lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Saapuvat: Ilmailun uutisia

maanantai 11.10.2021
TEKSTI NILS ROSTEDT
Junkers Junior uustuotantokone eroaa alkuperäisestä potkurin ja moottorisuojusten osalta.

 

Ultrakevyet

Junkers A50 Junior uustuotantoon

Saksalainen Junkers Flugzeugwerke AG aikoo aloittaa kaksipaikkaisen Junkers Junior A50-klassikkokoneen uudelleen valmistuksen.

 

Alkuperäinen Junior ilmestyi vuonna 1929 ja se oli maailman ensimmäinen kokometallinen urheilukone. Suomessa kone tuli kuuluisaksi, kun ennätyslentäjä Väinö Bremer lensi OH-ABB-koneellaan muun muassa Kapkaupunkiin ja takaisin vuonna 1932. Sittemmin ”Junnu” oli esillä muun muassa vuodet 1976–2018 Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulassa yleisön ihailtavana.

 

Replica-koneen suurimmaksi lähtöpainoksi tulee sama 600 kiloa kuin esikuvassakin, mutta moottorina on 80 hevosvoiman Armstrong Siddeley Genet -tähtimoottorin tilalla nelisylinterinen 100 hevosvoiman Rotax 912s.

 

 

Koneen kärkiväli on 9,70 metriä ja replican tyhjäpaino 340 kilogrammaa on hieman pienempi kuin esikuvan (360 kilogrammaa). Matkanopeudeksi Junkers ilmoittaa 185 km/h ja toimintamatkaksi 120 litran tankilla parhaimmillaan yli 1400 kilometriä. Nykyinen tehdas sijaitsee Sveitsin St Gallenissa ja suunnitelmissa on toimittaa ensimmäinen kone jo huhtikuussa 2022. Hinnaksi ilmoitetaan 179 000 euroa ensimmäisille 29 koneelle.

 

 

Experimental

Sonex julkisti neljä ylätaso-rakennussarjaa

 

Amerikkalainen itse rakennettavien konerakennussarjojen valmistaja Sonex on julkistanut neljän ylätasokoneen perheen, lisäyksenä yhtiön nykyisiin ala- ja keskitasoisiin konetyyppeihin.

 

Yhteinen tekijä on metallirakenne ja kaksipaikkaisuus. Versiot eroavat toisistaan pyrstörakenteen osalta (normaali tai V-pyrstö) sekä laskutelineen osalta (nokka- tai kannuspyörä). Moottorisuositus on noin 100–130 hevosvoimaa, tyhjäpainoksi ilmoitetaan noin 330 kilogrammaa ja suurin lentopaino on 600 kilogrammaa.

 

Sonexin suunnitelmissa on esitellä uusi koneperhe Oshkoshin AirVenturessa vuonna 2023 – ensi vuonna yhtiö keskittyy SubSonex JSX 2T-suihkukoneen esittelyyn.

 


Sonexin ylätasosuunnitelma. Sonexille ominainen muotoilu on uutuudessa säilytetty.

 

 

Sähkökäyttöiset

Ensilento: Sähköinen Embraer Ipanema-koekone

Brasilialainen Embraer tiedotti elokuussa suorittaneensa sähkökäyttöiseksi muutetun EMB 203 Ipanema-maatalouskoneen ensilennon. Koelento-ohjelma on osa Embraer-konsernin tulevaisuusohjelmaa. Ensimmäisillä koelennoilla on kokeiltu koneen suoritusarvoja, hallittavuutta, järjestelmien lämpötilojen hallintaa sekä käyttövarmuutta ja verrattu tietokonesimulointeihin.
Koelento-ohjelmaan osallistuu Embraerin lisäksi WEG-yhtiö, joka on toimittanut sähkömoottorin, sekä akkujärjestelmän toimittanut EDP-yhtiö. Ipanema-kone niitti mainetta jo 2004 edistyksellisenä koneena, kun siinä ensimmäisenä otettiin käyttöön etanolipohjainen polttoaine.

 


Embraerin sähkökokeilujen koealustana toimii tämä yksipaikkainen Ipanema-maatalouskone.

 

Ultrakevyet

Rotax keskittyy 4-tahtisiin

Ultrakevytkoneiden moottorien markkinajohtaja BRP-Rotax lopettaa kaksitahtisen Rotax 582-moottorin valmistuksen kuluvan vuoden loppuun mennessä. 64-hevosvoimainen Rotax 582 oli ultrakevytkoneiden “ensimmäisen aallon” suosikkimoottori 1980–90-luvulla ja se löysi tiehensä liki 250 eri ultrakevytlentokonetyypin voimanlähteeksi, mikä on lentomoottorien maailmassa melkoisen kova luku.

 

Ajan mittaan kuitenkin nelitahtimoottoreiden käyttövarmuus ja muut ominaisuudet paranivat, ja etenkin Rotaxin oma 912-malli (80 tai 100 hevosvoimaa) on noussut huippusuosituksi. Rotax perusteleekin 582:n lopettamispäätöstä 2-tahtimoottorien kysynnän hiipumisella.

 

BRP:n johtaja Peter Oelsingerin mukaan 582 on edelleen saatavana, kunnes varastot loppuvat, ja tehdas takaa varaosasaannin lähimmäksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

 

Päätös on ymmärrettävä, mutta samalla se jättää markkinoilla jonkunlaisen aukon noin 60-–hevosvoiman moottorien kohdalla, johon ei ole vielä ilmestynyt 912:n veroista nelitahtimoottoria. Tällainen, hieman 912:sta kevyempi voimanlähde olisi omiaan yksinkertaisimpiin ja huokeisiin lentokoneisiin, joilla tie taivaalle avautuisi kohtuukustannuksin ja turvallisuustaso olisi kuitenkin parempi kuin 2-tahtisten kaudella.

 


Rotax 582 on käytetty todella monessa ultrakevyt- ja experimentalkonetyypeissä, mutta nyt valmistus on loppumassa.

 

Moottorilento

Denali-koneesta tulee Beechcraft

Textron-konserni, johon sekä Cessna että Beechcraft-yhtiöt nykyisin kuuluvat, on järjestellyt tuoteperheitään ja sen seurauksena aiemmin Cessna-nimellä esiintynyt uusi nopea turboprop-kone Denali kuuluu tästedes Beechcraft-tuoteperheeseen.
Uusi kone on 8–11-paikkainen ja tulee kilpailemaan lähinnä Daherin TBM-sarjan sekä Pilatus PC-12-koneen kanssa. Keskeiset suoritusarvot ovat: suurin matkanopeus 285 solmua sekä toimintamatka 1600 merimailia. Lakikorkeus on 31 000 jalkaa eli 9 400 metriä.

 

Koneessa on varsin mielenkiintoinen uusi 1240 hevosvoiman General Electric Catalyst -turbiinimoottori, joka pyörittää 5-lapaista potkuria. Catalystille luvataan selkeästi parempi polttoainetalous kuin tämän luokan nykyiselle valtiaalle eli P&W Canadan PT-6-turbiinille. Erinäisten viiveiden jälkeen kesäkuussa suoritettiin moottorin ensimmäisiä koekäyttöjä King Air-koneen siipeen asennettuna, ja uuden moottorin ensimmäiset koelennot King Airissa ovat edessä vielä 2021 aikana. Moottoria on myös jo koekäytetty Denalin nokalla. Textron uskoo saavansa Denalin tyyppihyväksytyksi vuoden 2023 aikana.

 


Textron-yhtymän uusi Denali-turboprop on tästedes Beechcraft-merkkinen.

 

 

 

Experimental

Seuraava Van’s RV onkin ylätaso

Viime heinäkuun Oshkosh AirVenture-tapahtumassa itse rakennettavien koneiden rakennussarjojen valmistaja Van’s Aircraft yllätti ilmoittamalla, että seuraava uusi konetyyppi RV-15 tulee olemaan kokometallinen ylätaso. Kone tulee usean muun RV:n tavoin saataville sekä nokkapyörä- että kannuspyörälaskutelineellä.

 

Mitään lisätietoja ei tällä erää herunut, mutta Van’sin aiempien koneiden maineen perusteella voi ennakoida, että kiinnostus tulee olemaan kova. Yhtiö tähtää koneen lanseeraukseen Oshkoshissa ensi vuonna.

 


Van’s Aircraft siirtyy ylätasollaan uudelle alueelle. Julkistaminen on luvassa ensi vuonna.

 

 

 

eVTOL

Volocopter tulee Microsoftin Flight Simulatoriin

Saksalainen eVTOL-kone Volocopter kuuluu harvoihin eVTOL-ilma-aluksiin, jotka ovat oikeasti lentäneet ihminen kyydissä ohjaajana, julkisissa tilaisuuksissa ja vieläpä useaan kertaan. Heinäkuun Oshkosh Air Venturessa oli vuorossa ensimmäinen tällainen eVTOL-esittelylento USA:n maaperällä. Yhtiö tiedotti myös, että Microsoftin Flight Simulator-lentosimulaattoriin on nyt mallinnettu myös Volocopter. Näillä näkymin se tulee ladattavaksi marraskuussa.

 


Volocopter on viime aikoina esitellyt lentolaitteensa ahkerasti. Tässä on vuorossa esittelylento USA:n Oshkoshin AirVenture-tapahtumassa.

 

 

Sähkökäyttöiset

Tecnamilta P-Volt-koekone

Italialainen Tecnam on nyt lähtenyt mukaan sähkökäyttöisten lentokoneiden kehittäjien joukkoon. Yhtiö on aiemmin toimittanut kaksi kaksimoottorisen P2006T-koneen aihiota NASAlle käytettäväksi X57-projektissa. Oshkoshissa Tecnam tiedotti P-Volt-hankkeesta, jossa 11-paikkainen P2012-matkustajalentokone muutetaan sähkökäyttöiseksi.

 

Tilaajana on norjalainen Wideroe-lentoyhtiö, joka etsii sopivaa konetyyppiä lyhytreitti-verkostolleen, jossa on peräti 41 kohdetta, tyypillisesti pikkukaupunkeja, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa maanteitse, vaikka välimatkat ovatkin lyhyet.

 

Tecnamin yhteistyökumppani on Rolls-Royce. Tällä hetkellä hankkeessa puhutaan 100 mailin (185 kilometriä) toimintamatkasta yhdellä latauksella. Teknologia kehittyy kuitenkin koko ajan. Projektin vaikeutena onkin arvioida, milloin tekniikan kypsyysaste on sellainen, että tuotanto ja kaupallinen toiminta on mielekästä aloittaa – “kuin liikkuvaan maaliin ampumista”. Välilaskujen aikana koneeseen vaihdetaan täyteen ladatut akut, jolloin niin sanottu kääntöaika maassa lyhenee ja koneen käyttöaste kasvaa. Rinnakkain voimanlähderatkaisujen kanssa Tecnam on jo kehittänyt P-Volt-koneeseen kaksimetriset siipien jatkopalat sekä wingletit.

 


Tecnam suunnittelee yhdessä Wideroen ja Rolls-Roycen kanssa sähkömatkustajakonetta Norjan vaativiin olosuhteisiin.

 

 

Avidyne ja Daedalean AI-yhteistyöhön

Miltä kuulostaa lentokoneeseen (tai droneen) asennettava kamerajärjestelmä, joka havaitsee lähialueen lentoliikenteen paremmin kuin ihmisohjaaja, paikantaa koneen sijainnin ilman GPS:n apua ja kertoo mitkä osat alla olevasta maastosta soveltuvat pakkolaskuun? Sveitsiläinen Daedalean on keinoälyyn (AI, artificial intelligence) erikoistunut ohjelmistoyhtiö, joka on kehittänyt yllä mainittuja toimintoja jo vuosia PilotEye-hankkeessaan. Heinäkuussa se julkisti yhteistyösopimuksen tunnetun amerikkalaisen Avidyne-avioniikkavalmistajan kanssa. Tavoitteena on pienkoneisiin soveltuvan järjestelmän tuotteistaminen ja sertifiointi jo vuoden 2022 aikana.

 


Keinoäly tulee myös lentokoneisiin. Tässä Daedaleanin kuvakaappauksessa näkyvät laskukelvottomat maastoalueet.

 

 

 

Sähkökäyttöiset

Ampaire koelentää hybridiä Britanniassa

Kalifornialainen Ampaire on viime aikoina suorittanut sähköhybridilentokoneellaan koe- ja esittelylentoja Britanniassa. Kohteena on ollut mm. Skotlannin ja Orkney-saarten pienet kaupungit, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa maanteitse ja osin myös meritse.
Ampairen koekone on modifioitu kuusipaikkainen Cessna 337 ”EEL”, jossa toinen bensiinimoottori on korvattu sähkömoottorilla. Hybridikäytöllä saavutetaan Ampairen mukaan noin 25 prosentin säästö polttoainekustannuksissa, ja koneen lentäminen ei juurikaan poikkea tavanomaisesta. Tästä on yhtiön mukaan todisteena 770 kilometrin lento paluumatkalla Skotlannista lounais-Englannin Exeteriin, missä on Ampairen brittikiertueen pääkeskus.

 

Ampaire tähyää jo isompaan koekoneeseen, ja vaihtoehtojen listalla on mm. Cessna 208 Caravan sekä de Havilland DHC-6 Twin Otter. Molempia on valmistettu suuret määrät ja Ampairen mukaan ne soveltuisivat hyvin muutettavaksi hybridikäyttöön. Aika näyttää, menestyykö tällainen olemassa olevien lentokoneiden suuren mittakaavan konvertointi hybridikäyttöön, vai menestyvätkö ”puhtaalta pöydältä” suunnitellut sähkökäyttöiset koneet.

 


Ampairen hybridi-koekone. Akut on sijoitettu rungon alla olevaan lisätavaratilaan, jolloin kone on edelleen nelipaikkainen.

 

 

Matkustajakoneet

Embraer harkitsee uutta potkuriturbiinikonetta

Brasilialainen Embraer kertoi elokuussa tutkivansa uutta matkustajakonetta, joka yhtiön mukaan olisi ensimmäinen täysin uusi turboprop-konstruktio moneen vuosikymmeneen. Nykyisistä potkuriturbiinikoneista poiketen uuden koneen moottorit on sijoitettu koneen perärunkoon. Kone muistuttaa siis tältä osin Embraerin nykyisiä suihkumatkustajakoneita, ja yhtiö kertookin ottavansa uuden koneen rungon E195-koneesta. Matkustajapaikkojen lukumääräksi kaavaillaan 70–90.

 

Embraerin pääjohtajan Arjan Meijerin mukaan uuden rakenneratkaisun etuina ovat muun muassa hiljaisempi matkustamon melutaso sekä isommista koneista tuttujen matkustajasiltojen käyttömahdollisuus.

 

Taiteilijan näkemys Embraerin potkuriturbiinikonesuunnitelmasta.

 

Sähkökäyttöiset

Uusi sähkömatkustajakonehanke: Pyka P3

Viime aikoina on lentomatkustuksen tulevaisuuden visioissa (jota toisinaan kutsutaan myös hype-ilmiöksi) nousseet vahvasti esille sähkö-, hybridi- ja vetykäyttöiset matkustajalentokoneet kuten Heartin ja Eviationin hankkeet. Alati kiristyvien päästöttömyys- ja kestävän kehityksen vaatimusten ratkaisuna nämä kenties ovat hieman lähempänä toteutusta kuin otsikoissa vahvasti esillä olleet radikaalimmat lentotaksi- ja eVTOL-kaupunki-ilmailuvisiot.

 

Yksi tuore esimerkki tästä trendistä on amerikkalaisen Pyka-yhtiön 9-paikkainen P3-matkustajalentokonehanke. Kuten useimmat vastaavat koneet, P3 on suunniteltu lyhyille reiteille ja niinpä sen toimintamatka IFR-reservillä on vain 200 merimailia (370 km).
Koneen varsinainen innovaatio piilee kuitenkin sen neljässä potkurissa. Sähkömoottori voidaan rakentaa huomattavasti pienikokoisemmaksi kuin polttomoottori, ja niinpä P3:ssa on erikseen siiven etureunassa kaksi moottoria ja potkuria lentoonlähtöä varten ja siiven takareunassa kaksi moottoria ja potkuria matkalentoa varten.

 

Ratkaisun suuri etu on Pykan perustajan Michael Norcian mukaan, että voidaan käyttää kiinteän lapakulman omaavia ja kuhunkin lentotilaan optimoituja potkureita, jotka ovat edullisia ja vähän huoltoa vaativia verrattuna yleisesti käytettyihin muuttuvalapakulmaisiin potkureihin. Etupotkureissa on siis lentoonlähtöön soveltuvat lapakulmat ja takapotkureissa matkalentoon soveltuvat.

 

Ajatus on mielenkiintoinen, joskin sen eräs piirre on, että potkurien lavat taittuvat taaksepäin ilmanvastuksen vähentämiseksi aina silloin, kun toinen moottoripareista ei käy, ja tämä vaatii oman mekanisminsa. Norcia uskoo kuitenkin P3:n ensilentoon jo 2022.

 


Pyka P3, yksi useista uusista sähkökäyttöisistä pienmatkustajakonehankkeista. Huomaa erikoinen moottori/potkuriratkaisu.