Laskuvarjohyppääjät haluavat tehdä kansalliset koulutusohjelmat NOVA-alkeiskurssijärjestelmään ja tandemhyppymestareiden koulutukseen. Näin toiminta on aiempaa joustavampaa ja edullisempaa.
Laskuvarjohyppääjät haluavat siirtää NOVA-alkeiskurssijärjestelmän kansalliselle tasolle. Viime vuosina Suomeen on jouduttu tuottamaan koulutusta järjestävä eksaminaattori ulkomailta, mikä on lisännyt kustannuksia ja vähentänyt koulutusjärjestelyiden joustavuutta. Myös tandemhyppymestareiden koulutusohjelma halutaan rakentaa kansalliseksi niin, että jatkossa tandemhyppymestarin kelpoisuustodistuksesta näkee, mille järjestelmälle hänellä on kelpoisuus.
NOVA-hyppymesterille ja -eksaminaattoreille tehdään kansallinen koulutusohjelma
Teksti ja kuva Petri Lydén
Itsenäiseen hyppäämiseen tähtäävä laskuvarjohyppäämisen alkeiskoulutus tapahtuu Suomessa kahden erilaisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Pakkolaukaisumenetelmässä oppilas aloittaa koulutuksensa itsenäiseksi hyppääjäksi pakkolaukaisujärjestelmällä varustetulla laskuvarjolla ja alkuvaiheessa keskittyy hyvään uloshyppyasentoon. Vapaapudotukseen ja itseaukaisuun päästään, kun avausasento ja harjoitusvedot osoittavat sen turvalliseksi. Pakkolaukaisulinjan koulutus on Suomessa perustunut jo pitkään kansalliseen koulutusjärjestelmään ja myös tämän puolen hyppymestarit on koulutettu kansallisella koulutusohjelmalla.
Pakkolaukaisujärjestelmän vaihtoehtona on niin sanottu nopeutettu vapaapudotuskoulutus, eli NOVA.
Tässä koulutusmuodossa oppilas viedään ensimmäisestä hypystä asti vapaapudotukseen kahden NOVA-hyppymestarin saattelemana. Hyppymestareiden tehtävänä on valvoa ja avustaa oppilasta vapaanpudotuksen aikana ja tarvittaessa avustaa tätä esimerkiksi asennonhallinnassa tai varjon avaamisessa. Tässä hyppymestareiden henkilökohtaisten hyppytaitojen osalta paljon vaativammassa koulutusmuodossa on erityisesti hyppymestarikoulutuksen osalta tähän asti nojattu rapakontakaiseen United States Parachute Associationin (USPA) AFFI-RC-koulutusohjelmaan (Accelerated Freefall Instructor Rating Course).
Ongelmia asiassa on tuottanut erityisesti se, että USPA:n järjestelmän mukaiseen hyppymestarikoulutukseen kelvollisia eksaminaattoreita on Suomessa ollut saatavilla huonosti. Eksaminaattori on kouluttajien kouluttaja eli hyppymestarien kouluttaja. Viimeiset vuodet Suomessa on jouduttu tuottamaan koulutusta järjestävä eksaminaattori ulkomailta, mikä on lisännyt merkittävästi kustannuksia ja vienyt joustavuutta koulutusjärjestelyiltä.
Laskuvarjotoimikunnan parissa onkin nyt valmistumassa useamman vuoden kestänyt projekti, joka tähtää myös NOVA-hyppymestarikoulutuksen kansallistamiseen. Kolme suomalaista kokenutta AFF- ja NOVA-hyppymestaria on osallistunut Saksasta vierailleen eksaminaattoriguru Frank Carreraksen Suomessa pitämille AFFI-RC-kursseille apukouluttajina, hakenut ulkomailta asti oppia USPA:n järjestelmän mukaisissa eksaminaattorikoulutuksissa ja perehtynyt muiden maiden vastaaviin järjestelmiin. Samalla on valmisteltu omaa kansallista NOVA-hyppymestari- ja NOVA-eksaminaattoripolkua koulutusohjelmineen. Tämä kaikki mahdollistaa koko NOVA-alkeiskurssijärjestelmän siirtämisen puhtaasti kansalliselle tasolle.
Tulevaisuudessa siis myös NOVA-alkeiskoulutusjärjestelmässä voidaan hyppymestarikoulutusta myöten nojata kansalliseen koulutusjärjestelmään, jonka tason odotetaan vastaavan ulkomaalaisia vertailukohtia. Ensimmäinen puhtaasti kotimainen kansalliseen järjestelmään nojaava NOVA-hyppymestarikurssi on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta 2023. Koulutusohjelma on suunniteltu vastaamaan suomalaisia olosuhteita, jossa talvitauko hyödynnetään teoria- ja tuulitunneliharjoitteluun ja kevät ja alkukesä henkilökohtaiseen omatoimiseen harjoitteluun. Kurssin päättää evaluaatioleiri, jolla kotimainen eksaminaattori punnitsee kandidaattien osaamisen erityisesti vapaapudotuksen aikaisten ongelmanratkaisutaitojen osalta. Evaluaatioleirin niin sanotut evaluaatiohypyt simuloivat oikeita ongelmallisia oppilashyppyjä kokeneiden eksaminaattorien toimiessa ”huonoina oppilaina”.
Tandemhyppymestareille kelpoisuustodistukset eri järjestelmillä kouluttamiseen
Teksti Tomi Kallunki, Kuva Heikki Härkänen
Tandemhyppääminen on erittäin tärkeä ja keskeinen muoto laskuvarjohyppäämiseen tutustumisen ja sen aloittamisen kannalta. Tandemhyppy on monelle ensitutustuminen lajiin ja se toimii erinomaisena kerhojen ja ilmailun esittely- ja perehdyttämismuotona. Tandemhyppy on ollut useille ihmisille portti laskuvarjoharrastuksen aloittamiseen. Tandemhyppäämistä harjoitetaan käytännössä kaikissa Suomen laskuvarjokerhoissa. Tandemhyppymestareilla on siis suuri merkitys koko ilmailuharrastuksen näkyvyydelle. Aktiivisia tandemhyppymestareita on Suomessa tällä hetkellä noin kolmisenkymmentä.
Olemme Suomessa hyvässä asemassa, sillä tandemhyppymestarit kyetään kouluttamaan kotimaisin voimin Suomessa. Tandemhyppymestarin kelpoisuus on aina valmistajakohtainen; hyppymestari voi siis hypätä vain sillä kalustolla, johon hänellä on koulutus. Nykyisin Suomessa on käytössä Strong Enterprisesin (DHT ja TNT), United Parachute Technologiesin (Sigma) ja Skywide Systemsin (Fire tandem) tandemjärjestelmiä. Eniten on käytössä Strongin järjestelmiä, käytännössä lähes kaikissa kerhoissa. UPT:n ja Firen järjestelmiä on yksittäisiä.
Hyppymestarin koulutus tapahtuu niin kutsutun eksaminaattorin toimesta. Tällä hetkellä Suomessa on kaksi tandemeksaminaattoria, Olli-Pekka Luomajoki Strongille ja Firelle sekä Johan Wikström UPT:lle. Strongin osalta on käynnissä hallittu vastuun vaihto. Luomajoki on lopettelemassa monivuotista eksaminaattorin uraansa ja vastaavasti Tomi Kallunki on kouluttautumassa tehtävään. Tavoitteena Kallungilla on ottaa vastuu Strongin koulutuksesta Suomessa vuoden 2023 aikana.
Tähän saakka tandemhyppymestareiden koulutus on tapahtunut laitevalmistajien koulutusjärjestelmän mukaisesti ja varsinaista suomalaista koulutusohjelmaa hyppymestareille ei ole. Koulutusjärjestelmämme on tunnustanut valmistajien koulutusjärjestelmän, ja kotimainen hyppymestarikelpoisuus on myönnetty valmistajan koulutusta ja kelpoisuutta vastaan. Nyt on päädytty rakentamaan kansallinen tandemhyppymestarikoulutusohjelma. Kirjoitustyössä ollaan jo aika pitkällä ja ohjelma pyritään virallistamaan tulevan talven aikana. Koulutusohjelma tulee noudattelemaan pitkälti niin Strongin, UPT:n kuin Firen nykyisinkin käyttämää ohjelmaa. Koulutusohjelma tunnistaa edelleen eri laitevalmistajien kalustojen eron ja tandemhyppymestarikelpoisuus tulee säilymään valmistajakohtaisena. Tavoitteena on, että jatkossa tandemhyppymestarin kelpoisuustodistuksesta näkee, mille järjestelmälle hänellä on kelpoisuus. Luonnollisesti koulutusohjelmaan sisällytetään suomalaista ohjeistusta koskevat osiot, kuten ilmailumääräykset ja toiminnalliset ohjeet. Perusrakenne ei siis oleellisesti muutu nykyisestä.
Kurssin pääsyvaatimuksiin tai tandemhyppymestarin kelpoisuusvaatimuksiin ei ole tulossa muutoksia.
Jos siis kaikki menee suunnitellusti, jo kevään 2023 tandemhyppymestarikurssilla koulutetaan uudella kotimaisella koulutusohjelmalla ja kelpoisuuden myöntää Suomen Ilmailuliitto suomalaisen eksaminaattorin antamaa koulutustodistusta vastaan.
Valmentaja tukee urheilijan potentiaalin toteutumista
Teksti Leena Väistö, Kuva Lauri Aapro
Tuulitunnelilentämisen ja laskuvarjourheilun valmentaminen kehittyy taidon siirtämisestä urheilijan kokonaisvaltaiseen auttamiseen niin, että hän voi toteuttaa potentiaaliaan, löytää sisäisen motivaationsa ja voimavaransa.
Tuulitunnelilentäminen on lajina kehittynyt valtavasti viimeisten vuosien aikana. Lajin harrastajien määrä on kasvussa, eikä laji ole enää kytköksissä laskuvarjohyppäämiseen. Samalla kehittyneet vapaalentotaidot siirtyvät automaattisesti taivaalle ja muuttavat myös laskuvarjourheilun luonnetta.
Tuulitunneliharrastajien ikähaitari vaihtelee 5-vuotiaasta 70-vuotiaisiin. Osalla harrastajista on kilpataustaa, osalla ei ole mitään kosketuspintaa urheiluun koulun liikuntatuntien jälkeen. Luonnollisesti myös motiivit ja tavoitteet harrastamiselle vaihtelevat suuresti. Jotta laji jatkaa kasvamista ja kehittymistä, jokaisen harrastajan tarvitsee saada tuntea, että hän pärjää lajissa, hänellä on edellytykset kehittyä ja hän on osa yhteisöä. Lentovalmentajat ovat avainasemassa tämän toteutumisessa. Erilaiset kohderyhmät ja tarpeet asettavat valmentajat kovaan paikkaan ja heiltä vaaditaan erittäin paljon sopeutumiskykyä, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä mukauttaa oma valmennustyyli lentäjän mukaan.
Tunnelilentäminen on lajina hyvin nuori, joten luonnollisesti valmentamiskulttuurikin on vielä lasten kengissä. Lentovalmentaminen mielletään tällä hetkellä aika puhtaasti teknisen taidon siirtämisenä oppilaille. Kaikki uudet urheilulajit ovat käyneet saman kehityspolun läpi. Aluksi kokeneemmat lajin osaajat välittävät omia oppejaan muille. Lajin kasvaessa ja kehittyessä myös hyödylliset opetusmetodit kehittyvät ja tarkentuvat vastaamaan paremmin uusien harrastajien tarpeita. Samalla kun kokeneiden määrä lajissa kasvaa, heistä valikoituvat ne lajin osaajat, jotka kokevat intohimoksi valmentamisen ja lähtevät systemaattisesti kehittämään sitä taitoa.
Valmentaminen on aina paljon muutakin kuin vain lajitaidon opettamista. Valmentajan tehtävä on auttaa kokonaisvaltaisesti urheilijaa toteuttamaan potentiaalinsa, löytämään sisäisen motivaation sekä omat voimavarat. Valmentautuminen on pitkäjänteinen prosessi, johon kuuluvat onnistumiset, epäonnistumiset, uudelleen yrittäminen ja niiden kautta oppiminen. Tällä hetkellä tuulitunneli- ja laskuvarjourheilun valmentajille ei ole tarjolla mitään koulutusta oman osaamisen kehittämiseksi.
Tuulitunneli- ja laskuvarjovalmentamisen kehittämistyön tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen. Ensi vuoden aikana julkaistava valmentajien koulutus on tarkoitettu kaikille valmentajille tai valmentamisesta kiinnostuneille, jotka haluavat kehittää omaa ammattitaitoaan. Valmentajakoulutuksessa ei ole kyse siitä, miten joku asia opetetaan teknisesti. Emme voi laittaa kaikkia harrastajia 5-vuotiaista 70-vuotiaisiin samaan muottiin ja sanoa, että näin joku taito opetetaan. Koulutuksessa on kyse siitä, miten valmennetaan ihmistä. Valmentamistilanteessa ollaan aina tekemisessä yksilön kanssa. Koulutuksesta tehdään kirjallinen versio ja lisäksi tullaan järjestämään valmennustilaisuuksia, muun muassa workshopeja.
Myöhemmin julkaistava tuulitunnelilentämisen koulutusohjelma tulee tarjoamaan harrastajille mahdollisuuden saada yhdestä paikasta kokonaiskuva vapaalentämisestä, lentämisen kehityspolusta sekä työkaluja lähteä itsenäisesti kehittämään omia taitoja – toivottavasti sopivan valmentajan avulla.
