SIL-16-luvan valmisteluun osallistuneet Porvoon Ilmailukerhon Petri Kantola ja Kuopion lennokkikerho Kihu:n Juha Reinikka luonnehtivat voiton puolelle saatettua revohkaa monimutkaisimmaksi ja byrokraattisimmaksi järjestelyksi, mitä suomalaisen lennokkiharrastuksen eteen on ikinä tehty.
Uutta lupaa varten Suomen Ilmailuliitossa on laadittu toimintakäsikirjoja, rekisteri, itseopiskelukurssi, teoriakoe ja näyttökokeita. Kirsikkana kakussa on varta vasten lennokkiharrastajille räätälöity Aviamaps-sovelluksen rajapinta, jossa tehdään lennätysilmoituksia.
Suuri osa harrastajista pystyy jatkossakin lennättämään sallivilla UAS-vyöhykkeillä eli lennokkikentillä ja niiden ulkopuolellakin ilman SIL-16-lupaa. Juha Reinikan mukaan lupa kannattaa hankkia, jos riittävät vapaudet suova lennokkikenttä on liian kaukana ja avoimen kategorian korkeusraja sekä turvaetäisyydet ovat oman lajin kannalta turhan tiukat.
–Eli on tarve ylittää 120 metrin korkeus tai lennättää asutuskeskuksissa, Reinikka tiivistää.
SIL-16-luvan tarvitsijoiden määrä on Reinikalle arvoitus. Heitä lienevät ainakin tehokkaiden RC-liidokkien, korkealle nousevien vapaastilentävien lennokkien, kuvauskopterien ja FPV-kopterien lennättäjät. Myös useimmille pienoisraketeille SIL-16-luvan sallimat erivapaudet ovat tarpeen.
Korkeimmillaan 300 metriin
Mitä SIL-16-luvan turvin saa tehdä? Lupa antaa mahdollisuuden lennättää tiheään asutuilla alueilla korkeintaan yhden kilon painavia vapaastilentäviä 120 metrin korkeuteen, korkeintaan kolme kiloa painavia siimaohjattavia 25-metrisillä siimoilla, korkeintaan 1,5 kiloa painavia radio-ohjattavia kiinteä- ja pyöriväsiipisiä 120 metrin korkeuteen sekä korkeintaan 1,5 kiloa painavia moniroottorisia koptereita ja FPV-lennätykseen tarkoitettuja laitteita 120 metrin korkeuteen. Pienoisrakettien lennättäminen on kiellettyä tiheästi asutuilla alueilla.
Tiheästi asuttujen alueiden ulkopuolella SIL-16:n turvin on mahdollista lennättää jo huomattavasti vapaammin: korkeintaan yhden kilon painavia vapaastilentäviä 300 metrin korkeuteen, korkeintaan 3 kiloa painavia siimaohjattavia 25 metrin siimoilla, korkeintaan 10 kiloa painavia radio-ohjattavia kiinteä- ja pyöriväsiipisiä 300 metrin korkeuteen, korkeintaan viisi kiloa painavia moniroottorisia ja FPV-laitteita saa lennättää 120 metrin korkeuteen ja korkeintaan yhden kilon painavia pienoisraketteja 300 metrin korkeuteen.
–Etenkin kuvauskopteriharrastajat hyötyvät SIL-16-luvasta. Sen puitteissa voi jatkaa lennätystoimintaa asutuskeskuksissa nykyisillä laitteilla, joissa ei ole uusien määräysten edellyttämää C-merkintää. Luvan puitteissa ei sovelleta turvaetäisyyksiä sivullisiin ihmisiin, mikä lisää merkittävästi kuvauskoptereiden käyttömahdollisuuksia, Juha Reinikka kertoo.
SIL-16-lupaa ei saa käyttää kaupalliseen ilmakuvaukseen. Se on tarkoitettu ainoastaan harrastustoimintaan kerhojen ja Suomen Ilmailuliiton puitteissa.
SIL-16:n mukaisesta toiminnasta on tehtävä ennen lennätyksen aloittamista toimintailmoitus Aviamapsiin. Vahinko-, vaara- ja poikkeustilanteista on raportoitava Ilmailuliiton SILPI-palveluun. Traficomille on ilmoitettava onnettomuudet, joissa ihminen on vammautunut vakavasti, kolmannelle osapuolelle on aiheutunut vakavaa vahinkoa tai on sattunut vaaratilanne miehittämättömän ja miehitetyn ilma-aluksen välillä.
Lisäksi on hyvä muistaa, että lennätettäessä tulee aina huomioida ilmailun kielto-, rajoitus- ja vaara-alueet sekä rajoittavat ja kieltävät UAS-ilmatilavyöhykkeet. Kaikilla yli 30 metrin korkeuteen tehtävillä FPV-lennoilla on oltava mukana ilmatilaa tarkkaileva avustaja.
Kerhoista SIL-16-operaattoreita
Henkilökohtaisen SIL-16-luvan saadakseen lennättäjän on kuuluttava Suomen Ilmailuliiton jäsenkerhoon, joka on saanut liitolta oikeuden toimia SIL-16-operaattorina. Kerhot voivat hakeutua operaattoreiksi ilmoittamalla aikeestaan Miehittämättömien ilma-alusten toimikunta MIT:lle.
Juha Reinikka muistuttaa, että SIL-16-luvan hankkivan harrastajan on oltava myös Ilmailuliiton jäsen, sillä jäsenyys sisältää pakollisen vastuuvakuutuksen. Kerhoilla ja liitolla on toki jäsenmaksunsa, mutta itse SIL-16-luvan hankkiminen on ilmaista.
–Yksi syy, miksi liitto lähti kehittämään SIL-16-lupaa on, että siten mahdollistetaan harrastustoiminta niille, jotka asuvat kaukana kerhoista ja niiden kentistä. Kaukana kentistä asuvat henkilöt voivat liittyä johonkin kerhoon, jolla on koulutusoikeus, Reinikka neuvoo.
Koulutus on käynnissä
Itseopiskeltava oppimateriaali julkaistaan osoitteessa www.lennokkimaarays.fi. Juha Reinikka on todennut materiaalin läpikäynnin kestävän noin tunnin. Lennokkikerhot järjestävät itseopiskelijoiden tueksi verkkoseminaareja, joissa voi esittää kysymyksiä.
Tähän mennessä SIL-16-lupia myöntäviksi lennokkikerhoiksi ovat ryhtyneet Kuopion lennokkikerho Kihu ja Porvoon Ilmailukerho. Ne toteuttivat ensimmäiset SIL-16-koulutukset kuluneena talvena pilottikokeiluina, minkä myötä SIL-16-luvan sai parisenkymmentä harrastajaa. Reinikan mukaan lupia myöntävien operaattorikerhojen joukko on lähiaikoina laajenemassa.
Tutkintoja vastaanottavien kerhojen tulee nimetä tutkintovastaava tai -vastaavia, jotka ottavat näyttökokeet vastaan. Niissä käydään läpi valmistautuminen lennätykseen, lennokin tarkastus, ilmoitusten tekeminen Aviamapsiin, riskintarkastelu ja toiminta-alueen määrittäminen. Samalla kokelas tekee lyhyen kirjallisen kokeen, joka koostuu monivalintatehtävistä. Tutkintoon kuuluu myös yksinkertainen lennätyskoe turvallisen lennätystaidon varmistamiseksi.
SIL-16-lupa
*Suomen Ilmailuliitolle annettu valtakunnallinen toimilupa.
*Kattaa kaikki liiton jäsenkerhot.
*Kattaa Suomen Ilmailuliiton henkilöjäsenet, joilla on jäsenyys liiton jäsenkerhossa.
*Luvan ehdot on neuvoteltu Traficomin ja puolustusvoimien kanssa 2020–21.
*Lupa tarjoaa hyvät edellytykset lennätystoiminnan jatkumiselle ja lisää sen turvallisuutta.
*Kun harrastaja on hankkinut henkilökohtaisen SIL-16-luvan, se on voimassa toistaiseksi ilman uusintanäyttöjä.
*Lisätietoa ja itseopiskelukurssi osoitteessa www.lennokkimaarays.fi
