Kontiolta Gnarly-kone
Suomen menestynein taitolentäjä Sami Kontio rakentaa pajallaan täydellistä taitolentokonetta – tai ainakin sellaista, jonka hän itse haluaa.
Isoja muutoksia jo olemassa olevista konemalleista opittuihin ominaisuuksiin ei voi tehdä, mutta Kontion mukaan tärkeintä tuleekin olemaan kokonaisuus, joka kietoutuu lentäjänsä ympärille.
Kymmenen vuotta sitten lakkautettu Hallin varuskunta on herännyt pikkuhiljaa henkiin. Erilaista teollisuutta on tullut sen avariin tiloihin. Yksi saapuneista on Narli Aviation ja sen vetäjä Sami Kontio.
Firman nimi tulee englannin kielen sanasta gnarly, joka merkitsee jotain yli äärimmäisen menevää, valtavan vaarallista, taitavaa ja täydellistä. Näillä termeillä on voinut luonnehtia Kontiota ja hänen saavutuksiaan, mutta nyt on tekeillä taitolentokone, joka tulee olemaan gnarly.
Isossa hallimaisessa tilassa on erilaisia Kontion projekteja, maalattavia ja huollettavia koneita. Mutta keskipisteenä lepää lattialla koneen rungon plugi – täydellisen taitolentokoneen aihio, josta tehdään muotti. Sitä ei saa kuvata.
– Esittelen koneen vasta, kun se on valmis. Tämän vuoden aikana ollaan jo pitkällä, vakuuttaa Kontio.
Siihen voi uskoa, koska koneen osista on jo hankittuna 80–90 prosenttia. 300 hevosvoiman moottorikin lepää lattialla, toistaiseksi vielä laatikossaan.
Oppia jääkiekosta
Kontiolla oli osuus Christen Eagle -taitolentokoneesta jo ennen kuin hänellä oli lentolupakirja, joka hänelle ojennettiin 2002. Hän aisti lentokoneen G-voimia jo äitinsä vatsassa isänsä ohjaamassa koneessa. Ensimmäisen kerran hän hengitti lentokoneen virtaavaa ilmaa kuusikuukautisena.
Lennokkiharrastuksen hän aloitti lennättämällä vapaasti lentäviä lennokkeja. Nuoruudessaan Kontio rakensi myös radio-ohjattavia pienoismalleja.
Moottorilentolupakirjan muste ei ollut ehtinyt kunnolla kuivua, kun hän voitti taitolennon PM-kullan ja SM-hopean Sportsman-luokassa. Intermediate jäi väliin, kun hän jo lenteli jo tuota pikaa huippua hipoen AdvanceD-luokassa.
Kontio pelasi jääkiekkoa Jokereissa aina A-junioreihin asti. Sieltä hän otti oppia lentämiseenkin.
– Jääkiekko opetti määrätietoisuuden ja harjoittelun määrän merkityksen. Olen mennyt aina etappi kerrallaan ja siirtynyt sitten seuraavaan. Mutta pitää osata mennä myös epämukavuusalueelle.
Mitaleita tuli muun muassa pohjoismaiden mestaruuskilpailuista ja Euroopan mestaruustasolla. Kontio oli vuonna 2007 juuri saanut koneensa EM-kisojen jälkeen talviteloille, kun Red Bullilta soitettiin ja pyydettiin heidän tiimiinsä lentämään.– Ei siinä auttanut muuta kuin ottaa kone hallista ja lentää joulukuussa Joensuusta Madridiin.
Kontio pääsi viiden hengen valmennustiimiin lentämään korkeimmassa Unlimited-luokassa.
Maailma tuli tutuksi yläilmoista parin vuoden aikana eri lentonäytöksissä maailman kovimman taitolentosarjan Red Bull Air Race World Seriesin matkassa. Mutta puolentoista vuoden jälkeen Red Bullin tolppien ympäri lentely loppui, kun sekä Suomen että Saksan ilmavoimien tutkimuksissa hänen silmässään todettiin synnynnäinen poikkeama.
Sen jälkeen tämän koneautomaatioinsinöörin työt veivät erilaisiin huolto- ja myyntitöihin lentokone-alalle. Mm. Saksassa XtremeAir tehtaalla vierähti puolitoista vuotta. Jo sinne mennessään hänellä oli mielessään täydellisen taitolentokoneen valmistuksen aihio.
– Kerroin tästä XtremeAir-väelle avoimesti ja sanoin, että voin tulla heille töihin, mutta en vakoilemaan, Kontio muistelee aikaa, jolloin hän hoiteli Xtremen myyntityötä koko maailmaan.
Muutto Halliin
Myyntityön jälkeen Kontio kiersi lentonäytöksiä ympäri maailmaa. Mutta koronavirus maadoitti myös taitolentotoiminnan. Pahimman pandemian aikana Kontiolla oli aikaa kypsytellä täydellisen taitolentokoneen ideaa. Takana 20 vuoden ajalta oli jo noin 15 lennettyä taitolentokonetyyppiä, joiden hyvät ja huonot puolet hän tiesi. Myös taitolentäjien valmennus oli lisännyt tietotaitoa muiden tarpeista.
– Ajatus koneen rakentamisesta lähti elämään lentäessäni Silverstonen MM-kilpailuissa vuonna 2008. Silloisen koneeni CAP 232:n suorituskyky jäi jalkoihin senhetkisissä lento-ohjelmissa.
Viime vuonna tämä nurmijärveläinen siirsi koneistonsa entisen Hallin varuskunnan tiloihin. Yksipaikkainen komposiittirakenteinen taitolentokone alkoi muotoutua piirustuksista konkretiaksi.
– Koneen suunnittelussa hyödynnetään CAD-ohjelmaa ja valmistuksessa 3D-tulostus ja CNC-jyrsintää. Työstökoneet mahdollistavat mittatarkkojen osien valmistuksen.
Kontio puhuu mielellään aerodynamiikasta. Hän juttelee paljon laminaarivirtauksista, vastuksesta, nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Mutta päällimmäisiksi tulevat paino ja ergonomia. Esimerkiksi Extran paino on 585 kiloa.
– Minulla on tavoite päästä 550 kiloon. Otan mieluummin 30 kiloa kevyemmän kuin 30 hevosvoimaa tehokkaamman koneen.
Kontio rakentaa tarkat muotit ja jigit, vaikka voisi käyttää esimerkiksi Burt Rutanin kehittämää muotitonta ydinvaahtorakenteeseen perustuvaa valmistusmenetelmää. Koneiden rakentaminen on tullut hänelle tutuksi parin tuttavansa koneita valmistaessaan.
– Tarkan komposiittiosan valmistus on kiinni muotin muototarkkuudesta ja tarkan muotin valmistus mallin tarkkuudesta ja sen viimeistelystä. Hyvään muottiin tarvitaan hyvä malli.
Aeromystiikkaa ja ergonomiaa
Koneensa tulevaa aerodynamiikkaa Kontio konkretisoi valmiita pyöräsuojia esittelemällä.
– Hyvin suunnitelluilla pyöräsuojilla voi lisätä koneen vauhtia 5–8 kilometriä tunnissa. Nämä on tehty 3D-tulostuksella. Lisäksi tietokoneohjatut työstökoneet antavat minulle aikaa tehdä muuta.
Lattialla on kuitenkin kaukana tietokonemaailmasta oleva puukehikko istuimineen. Sen on tarkoitus mallintaa koneen omaa putkirunkoa.
– Olen istunut tässä tuolissa yhtäjaksoisesti tunnin, puolitoista läppäri sylissä ja kokeillut tuleeko johonkin kipuja. Tämä on koejakkara ja etsin sillä mahdollisimman pientä, mutta ergonomisesti hyvää ohjaamoa. Kaikki liika pinta-ala heikentää koneen vauhtia. Haluan sellaisen koneen, joka kiihdyttää haluttuun nopeuteen mahdollisimman nopeasti.
Taitolentokoneen liikehdinnässä G-voimat ovat valtavia. Silti koneeseen pitää säilyttää millintarkka ohjaustuntuma. Se vaatii kunnollista ergonomiaa.
– Mitä parempi on ergonomia, sen paremmin pystyn ottamaan vastaan G-voimia. Silloin pystyy keskittymään itse lentämiseen. Ohjaussauvan paikka pitää olla sellainen, että käsi on luonnollisesti keskellä. Ei sellainen, että sauvaa saa kurkottaa tai, että se tulee syliin. Etsin luonnollista ja vahvaa asentoa.
Paino pois
Kontio haluaa koneeseensa vauhtia ja kiihtyvyyttä. Aerodynamiikan lisäksi siihen voi vaikuttaa koneen painoa tiputtamalla. Tavoite on siis 550 kiloa ja siihen hän uskoo pääsevänsä. Aikoinaan hän tutkaili paljon lentämänsä CAP-koneen muutosmahdollisuuksia.
– Tutkin aikoinaan tarkemmin CAP-koneen painoja. CAP:n siipi painaa yli 20 kiloa enemmän kuin Edge 540 -koneessa. Moottoria vaihtamalla toisen malliseen AEIO-540-moottoriin, saataisiin siitä 28 kiloa painoa pois ilman tehojen menetystä. Rakentamalla koneeseen uusi siipi, jonka aerodynamiikka olisi muutettu, olisi mahdollista rakentaa 550–560 kiloa painava CAP 232 -kone, jonka hyötysuhde paranisi.
Lopulta Kontio ymmärsi, että pääsisi päämääräänsä vain oman koneen rakentamalla.
– Tajusin pian, että CAP 231/232 -koneesta olisi pitänyt siiven ja moottorin lisäksi uusia peräsimet ja ”moottoripelti”. Jotta koneesta olisi tullut vielä virtaviivaisempi, olisi myös ohjaamokuomu pitänyt vaihtaa. Runkoa lähemmin tarkastellessa oli selvää, että siihenkin olisi pitänyt tehdä muutoksia. Päädyin siihen tulokseen, että olisi kaikkein yksinkertaisinta suunnitella kokonaan uusi kone. Tällöin ei tarvitsisi tehdä minkäänlaisia kompromisseja.
Taitolennon viisi eri harrastus- ja kilpailuluokkaa
Primary on alin, eli niin sanottu sisääntuloluokka, jossa lennetään hyvin helppoja ja yksinkertaisia liikkeitä, jotka ovat sallittuja lähes kaikille rajoitetun taitolentoluokan koneille.
Sportsman
Intermediate
Advanced
Unlimited on korkein ja vaativin luokka.
Sami Kontio
Useita Suomen mestaruuksia
Pohjoismaiden mestaruus
World Aerobatic Cup 5. sija
Kaksinkertainen Euroopan hopeamitalisti
Euroopan mestaruuskisojen pronssimitalisti
FAI Elite Aerobatic Formula 6. sija
4-minuutin Freestyle MM-kilpailun 8. sija
Red Bull Air Race Qualification Camp
Harmon patsaan saaja 2007
Tuleva kone
Pituus 6,90 m
Kärkiväli 7,5 m
Siiven pinta-ala 9,4 m2
Moottori Lycoming AEIO-540-EXP
Teho 300+ hp
Tyhjäpaino 550 kg (tavoite)
G-alue -10-+10
