Cirrus SR20-sarjan G7-malliuudistus
Cirrus Aircraft on lanseerannut uuden G7-mallin nelipaikkaisten yksimoottorikoneiden markkinajohtajasta eli SR20/22/22T-lentokoneesta. Tällä kertaa uudistukset ovat pääosin ohjaamossa. Mittaristo on vaihtunut 12 tai 14-tuuman Garmin Perspective Touch+ -malliseksi, ja isoja näyttöruutuja täydentävät vielä kaksi kosketusherkkää Garmin Touch -kontrolleria eli ohjaustaulua mittaritaulun keskellä. Mittariston vaihdon myötä näkyvyys eteen on parantunut matalamman mittaritaulun ansiosta. Käynnistysavain on nyt historiaa ja moottori käynnistyy napin painalluksella kuten autoissa nykyään.
Lentoturvallisuutta parantavat useat uudet toiminnot:
• Ohjaussauvan ”Stick Shaker” -toiminto, joka tärisyttää ohjaussauvaa varoituksena sakkauksen lähestymisestä.
• Polttoainetankin automaattinen vaihto aina 5 gallonan eli noin 20 litraa välein, ja myös manuaalikäyttö on mahdollinen.
• Flap Airspeed Control, joka pitää huolen, että koneen laskusiivekkeiden nopeusrajoituksia noudatetaan.
• Taxiway Routing sekä SafeTaxi 3D -nimiset toiminnot, jotka helpottavat rullaamista varsinkin isoilla lentoasemilla.
Lopuksi mainittakoon vielä ”Checklist Scroll Wheel” eli tarkastuslistan vierityspyörä, joka helpottaa koneen järjestelmään tallennetun tarkastuslistan läpikäyntiä.
Listaa voisi vielä jatkaa, mutta yhdessä jo aiempien versioiden runsaan varustelun kanssa uusi G7 on asematasolla jo melkoisen vaikuttava ilmestys, ainakin analogisiin mittareihin tottuneelle lentäjälle. Mutta myös hintalappu on melkoinen: USA:ssa perusmalli SR20:n lähtöhinta on 634 900 dollaria, SR22:n 844 900 dollaria ja SR22T-turbomallista saa pulittaa jo 969 000 US-dollaria.
Piperin uutuus: M700 Fury
Piper Aircraft esitteli helmikuussa tähän saakka nopeimman yksimoottorikoneensa M700 Fury. Uusi M700 pohjautuu jo vuonna 1979 esiteltyyn kuusipaikkaiseen PA-46 Malibu -perheeseen. Koneen Pratt & Whitney Canada PT6A-52 -turbopropmoottorin teho on 700 hevosvoimaa. Se kyydittää koneen suurimman matkanopeuden yli maagisen 300 solmun rajan eli 301 solmuun KTAS, mikä on 557 kilometriä tunnissa. Toimintamatka on 1424 merimailia eli 2600 kilometriä. Myös lentoonlähdön ja nousukyvyn suoritusarvot ovat parantuneet tuntuvasti.
Uudesta M700:sta tulee Piperin yksimoottorisen koneperheen lippulaiva ja koneen varustus on sen mukainen: Garmin 3000 lasiohjaamo kosketusnäyttöineen sekä HALO-turvajärjestelmä sisältäen Autoland-toiminnon. Etäyhteyden avulla lentäjä saa selville polttoainemäärän, akkujännitteen, paikallisen sään (METAR-tieto) ja paljon muuta jo ennen saapumistaan koneen luokse.
Piperin mukaan koneen FAA-tyyppihyväksyntä valmistuu maaliskuun 2024 mennessä ja myös EASA-hyväksyntä valmistuu ennen kesäkuun loppua. Furyn lähimmät kilpailijat ovat Daherin TBM 960 sekä Cirrus SF50 VisionJet.
HondaJet juhlii: 250 konetta
Honda Aircraft Company juhli tammikuussa sarjanumerolla 250 varustetun HondaJet-liikesuihkukoneen valmistumista. Konetyyppiä on vuonna 2015 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen uudistettu kolme kertaa: Elite vuonna 2018, Elite S vuonna 2021 ja Elite II vuonna 2022. Se on osoittautunut varsin suosituksi asiakkaiden keskuudessa. Eräs syy tähän löytynee sen hyvästä luotettavuudesta. Konelaivaston kokonaislentoaika on nyt noin 210 000 lentotuntia ja sen aikana lähtöluotettavuus on ollut peräti 99,7 prosenttia. Hieno saavutus ottaen huomioon, että kyseessä on uuden valmistajan ensimmäinen konetyyppi ja vielä ns. puhtaalta piirustuspöydältä.
Saksassa ultrakeveiden suosio jatkuu
Saksalainen Aerokurier-ilmailulehti kertoo maan ultrakevytkaluston kehityksestä vuonna 2024 ja sen mukaan noususuhdanne jatkuu. Saksassa rekisteröitiin 2024 yhteensä 222 uutta UL-konetta. Viimeksi näin monta uutta konetta otettiin käyttöön 2002. Saksa on Suomea lähinnä sijaitseva UL-ilmailun ”suurvalta”, joten sen kehitys kiinnostaa myös meilläpäin.
Tyyppikohtainen tilasto
Nro Tyyppi Kpl
1 JMB Aircraft VL3 23
2 B&F FK9 20
3 Dynamic WT9 19
4 BRM Bristell 11
5 Aeroprakt A32 10
6 Pioneer 300 8
7 Ikarus C42, Kiebitz, Concept Stampe 7 kutakin
Top 7-listaa tarkastellessa vaikutelmaksi jää että 2023 oli Saksassa nopeahkojen alatasokoneiden vuosi – taulukon koneista peräti 61 konetta yhteensä 112:sta ovat tällaisia, kun takavuosina ylätasokoneet ovat olleet tasaväkisemmin edustettuina. Toisaalta 14 uutta kaksitasokonetta (Kiebitz ja Stampe) on myös merkittävä luku. Mainittakoon myös, että Saksassa ultrakevythelikopterien suosio on nousussa (6 kpl), kun taas autogyrojen pitkään jatkunut suosio oli 2023 laskussa (myös 6 kpl). Uusien UL-lupakirjojen määrä Saksassa oli viime vuonna noin 1200 kpl ja tämä luku on ollut viime vuosina melko vakaa.
FLARM-protokollan uudistus
FLARM on etenkin purjelentokoneissa yleistynyt törmäyksenvaroitusjärjestelmä, joka löytyy varsinkin Keski-Euroopassa liki kaikista purjelentokoneista. Eräs sen heikkouksista on kuitenkin ollut toimimattomuus silloin, kun toisiaan lähestyvissä koneissa on eri-ikäiset ohjelmaversiot. Saksassa tapahtuneen kahden purjelentokoneen yhteentörmäyksen seurauksena on nyt kehitteillä uusi yhteysprotokolla, joka on yhteensopiva myös vanhempien ohjelmaversioiden kanssa.
FLARM-kehittäjien ilmoituksen mukaan uusi ohjelmistoversio valmistunee kuluvan kesän aikana, joten käyttäjien on hyvä seurata sen käyttöönottoa esimerkiksi osoitteesta https://www.flarm.com/new-update-policy/.
Roll-out ja power-on: Aura Aero Integral-E
Ranskassa sijaitseva Aura Aero kehittää mielenkiintoista kaksipaikkaista lentokonetta, joka tulee saataville sekä perinteisellä voimalinjalla (Integral R ja S) että sähkökäyttöisenä (Integral E).
R-ja S-mallin koelennot ovat meneillään ja E-mallin käyttöönottoa kaavaillaan vuodelle 2026, kertoo Aura Aero-yhtiön perustaja Jérémy Caussade.
Kone on taitolentokelpoinen, ja erityisen mielenkiintoinen tieto on, että kone soveltuu sähkökäyttöisenä myös purjelentokoneiden hinauskoneeksi. Valmistaja suunnittelee tätä versiota yhdessä Ranskan purjelentoliiton kanssa.
DeltaHawk-moottoriperhe kasvaa
Amerikkalaisten DeltaHawk-dieselmoottorien valikoima kasvaa. Jo FAA-hyväksytyn DHK180-mallin lisäksi yhtiö tuo markkinoille 200 sekä 235 hevosvoiman versiot DHK200 ja DHK235.
Molemmissa malleissa on mekaaninen polttoaineen suoraruiskutus. Mekaanisen ahtimen ja turboahtimen avulla teho säilyy myös korkealla lentäessä, ja suoraveto yksinkertaistaa moottorin rakennetta alennusvaihteella varustettuun verrattuna. Eräs mielenkiintoinen piirre on myös kaksitahtisuus.
DeltaHawk on aloittanut FAA-tyyppihyväksyntätestit ja uskoo hyväksynnän valmistuvan DHK200-mallin osalta vielä 2024 aikana ja DHK235-mallin osalta vuonna 2025. ”Testipenkkinä”, joihin DeltaHawk kehittää myös asennussarjat, toimivat Van’s RV-15-kone sekä nelipaikkainen BearHawk.
Alpha/Velis Electro-koneen hiilijälki tutkittu
Ruotsalaisen Chalmersin teknillisen korkeakoulun tutkijat Rickard Arvidsson ja Anders Nordelöf ovat tuoreessa tutkimuksessaan vertailleet sähkökäyttöisen Pipistrel Alpha Electro -lentokoneen hiilijalanjälkeä saman koneen polttomoottorilla varustettuun versioon. Tutkimuksessa kävi ilmi, että jos koneen koko käyttöiäksi arvioidaan 4000 lentotuntia, sähkömoottorikoneen käytön aiheuttamat hiilipäästöt koko eliniän ajalta ovat noin neljäsosa polttomoottoriversioon verrattuna. Tämä pätee siinä tapauksessa, että koneen käyttösähkö tuotetaan ”vihreästi” eli päästöttömästi. Jos käyttösähkö tuotetaan samanlaisilla hiilidioksidipäästöillä kuin EU:n energiatuotannon keskiarvo, sähköversion hiilijalanjälki jää silti noin puoleen polttomoottoriversiosta.
Tutkimuksessa on myös huomioitu koneen valmistuksessa käytettävien harvinaisten maametallien ympäristökuormitus. Kuten sähköautoissakin, se nostaa sähkökoneen koko eliniän ympäristökuormitusta koneen ollessa uusi, mutta noin 1000 lentotunnin jälkeen sähkökoneen pienempi käytön aikainen hiilijalanjälki pääsee oikeuksiinsa.
Sähkömoottoriversion pienemmästä ympäristövaikutuksesta huolimatta tutkijat muistuttavat kuitenkin siitä, että nykyinen akkuteknologia rajoittaa vielä sähkökoneen käyttökelpoisuutta merkittävästi. Joudumme odottamaan vielä muutaman vuoden, ennen kuin sähkölentämisestä tulee arkipäivää.
Van’sin tilanne paranemassa
Experimental-rakennussarjavalmistaja Van’s Aircraftin taloudellinen tilanne on viime aikoina ollut monen ilmailijan huolenaiheena, mutta helmikuun alussa päivätty tilannetiedotusvideo näyttää yhtiön mukaan jo valoa tunnelin päässä.
Tiedotteen mukaan 81 prosenttia asiakkaista ovat uusineet tilauksensa, vaikka hintoja on jouduttu nostamaan noin 30 prosentilla. Tavoitteeksi Van’sin johto oli yhdessä selvitystilan hoitajan kanssa asettanut 70 prosenttia, joten oikeaan suuntaan mennään. Van’s on myös viime viikkojen aikana onnistunut toimittamaan suuren määrän rakennussarjoja asiakkailleen, mikä tuo tulovirran myötä helpotusta yhtiön rahoitusahdinkoon.
Kriisin aikana Van’s on myös ollut tiiviissä yhteistyössä suurimpien alihankkijoidensa kanssa, kuten Lycoming (moottorit), Hartzell (potkurit) ja Dynon (mittaristot). Van’sin perustaja Dick Van Grunsven kiittelikin videossa näiden joustokykyä ja yhteistyökykyä. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää, ennen kuin yritys toimii taas vakaasti ”normaalimoodissa”, esimerkiksi uuden RV15-koneen kehitys on ”pantu hyllylle” toistaiseksi.
GAMA-tilastoissa globaalia nousua
Yleisilmailukoneiden valmistajien etujärjestö GAMA on julkaissut tilastonsa vuoden 2023 lentokonetoimituksista maailmassa. Tilaston mukaan kaikissa luokissa oli mukavaa kasvua:
– Mäntämoottorikoneet 1682 kpl, +11,8 %
– Turbopropkoneet 638 kpl, +9,6 %
– Liikesuihkukoneet 730 kpl, +2,5 %
Tyypeittän top-lista
Mäntämoottorikoneet
Tyyppi kpl
Cirrus SR22T 355
Cessna 172SP 180
Piper PA-28 145
Cirrus SR 22 142
Diamond DA40 119
Cirrus SR 20 115
Diamond DA62 66
Tecnam P-Mentor 60
Tecnam P-2010 58
Diamond DA42 54
Pipistrel Alpha Trainer 53
Nopeasti katsottuna listan kärjestä löytyvät pääosin tutut konetyypit. Uusi tulokas on Diamondin DA62, ja myös Tecnam ja Pipistrel tuntuvat kasvattaneen suosiotaan.
Turboprop-koneiden luvut
Tyyppi kpl
Pilatus PC-12 102
Cessna C208 Grand Caravan 69
TBM 960 55
Piper PA-46-600/SLS 52
