Nykyinen vuokrasopimus Malmin lentokentästä on voimassa vuoden 2019 loppuun. Kentällä on vielä paljon koneita ja paljon toimijoita. Kysyimme toimijoilta, miten he tilanteen näkevät.
Malmin Lentoaseman Ystävät ry perustettiin vuonna 2002 pyrkimyksenään säilyttää Suomen toiseksi vanhin toimiva maalentoasema (valmistui 1936) ja parhaimmillaan Suomen ylivoimaisesti vilkkain lentoasema 1970-luvulla. Yhdistyksen puheenjohtajana on vuodesta 2014 lähtien toiminut Timo Hyvönen, pienkonelentäjä, tulisieluinen Malmin puolustaja ja Malmin Lentoaseman Ystävä isoilla alkukirjaimilla. Hän ei ole jättänyt kiveäkään kääntämättä puolustaakseen Malmin säilyttämistä. Tätä kirjoitettaessa viimeisin korkean tason kontakti oli neuvottelu Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren kanssa 25.10.2018.
Hän esitteli Vapaavuorelle mm. 12-sivuisen liiketoimintasuunnitelman ja SWOT-analyysin Malmista (SWOT = vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat). Hyvönen on myös painottanut Malmin merkitystä helsinkiläisille niin ulkoilualueena kuin nostalgisten muistojen kohteena. Malmi oli portti Ruotsiin ja Eurooppaan Suomen pula-aikoina 1940-1950-luvuilla. ”Seutula” valmistui vasta olympialaisiin v. 1952.
Jännittävä uusi käänne on, että jotkut kiinalaiset tahot olisivat kiinnostuneita Malmista lentokoulutuksen kannalta. Asialla ei ole vielä tällä hetkellä konkretiaa, mutta Kiina tarvitsee lentäjiä, Kiinasta on hyvät non-stop-yhteyden Helsinki-Vantaalle ja Kiinalla on rahaa. Hyvösellä on sormi asian valtimolla.
Kuitenkin KHO antoi 8.11.2018 päätöksen, jonka mukaan MLY:n valitus on hylättävä.
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1541580128040.html
Hyvösen motto: ”Ilmailu jatkuu Malmilla!”
Malmin Lentokenttäyhdistys
Malmin lentokenttää operoi tällä hetkellä Malmin lentokenttäyhdistys ry. Sen puheenjohtaja Niko Lambergin mukaan yhdistys on luonteeltaan operatiivinen eli se pyörittää lentokentän toimintaa pitkälti vapaaehtoisvoimin. Lennonjohtoa Malmilla ei ole, mutta yhdistys ylläpitää kenttää ja hoitaa PPR-toiminnan (Prior Permission Required), eli Malmille tulo ja lähtö vaativat ennakkoilmoituksen.
– Meillä on vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa lentokenttätoiminnasta vuoden 2019 loppuun asti, mutta olemme valmiit jatkamaan niin pitkään kuin mahdollista. Neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa jatkuvat, kertoo Lamberg.
– Olemme operoineet Trafinkin mukaan turvallisesti tätä kenttää vuoden 2017 alusta lähtien, kun Finavia vetäytyi ylläpito- ja lennonjohtovastuusta. Vuonna 2017 Malmi oli Suomen kolmanneksi vilkkain kenttä laskeutumisten määrällä mitaten. Helsinki-Vantaa oli ykkönen lähes 90000 laskeutumisellaan, Oulu kakkonen 23000 ja Malmi kolmonen 20000. Matkustajamääriähän ei kannata vertailla. Hki-Vantaa ja Oulu ovat reittiliikennekenttiä, kun taas Malmilla 60 % liikenteestä on koulutuslentoja.
– Kiitotien 09/27 menettäminen on haitannut lentoja verrattain vähän. Varsinkin syksyllä on kuitenkin voimakkaita sivutuulia, joista kevyemmät koneet kärsivät.
Yhdistyksemme nimi on Malmin Lentokenttäyhdistys ja yhdistyksen tarkoitus on edistää yleisilmailua Helsingissä. Tietysti voisimme toteuttaa tarkoitustamme toisella lentokentällä pääkaupunkiseudulla, mutta kenttiä ei taida oikein löytyä suur-Helsingin rajojen sisäpuolelta, toteaa Lamberg kysyttäessä varasuunnitelmista siinä tapauksessa, että lentotoiminta Malmilla loppuisi.
BF-Lento
BF-Lento on uhmannut kaupungin irtisanomisilmoitusta hangaarista. Se on pitänyt yhdeksää konettaan suhteellisen lämpimässä ja itsepäisesti maksanut vuokraa Helsingin kaupungille.
BF-Lennon Plan-B on Nummela (EFNU) Vihdin Nummelassa. Siellä ei vain saa tehdä läpilaskuja, johtuen melusyistä, mutta Salon Kiikalassa (EFIK) saa. Kiitotiet ovat vähän haastavampia (930 x 15 ja 600 x 15 m), mutta haasteellisuus on koulutuksen kannalta vain hyväksi. Ja matkalla Nummelasta Kiikalaan kertyy tiimaa kaiken aikaa.
BF-Lento harkitsee rakentavansa hangaarin Nummelaan. Plan-C eli tuleva Pyhtään lentokenttä (EFPR) ei saa Bakeria lämpiämään.
– Se on 100 km Helsingistä eli liian kaukana koulutettavien kannalta, Baker summaa.
Helitech
Helitech on helikopterien huolto- ja vuokrayritys. Se toimii Malmilla omassa hangaarissaan No. 5, ja yhtiöllä on myös oma heliplatta.
– Siksi aiomme pysyä Malmilla loppuun asti, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Seppo Lehtovuori.
– Tosin hangaarimme on Helsingin kaupungin vuokratontilla, jonka irtisanomisaika on 3 kk! hän lisää.
Vähän julmaa toimintaa kaupungin taholta.
Lehtovuori herättää kysymyksen, ”mikä” on Helsingin kaupunki ja ”kuka” siellä päättää asioista. Helsingin toiminta tuntuu kasvottomalta.
– Jos lähtö tulee, niin muutamme Hyvinkäälle (EFHV). Siellä toimii Konekorhonen, joka omistaa meidät. Mutta katsomme kortit loppuun asti. Tietysti toivomme myös Malmin jatkumista loppuun asti.
DC-Yhdistys
Yhdistys on muista vastaajista poiketen ”raskassarjalainen”. Suomen ainoa lentävä DC-3 on pitänyt kesäisin majaansa Malmilla 2000-luvun alusta lähtien. Sitä ennen se oli EFHK:lla. Koneen MTOW on 11400 kiloa. Se asettaa vaatimuksia sekä kiito- että rullausteille. Paino lepää pääasiassa kahden pyörän päällä.
Yhdistyksen vpj. Hannu Heilala vastaa:
– Meillä on Plan-B, eli olemme mukana Nummelan lentokenttäyhdistyksessä [Vihdissä]. Nummela on kaikista lähialueen lentopaikoista parhaiten saavutettavissa pääkaupunkiseudulta. Nykykunnossaan se ei kuitenkaan sovellu meille, mutta kenttää aletaan uudistaa ensi kesänä.
Kentälle laitetaan mm. uusi asfaltti kiito- ja rullausteille. Muitakin parannuksia on tulossa.
– Jos Nummela ei onnistu, Plan-C on Helsinki-Vantaa (EFHK). Saavutettavuus on hyvä. Siellä on kuitenkin paljon rajoituksia ja kaikki suuren kiireisen kansainvälisen kentän tuomat hankaluudet. Lentoaikoja pitäisi sovittaa ei-ruuhkaisiin aikoihin, jotka eivät ole parhaat mahdolliset toimintamme kannalta. Kustannukset nousisivat kenttämaksujen, turvatarkastusten jne. vuoksi. Plan-D ja -E ovat Hyvinkää (EFHV) ja Pyhtää (EFPR).
– Ei tarvinne kysyä, mitä mieltä meillä ollaan Helsingin toiminnasta Malmin suhteen.
Iltalehden artikkeli 13.11.2018
Helsingin kaupunginvaltuutettu Atte Kaleva (kok) on myös tunnettu sotatieteiden maisterina, kidnappauksen uhrina (2012-2013), tietokirjailijana ja jihadismin tutkijana. Hän jyrähti Iltalehdessä:
– Tässä ei ole mitään järkeä. Kaupungin päätös romahdutti hangaarin vuokratulot 160000 eurosta 5000 euroon vuodessa, Kaleva sanoo.
Helmikuussa 2017 Helsingin kaupunki siirsi hangaarin vuokraamisen kaupungin 100 % omistamalle Tukkutori-yhtiölle. Tukkutori hallinnoi mm. pakastamoa, vihertukkotoria, vihertukkuhallia, Teurastamon aluetta, kolmen kauppahallin ja kahdeksan avotorin myyntipaikkoja. Malmin 80-vuotiaan lentokonehangaarin sijoittaminen tähän joukkoon nostattaa kulmakarvoja.
– Tukkutorille annettiin ohjeistuksena, että hallia voi vuokrata ainoastaan tapahtumakäyttöön. Tämä siitä huolimatta, että pelastuslaitos oli jo lokakuussa 2016 ilmoittanut, ettei halli siihen sovellu muun muassa poistumisteiden, lattiapinnan ja sähköasennusten puutteellisuuksista johtuen, kertoo Iltalehti toimittajanaan Risto Kunnas.
Iltalehti: Kaupunkiympäristölautakunnassa hallin väliaikaista vuokraamista ajanut Atte Kaleva kertoo, että hallin vuokrausta koskevat päätökset tulisi pitää erillään Malmin kentän mahdollisesta lakkauttamisesta ja asuntorakentamisesta:
– Tällainen toiminta näyttää suoranaiselta kiusanteolta, Kaleva sanoo. Takana on poliittinen prosessi. Se porukka, joka ajaa Malmin alasajoa, yrittää etukäteen lopettaa kaiken lentotoiminnan. Sitten voidaan sanoa, että kenttää ei kannata ylläpitää, kun siellä ei kerran enää lennetä.
Iltalehti: Kaupunki ei haluaisi päästää koneita ilmaan, mutta se päästää taivaalle isot ja ennakoitavat vuokratulot.
– Tällaiset (menetykset) (arviolta 250000 euroa) on helppo piilottaa (kaupungin) valtavaan budjettiin. Kyseessä on kuitenkin niin suuri virhe, että tässä pitäisi toimia vastuullisesti, Kaleva lataa.
Iltalehti lähetti Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäelleviisi kysymystä koskien muun muassa vuokratulojen romahdusta ja ilmailutoiminnan hankaloittamista. Sinnemäki ohjasi kysymykset edelleen kaupunkiympäristön viestintään.
Iltalehden artikkeli 16.11.2018
Malmin asioita käsiteltiin myös kolme päivää myöhemmin Iltalehdessä. Eläkkeellä oleva ansiolentäjä on tehnyt poliisille tutkintapyynnön koskien apulaispormestari Anni Sinnemäen toimia Malmin lentokentän alasajamiseksi.
– Päätöksen myötä kaupunki on menettänyt tähän mennessä jo noin neljännesmiljoonan verotulot, kertoo Iltalehden toimittaja Risto Kunnas.
Tutkintapyynnön mukaan on syytä epäillä, että Sinnemäki on ”henkilökohtaisten päämääriensä tavoittelussa toiminut asiassa ”tietoisesti ja täysin tahallisesti”. Siinä mainitaan myös irtisanomispäätöksen toimittanut virkamies, jota tulisi kuulla asiassa todistajana. Tutkintapyynnön jättäminen ei vielä merkitse sitä, että poliisi käynnistäisi asiasta esitutkintaa.
– Sinnemäki sanoo, että Malmin kenttää koskevat päätökset on tehty ”normaalissa järjestyksessä, kukin päätös siellä mihin toimivalta kuuluu”.
– Päätöksiä hangaarin vuokraamisesta ei ole tehty käskystäni, eikä minulla ole asiassa mitään henkilökohtaista päämäärää, hän sanoo.
Muutamat toimijat ovat jo jättäneet Malmin lentoaseman. Esimerkkeinä Patria Pilot Training, Rajavartiolaitos ja Joen Service.
