuksella saimme tarvittavat kilpailusuoritukset aikaan. Kilpailijat seurasivat lähtölistaa valppaasti, starttimestari lähetti kilpailijat tuomareiden eteen kelloseppämäisellä tarkkuudella, hinaustoiminta niveltyi liikenteeseen juohevasti, tuomarilinja uurasti tauotta ja tuloslaskenta toimi kuin rasvattu! Viimein iltapäivällä kolmen aikoihin pääsimme aloittamaan juhlavat päätösseremoniat ja julistamaan kuluvan vuoden mestarit!Urheilutaitolentäjät ry kiittää Turun Lentokerhoa, kilpailijoita ja järjestelyihin osallistuneita ponnisteluista kilpailun toteutumiseksi ja toivottaa kaikki lajin ystävät tervetulleiksi myös ensi vuonna!

 

Advanced-luokan voittaja Sami Kontio sekä hopeamitalisti Risto Kallinen ja pronssimitalisti Sami Nikulainen. Kuva: Pekka Kakko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sarjojen parhaat

 

Moottoritaitolento 

Advanced  

1. Sami Kontio

2. Risto Kallinen

3.Sami Nikulainen

 

Intermediate 

1. Martti Henriksson

2. Antti Kivioja

3.Sten Stockmann

 

Sportsman

1. Harri Janakka

2. Lasse Henriksson

3.Sami Saikkonen

 

 

Purjetaitolento 

Advanced     

1. Jukka Pelto-aho

2. Tomi Ylinen

 

Intermediate           

1. Mika Laajalahti

2. Jani Virolainen

 

Sportsman

1. Mikhail Troshin

2. Santeri Kemppi

 

Tulosluettelo 

Jukka Peltoaho lensi purjetaitolennon Advanced-luokan ja Mikhail Troshin, Sportsmanluokan Suomen mestariksi.
Sportsmanpilotit purjelentäjä Santeri Kemppi ja moottorilentäjä Sami Saikkonen.