lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Suomalaiset tiedustelumiehet katosivat 1927

perjantai 03.12.2021
TEKSTI ESA PALONIEMI

 

Noin sata vuotta sitten, 1920-luvulla Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat kireät. Suomi ja muut Neuvostoliiton naapurit kokivat bolsevistisen suurvallan uhkana itsenäisyydelle. Turvatakseen rajansa Suomi teki yhteistyötä muitten Neuvosto-Venäjän naapureitten Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa ns. ”reunavaltiopolitiikan” puitteissa.  Reunavaltiopolitiikka tukeutui tiiviisti Yhdistyneitten kansakuntien edeltäjän, Kansainliiton, jäsenyyteen mutta reunavaltioilla oli myös salaista sotilasyhteistyötä idästä tulevan uhan torjumiseksi.

 

Suomalainen upseeridelegaatio osallistui 14.11.1927 Tallinnassa Suomen ja Viron yleisesikuntien välisiin keskusteluihin, joissa pohdittiin Neuvostoliittoa koskevaa yhteistyötä.

 

Delegaatiota johti yleisesikunnan päällikkö, eversti Kurt Martti Wallenius ja mukana olivat myös yleisesikunnan tiedustelusta vastaavan osasto V:n johtaja, jääkärimajuri Ragnar Heikel ja tiedustelun saamia tietoja analysoivan ulkomaanosaston johtaja, ratsumestari K.A. Klinthe. Neljäs delegaation jäsen oli everstiluutnantti Ragnar Relander.

 

Keskustelujen sisällöstä ei ole jäänyt tietoja. Suomessa olevat tiedot lienee tuhottu Kylmän sodan alettua ja Viron tiedot ovat ehkä päätyneet Neuvostoliiton haltuun, kun Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940.

 

Sotilasdelegaatio lensi Tallinnaan Finnairin edeltäjältä, Aero Oy:ltä vuokratulla Junkers F13-koneella. Kellukkeilla varustettu kone oli otettu käyttöön samana vuonna 1927 ja sen miehistönä oli kaksi miestä. Lentäjänä toimi 1899 syntynyt lentomestari Kalle Karlstedt ja mekaanikkona saksalainen Kurt Petzold. Karlstedt tunnettiin pätevänä lentäjänä, joka oli osallistunut useisiin lentokilpailuihin. Kalle Karlstedt oli jäänyt ilmavoimien palvelukseen suoritettuaan asepalveluksensa uudessa aselajissa 1921 ja oli vuonna 1927 siirtynyt lentäjäksi Aero Oy:n palvelukseen. Kurt Petzold myös lentäjä, mutta sen ohella Junkers-yhtiön Saksassa kouluttama lentomekaanikko.

 

Delegaation matka Tallinnaan ei tiettävästi sujunut kuin Strömsössä. Tunnuksella K-SALD lentävä Junkers F13 kerrotaan tehneen pakkolaskun mereen jo matkalla Viroon. Pakkolaskun syy ja vauriot eivät ole tiedossa, mutta kokouksen jälkeen, 15.11.1927, eversti Wallenius tilasi Suomen ilmavoimilta viisi Hansa Brandenburg-konetta noutamaan upseerit kotiin. Brandenburg oli ilmavoimien käytössä oleva kellukkeilla varustettu, yksimoottorinen meritiedustelukone. Koneita valmistettiin lisenssillä Suomessa noin 120 kappaletta.

 

Ilmailu 1920-luvulla oli riskialtista ja viidestä Hansa Brandenburg-koneesta yksi joutui tekemään pakkolaskun mereen matkalla Tallinnaan. Alkoholia kieltolain alla olevaan Suomeen salakuljettava pirtulaiva pelasti Hansan miehistön ja kone upotettiin pari päivää myöhemmin korjauskelvottomana Suomenlahteen.

 

Neljä perille päässyttä Hansa Brandenburgia yöpyi Tallinnassa ja palasi Suomeen 16.11.1927. Lähtöpäivän tapahtumat eivät ole tarkoin selvillä. Neljällä upseerilla oli käytössään yhteensä viisi konetta: neljä Hansa Brandenburgia ja menomatkalla käytetty Junkers F13, jonka tunnus oli K-SALD. Tuntemattomasta syystä eversti Kurt Wallenius ja everstiluutnantti Relander lensivät Suomeen kahdella Hansa Brandenburg- koneella mutta Suomen sotilastiedustelun johto, majuri Ragnar Heikel ja ratsumestari K.A. Klinthe lähtivät matkaan Junkersilla. Mahdollisesti syynä K-SALD:n käyttöön oli sen uusi ja suhteellisen mukava matkustamo. Joka tapauksessa, Tallinnassa oli koneen lähtiessä Suomea kohti puolilta päivin 16.11.1927 kirkas sää mutta Suomen rannikolla oli nousemassa sumua.

 

Kaksi ilman matkustajia lentävää Brandenburgia sekä everstiluutnanttia Relanderia kuljettava kone pääsi Suomeen ilman kommelluksia, mutta eversti Walleniuksen Hansa teki pakkolaskun mereen. Tuleva kenraali, eräkirjailija ja presidentti K.J.Ståhlbergin muiluttaja pääsi kuitenkin ehjänä Suomeen.

 

Suomen tiedustelun kärkeä kuljettava K-SALD suoritti normaalin nousun ja suuntasi kohti Suomenlahden pohjoisrantaa. Ohjaaja, lentomestari Kalle Karlstedt, ilmoitti ennen lähtöä pyrkivänsä Söderskärin majakalle ja sieltä Suomeen. Sata vuotta sitten suunnistus merellä ja sen yläpuolella oli vaativa tehtävä eikä radioita ollut. Karlstedt otti huomioon myös Suomen rannikolta nousevan sumun ja hänen varasuunnitelmansa oli laskeutua tarvittaessa mereen sekä ajaa K-SALD kellukkeitten varassa Suomeen.

 

Koneen noustua, se katosi näkyvistä ja sumu sakeni. Näkyvyys oli paikoin vain 50 metriä. K-SALD:n moottorin ääni kuultiin Aegnan saarella ja koneesta tehtiin havainto Kerin majakalta. Viimeinen havainto K-SALD:sta on Ärangrundin majakkalaivalta. Miehistön mukaan Junkers F13 lensi vain 30-50 metrin korkeudella ja sen tunnus K-SALD erottui rungosta selvästi. Tämän jälkeen K-SALD:sta ei ole havaintoja. Junkers F13 ja siinä olevat neljä miestä katosivat koneen mukana.

 

Lentokoneen katoaminen oli iso asia ja mukana kadonneet tiedustelumiehet toivat tapaukseen omat värinänsä. Etsinnät aloitettiin seuraavana päivänä, 17.11.1927 ja siihen osallistuivat sekä Viron että Suomen puolustusvoimat. Mitään ei kuitenkaan löydetty ja etsinnät keskeytettiin 30.11.1927.

 

Kahden kadonneen tiedustelupalvelun johtajan katoaminen aiheutti salaliittoteorioita muun muassa Suomen lehdistössä.

Lentomestari Kalle Karlstedtin kerrottiin vieneen koneen ja sen matkustajat Neuvostoliittoon. Väitteen mukaan Suomen tiedustelupalvelulla oli hallussaan valokuva, jossa Kalle Karlstedtin näköinen mies astui lentokoneesta jossain päin Neuvostoliittoa. Karlstedtin väitettiin myös olleen 19-vuotiaana vuoden 1918 sodassa punakaartin komppanianpäällikkö.

 

Tätä on pidettävä epätodennäköisenä. Punakaartin johtopaikoilla ollut mies tuskin olisi päässyt varusmieheksi ja myöhemmin kanta-aliupseeriksi erikoisaselajiin.

 

Lehdet myös kertoivat Kalle Karlstedtin vaimon olleen epäilyttävän välinpitämätön miehensä katoamisesta. Rouva Karlstedtin kirjoitettiin myös matkustaneen Neuvostoliittoon viikko miehensä kadottua.

 

Tämä ei pidä paikkaansa. Rouva Karlstedt jäi Suomeen ja muutti lamavuonna 1930 Kanadaan. Siellä hän avioitui Saarnio-nimisen miehen kanssa ja vietti Kanadassa loppuikänsä. Entinen rouva Karlstedt, sittemmin rouva Saarnio, kuoli hoitokodissa Suttonin kaupungissa Kanadassa vuonna 1991.

 

Tosiasia kuitenkin on, että kaksi Suomen sotilastiedustelun huippumiestä katosi Suomenlahdella vuonna 1927. He tiesivät kaiken tietämisen arvoisen Suomen tiedustelutoiminnasta ja reunavaltiopolitiikkaan liittyvästä sotilasyhteistyöstä. Majuri Heikel ja ratsumestari Klinthe olisivat olleet hyvä saalis minkä tahansa maan tiedustelupalvelulle mutta erityisesti Neuvostoliiton.

 

K-SALD:n katoamisen tutkijat kehittelivät useita teorioita, joihin ei liittynyt vakoilu. Junkersin moottorin epäiltiin räjähtäneen tai saaneen moottorivian. Myös siiven murtuminen oli yksi teoria. Tutkijoitten johtopäätös oli, että K-SALD tuntemattomasta syystä teki pakkolaskun mereen liian jyrkässä kulmassa ja hajosi kappaleiksi.

 

Teoria on uskottava. Oli syksy ja päivät lyhyitä. Hajonneesta koneesta jääneet bensiiniläikät ja erilainen kelluva romu on helposti saattanut jäädä etsijöiltä havaitsematta.

 

Lentomestari Kalle Karlstedt, saksalainen mekaanikko Kurt Petzold, jääkärimajuri Ragnar Heikel ja ratsumestari K.A. Klinthe katosivat Suomenlahdella 16.11.1927 tunnuksella K-SALD eritellyn Junkers F13-koneen mukana. Heidän kohtalonsa on tuntematon ja todennäköisesti jossain Suomenlahden pinnan alla on teräsrunkoinen koneen hylky ja neljän miehen jäännökset.

Arvoitus nimeltä K-SALD on yhä ratkaisematta.

 

Lähteet:

Jylhä, Seppo: Siviili-ilmailun viimeiset lennot (1995)

Sotilasaikakauslehti 02/2000

Kuva koneesta löytyy Wikipediasta.