Satavuotias Joensuun Ilmailukerho (JIK) järjesti juhlavuoden kunniaksi Fly-In-tapahtuman Joensuun lentokentällä.
Joensuun lentokentällä oli elokuisena sunnuntaina normaalia enemmän liikennettä, kun yli 1 500 henkeä kävi tutustumassa lentokoneisiin ja ilmailualan toimijoihin. Edellisen kerran vastaava tapahtuma järjestettiin noin 15 vuotta sitten.
– Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut sekä puitteiltaan että yleisömäärältään. Nyt kun olemme keränneet kokemusta, niin tästä on hyvä jatkaa seuraavan tapahtuman suunnittelua, Joensuun Ilmailukerhon puheenjohtaja Petri Kettunen sanoo.
Kerhon juhlavuoden seuraava ponnistus on näyttelyn koonti Pohjois-Karjalan museoon. “Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” -näyttely on esillä 13. joulukuuta saakka Carelicumissa Joensuussa.
Ilmailukerhojen tausta ilmapuolustuksessa
Myös keväällä 1922 ihmeteltiin lentäviä koneita, kun kaksi Ilmavoimien konetta laskeutui Pyhäselän jäälle Joensuun kupeeseen. Tiettävästi ne olivat ensimmäiset seudulla nähdyt lentokoneet.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Suomeen alettiin perustaa ilmapuolustusyhdistyksiä. Myös Joensuussa perustettiin marraskuussa 1923 Pohjois-Karjalan Ilmapuolustusyhdistys. Sen tarkoituksena oli lentäjäreservin kouluttaminen, ilmailun tunnetuksi tekeminen ja alueen ilmapuolustuksen parantaminen.
Ennen sotia Joensuussa ja sen paikallisosastoissa rakennettiin ensimmäiset Grunau 9 -liitokoneet Suomen Ilmapuolustusliiton, nykyisen Suomen Ilmailuliiton, rakennuskurssin oppien mukaan. Joensuussa harrastettiin jo tuolloin lennokkien rakentamista.
Joensuun lentokentän valmistuminen marraskuussa 1936 oli merkittävä asia maakunnan ilmailulle. Kenttä tunnettiin aluksi Höytiäisen, myöhemmin Onttolan lentokenttänä. Sota-ajoilta kenttä muistetaan Junkers-syöksypommittajistaan, myös Pyhäselän rantakentät olivat silloin eri lentolaivueiden käytössä.
Joensuun lentokentän valmistuminen 1936 oli merkittävää maakunnan ilmailulle.
Ilmapuolustusyhdistyksistä ilmailukerhoiksi
Sota hiljensi harrasteilmailun lähes tyystin. Sodan päätyttyä valvontakomissio määräsi kaikki ilmapuolustusyhdistykset lakkautettaviksi fasistisina järjestöinä. Jatkosodan päättyessä yhdistyksessä oli Pohjois-Karjalassa yli 600 jäsentä.
Vuonna 1949 yhdistyksen nimi vaihdettiin Joensuun Ilmailukerhoksi.
Laajempi siviili-ilmailu alkoi Joensuun kentältä 1950-luvulla, jolloin myös Joensuun Ilmailukerhon järjesti ensimmäiset lentonäytökset konehankintojen rahoittamiseksi.
Koneet saatiin ilmaan vintturilla, kunnes 1960-luvulla lentokonehinaus yleistyi. Moottoripurjekoneet otettiin ilmailukerhossa käyttöön vasta 1980-luvulla.
Joensuun Ilmailukerho laajensi toimintansa moottorilennon pariin vuonna 1962, kun kerho osti ilmavoimilta Stieglitz-koululentokoneen. Kone toimi purjekoneiden hinauskoneena vuoteen 1977 saakka. Seuraajaksi hankittiin Rallye, jolla tehtiin myös yleisölennätyksiä ja palovalvontalentoja. Pidempiaikaisia moottorikoneita ilmailukerhossa ovat olleet Cessnat ja nykyinen Katana.
Jatkosodan päättyessä yhdistyksessä oli Pohjois-Karjalassa yli 600 jäsentä.
Ilmailukerhon toiminta monipuolista
Nykyään Joensuun Ilmailukerhon harrastustoiminnan piirissä ovat edelleen moottori- ja purjelentokoneet sekä lennokit. Siviili-ilmailun lisäksi lentotoimintaan kuuluu muun muassa lentoetsintä- ja metsäpalolentotoiminta, joita JIK toteuttaa yhdessä Lentokerho Karelian kanssa.
– Toiminta on vapaaehtoista ja siihen pitää sitoutua, kun hälytys tulee, tehtävänjohtaja Jukka Koponen kertoo.
Toiminnassa on mukana noin 12 aktiivia, jotka ovat koulutettuja SAR-lentäjiä ja tehtävänjohtajia sekä tähystäjiä. He pystyvät hoitamaan myös kadonneen henkilön, ajoneuvon tai veneen etsintöjä sekä muita viranomaistoiminnan tarvitsemia ilma-alustehtäviä.
– Ne ovat helppoja tapoja päästä harrastamaan ilmailua, tehtävänjohtaja Päivi Salo sanoo.
Salo on käynyt lentoetsijäkurssin vuonna 2018. Nyt hän toimii tehtävänjohtajana. Nuorempana hänellä oli myös lentolupakirja.
Kerho ylläpitämä SAR-tukikohta päivystää palolento- ja SAR-tehtäviä toukokuun alusta syyskuun loppuun vuorokauden ympäri.
Useita ilmailutoimijoita maakunnassa
Ilmailukerhon purjelentotoiminta siirtyi vuosituhannen vaihteessa Kiteen lentokentälle, missä hinaukset tapahtuvat vintturilla. Kiteellä toimii Keski-Karjalan Ilmailukerho (K-KIK) ja Kiteen kenttää käyttävät myös varjoliitäjät.
Ilmavoimien perinnetyötä maakunnassa hoitaa puolestaan vuonna 1987 perustettu Joensuun Ilmasilta. Lisäksi moottorilentoon erikoistunut Lentokerho Karelia itsenäistyi omaksi kerhokseen jo 1960-luvun lopulla.
Uusin ilmailuharrastuslaji maakunnassa on kuumailmapalloilu, jota pyörittää Kuumailmapallokerho KOE ry.
Nykyään kaikissa pohjoiskarjalaisissa ilmailukerhoissa on yhteensä noin 200 jäsentä. Joensuun Ilmailukerhon jäsenistössä on kaiken ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä.
– Tänä keväänä nuori jäsenemme Laura Tahvanainen valmistui lentomekaanikoksi. Hän vastaa nyt kerhon moottorikoneen Diamond DA-20 “Katana” (OH-JIK) huollosta, Kettunen kertoo.
Lähteet: jik.fi, Arto Laanisen kokoama “Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” -näyttelymateriaali.
Joensuun Ilmailukerhon juhlavuoden tapahtumia
* 1.–6.8. Purjelentoleiri, Kiteen lentokenttä
* 6.8. JIK 100 v. “Fly-In”-ilmailutapahtuma, Joensuun lentokenttä, Onttola
* 13.10.–13.12.2023 “Sata vuotta ilmailua Pohjois-Karjalassa” -näyttely Pohjois-Karjalan museossa, Carelicum, Joensuu
* 11.11. Joensuun Ilmailukerho 100 vuotta
Lennokkeja voi harrastaa vuoden ympäri
Fly-In-ilmailutapahtumaan oli saapunut Itä-Suomen alueen lennokkiharrastajia esittelemään rakentamiaan RC-lennokkeja ja -koptereita.
– Rakensin vuonna 2016 suihkuturbiinijetin, joka toimii kerosiinilla ja lentää yli 300 km/h, varkautelainen Jari Hyppönen esittelee.
Hän arvioi jettinsä rakennuskustannukseksi noin 10 000 euroa. Vertailun vuoksi isomman moottorilennokin rakentaminen maksaa noin 800–4 000 euroa. Koptereissa alkuun voi päästä jo 200 eurolla.
Harrastus sopii monille, sillä lennokkiharrastuksessa yhdistyy niin rakentaminen, ohjelmointi, moottori- ja sähkötekniikka kuin lennättäminen.
– Peruslennätyksen oppii nopeasti, varsinkin jos sitä harjoittelee tietokonesimulaattorilla, Joensuun lennokkijaoksen puheenjohtaja Petri Verkkonen kertoo.
Joensuun Ilmailukerhossa lennokkiharrastaminen on elpynyt vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen uudestaan. Jaoksella on käytössä kuusi lennätyspaikkaa, jotka ovat sallivia UAS-alueita. Näissä paikoissa JIK:n jäsenet, jotka ovat perehtyneet kenttäsääntöihin ja joilla on voimassa oleva vastuuvakuutus, voivat lennättää vapaampien sääntöjen mukaan lennokkejaan.
Leikkikalusta lentäväksi koneeksi
Ilmailutapahtumassa esillä oli Louis Blériotin koneen jäljennös, jonka rakennusurakka sai alkunsa “melusaasteesta”.
– Osoitin venerakentajien tapaamisessa lentolaitetta kuvaavaa seinätaulua ja totesin hiljaisuutta rikkoakseni, että minä se rakennan tuollaisen, hammaslahtelainen maanviljelijä Reijo Kuivalainen kertoo.
Ensin Kuivalainen rakensi konetta leikkikaluksi, mutta rakentaessa ruokahalu kasvoi ja tavoitteeksi tuli rakentaa lentävä kone Blériotin tavoin. Jokaiseen osaan liittyy tarina.
– Potkuri on kaikkein mielenkiintoisin osa, sen hitsauksetkin piti röntgenkuvata. Se on kuin taideteos, Kuivalainen esittelee.
Blériot Sulevi XI:ksi nimetty kone vaurioitui laskussa vuonna 2002 lentokelvottomaksi. Lentopäiväkirjan mukaan Sulevilla on lennetty runsas tunti.
Aikoinaan lentokoneprojekti sai paljon huomiota ja “lentokonetehdasta” tultiin katsomaan kauempaakin. Rohkeimmat uskalsivat kysyä, että missä se tehdas oikein on, kun Kuivalainen rakensi konetta mummonkammarissa. Meni vuosia ennen kuin Kuivalainen keksi uteluihin oikean vastauksen:
– Lentokonetehdas on täällä, hän sanoo osoittaen sydäntänsä.
Joensuun Ilmailukerhon kalustoa
Moottorilento: OH-JIK Diamond DA20-100 Katana
Vuosimalli 1996
Moottori Rotax 912S 100 hp
Suurin lentoonlähtöpaino 750 kg
Matkalentonopeus n. 100kt
Paikkaluku 2
Polttoainesäiliön tilavuus 76 l
Polttoaineenkulutus n. 17 l/h, tehoasetuksesta riippuen
Maksimi toiminta-aika n. 3,5 h, 45 min. reservissä
Varusteet S-Mode transponder, GPS, VOR
Purjelento: OH-1015 DG-500M
Valmistaja Glaser-Dirks
Liitoluku 47,5
Kärkiväli 22 m
Pituus 8,66 m
Tyhjäpaino 570 kg
Suurin sallittu lentoonlähtömassa 825 kg
Suurin sallittu lentonopeus (Vne) 270 km/h
Purjelento: OH-573 ASK-21
Valmistaja: Schleicher
Liitoluku 35
Kärkiväli 17 m
Pituus 8,35 m
Tyhjäpaino 388 kg
Suurin sallittu lentoonlähtömassa 600 kg
Suurin sallittu lentonopeus (Vne) 270 km/h
Purjelento: OH-707 DG-300
Valmistaja Glaser-Dirks
Liitoluku 41
Kärkiväli 15 m
Pituus 6,8 m
Tyhjäpaino 245 kg
Suurin sallittu lentoonlähtömassa 525 kg
Suurin sallittu lentonopeus (Vne) 270 km/h
Purjelento: OH-636 DG-101G
Valmistaja Glaser-Dirks
Liitoluku 38,3
Kärkiväli 15 m
Pituus 7 m
Tyhjäpaino 240 kg
Suurin sallittu lentoonlähtömassa 385 kg
Suurin sallittu lentonopeus (Vne) 260 km/h
Lähde: jik.fi
