REKISTERÖINNIT
Suomen ilma-alusrekisteri 2022: Loiva liuku jatkuu
Traficom ilmoitti avainluvut Suomen ilma-alusrekisterin viime vuoden muutoksista. Ilma-alusten kokonaislukumäärä oli vuodenvaihteessa 1448. Muutos viimevuotiseen on -14 kpl eli -1 prosentti.
Yleis- ja harrasteilmailun osalta sekä purjekoneissa että ultrakeveissä nähtiin myös lievää laskua (-9 kpl ja -10 kpl). Moottorikoneiden lukumäärä sen sijaan lisääntyi neljällä. Muutokset seuraavat pidemmän ajan trendiä, minkä voi havaita alla olevasta taulukosta, johon on vertailun vuoksi otettu myös vuoden 2012 eli kymmenen vuoden takaiset luvut.
MOOTTORILENTO
Robinilta Rotax-moottoroitu DR401
Ranskalainen Robin on lanseerannut Rotax 912 iS -moottorilla varustetun kolmipaikkaisen version ikivihreästä DR401-koneesta. Uusi versio on suunnattu erityisesti lentokoulutuskäyttöön, missä Rotaxin hyvä polttoainetalous (16,5 litraa tunnissa) on suuri etu verrattuna vanhempaan Lycoming-moottoroituun versioon.
Puurakenteisen koneen suurin lentomassa on 865 kilogrammaa ja kuormattavuus 365 kilogrammaa. Suurin matkanopeus on 94 solmua (175 km/h). Rotax-versioon kuuluu Garmin-lasiohjaamo, jossa on kaksi G3x-näyttöä (10 ja 7 tuumaa) ja muu johdetun yö-VFR:n varustus.
SÄHKÖKÄYTTÖISET
Ensilento: Ampairen sähköhybridi-Caravan
Yhdysvaltalaisen Ampaire-yhtiön sähköhybridikoneeksi muunneltu Cessna Eco-Caravan lensi marraskuussa ensilentonsa Kalifornian Camarillon lentokentältä. 33 minuuttia kestäneellä ensilennolla kone nousi 3500 jalan korkeuteen.
Ensilento oli merkittävä tapahtuma siinä suhteessa, että sähköhybridi-prototyypin suoritusarvot ovat varsin lupaavat: Toimintamatka on yli 1000 merimailia eli jopa parempi kuin PT6A-140-turbiinimoottorilla varustetussa perus-Grand Caravanissa. Koneen kuormattavuus on sama kuin turbiiniversiossa, huolimatta sähköiseen voimalinjaan kuuluvista akuista. Akut ovat vieläpä rungon alla olevassa kuormapodissa eivätkä vie tilaa yhdeksänpaikkaisesta matkustamosta.
Koneessa on 500 hevosvoiman (410 kilowattia) RED-turbodieselmoottori, joka yhdessä 160 kilowatin sähkömoottorin kanssa (yhteensä 765 ahv) korvaa perinteisen 867 ahv:n PT6A-140-turbiinin. Sähkömoottoria käytetään polttomoottorin kanssa lentoonlähdössä ja nousussa, ja matkalento suoritetaan dieselin voimalla. Ampairen laskelmien mukaan dieselin turbiinia parempi terminen hyötysuhde mahdollistaa lyhyillä lennoilla jopa 70 prosenttia pienemmän polttoainekulutuksen, ja pidemmälläkin matkoilla säästö on akkujen lisäpainosta huolimatta 50 prosenttia. Käyttämällä biodiesel-polttoainetta toiminta on hiilidioksidineutraalia.
Varsin mielenkiintoinen seikka on myös, että Ampaire tähtää hybridi-version FAA-tyyppihyväksyntään jo vuonna 2024. Nopeaa aikataulua edesauttaa se, että Grand Caravan on jo tyyppihyväksytty, eli niin sanottu STC (Supplemental Type Certificate) eli täydentävä hyväksyntä riittää. Ampaire laskee, että maailmassa on noin 3000 muunneltavaksi soveltuvaa Grand Caravan-konetta.
ILMAILUN VAIKUTTAJAT
In memoriam: Frank Robinson
Helikopterialalla maailmanmainetta niittänyt Frank Robinson kuoli viime marraskuussa Kaliforniassa 92-vuotiaana.
Robinsonin ilmailu-ura alkoi Cessna-yhtiössä. Toteuttaakseen unelmaansa kevyestä yksityiskäyttöön soveltuvasta helikopterista hän jätti vuonna 1973 Hughes-yhtiön ja perusti Robinson Helicopters Companyn (RHC). Monien vaikeuksien jälkeen pieni kaksipaikkainen R22-helikopteri sai FAA-tyyppihyväksynnän vuonna 1979 ja siitä tuli erittäin suosittu sekä yksityis- että koulutuskäytössä.
Robinson ei jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan toi 1993 markkinoille nelipaikkaisen R44-helikopterin, josta tuli nopeasti maailman suosituin yleisilmailuhelikopteri. R44 on myös erittäin suosittu poliisikäytössä. Sarja jatkui vielä vuonna 2011 turbiinimoottorilla varustetulla viisipaikkaisella R66-helikopterilla. Myös R66 on saavuttanut suuren suosion etenkin viranomaiskäytössä. Yhteensä Robinson-helikoptereita on valmistettu yli 13 000 tähän mennessä, joten Frank Robinsonin elämäntyö on ollut varsin mittava. RHC:n toimin-taa johtaa nykyään Frankin poika Kurt Robinson.
ILMAILUN KESTÄVÄ KEHITYS
Rolls-Royce kokeilee vetyä polttoaineena
Rolls Royce tiedotti marraskuussa onnistuneesta koekäytöstä, missä AE2100-turbopropmoottorin poltto-aineena käytettiin vetykaasua ensimmäistä kertaa. Tämä testi on osa Rolls-Roycen ja EasyJet -lentoyhtiön yhteistyöprojektia, jossa tutkitaan vähäpäästöisiä moottoriratkaisuja.
Koekäyttö oli merkittävä myös siten, että vetypolttoaine oli valmistettu tuuli- ja vuorovesisähkön avulla eli fossiilivapaasti (ns. vihreä vetykaasu). Tähtäimessä on hiilidioksidivapaa lentäminen vuonna 2050.
ILMAILUN KESTÄVÄ KEHITYS
Airbus esitteli vetykäyttöisen päästövapaan lentomoottorin
Airbus tiedotti joulukuussa kehittävänsä vetykäyttöistä polttokennoperiaatteella toimivaa lentomoottori-prototyyppiä. Vetykäyttöhän on tällä hetkellä suuren mielenkiinnon kohteena ilmailuteollisuudessa.
Vetyä voi lentokoneessa käyttää polttoaineena kahdella tavalla. Toinen niistä on polttaa vetykaasu suoraan tarkoitukseen muunnellussa turbiinimoottorissa (katso Rolls-Royce-uutinen). Airbusin ratkaisussa sen sijaan vety poltetaan polttokennossa, jonka tuottama sähköenergia pyörittää koneen potkuria sähkömoottorin avulla.
Airbusin ZEROe-projektin tavoitteena on aloittaa maa- ja lentokokeet uudella voimanlähteellä noin vuonna 2025. Testialustana toimii Airbus 380 -koneen ensimmäinen prototyyppi MSN1, jonka runsaat sisätilat helpottavat nestemäiseksi jäähdytetyn (-253 astetta C) vetypolttoaineen säiliöiden asentamista.
Projektivetäjä Glenn Llewellynin mukaan polttokennokonseptilla on mahdollista toteuttaa 100-paikkainen matkustajalentokone, jolla on noin 1800 kilometrin toimintamatka. Toistaiseksi Airbus ei ole kuitenkaan tällaista konetta esittänyt, vaan polttokennoprojektin päämääränä on hankkia tutkimustietoa tulevien konekehitysprojektien valintojen pohjaksi.
ONNETTOMUUDET
Viimeinen PC-6 syöksyi mereen siirtolennolla
Maineikkaan Pilatus PC-6 Porter -koneen viimeinen valmistettu yksilö sai ennenaikaisen lopun, kun se joulukuussa syöksyi mereen pian lähdön jälkeen Kreetan Heraklionin lentoasemalta. Kone oli siirtolentomatkalla uudelle Smart Aviation -omistajalleen Indonesiaan. Toinen kahdesta ohjaajasta menehtyi.
Sveitsissä valmistettu PC-6 tunnetaan koneena, joka soveltuu vaativiinkin olosuhteisiin ja konetyyppi on ollut käytössä Suomessakin erityisesti laskuvarjohyppykoneena. Sen suosiosta kielii myös se, että konetyyppiä on valmistettu peräti 63 vuotta eli 1959 alkaen. Pilatus teki lopetuspäätöksen vuonna 2017 ja onnettomuuskone oli toinen kahdesta Indonesiaan tilatusta koneesta.
MIEHITTÄMÄTÖN ILMAILU
Ensilento: Miehittämätön R22-helikopteri
Amerikkalainen Rotor Technology-yhtiö on koelentänyt kauko-ohjatun miehittämättömän muunnoksen Robinson R22-helikopterista. Kaksipaikkaiseen helikopteriin on asennettu Rotor Technologyn ”Cloud Pilot”-ohjaus- ja käyttöjärjestelmä.
Järjestelmään kuuluu useampi osa. Itse ohjauslaitteisto käsittää koneen hallinta- ja ohjausalgoritmit sekä toimilaitteet eli ohjausservot. Kauko-ohjaajan avuksi asennetut kamerat sekä konenäköjärjestelmä antavat kauko-ohjaajalle jopa paremman näkyvyyden kuin perinteisestä ohjaamosta käsin, myös yöllä ja huonon näkyvyyden vallitessa. Kolmas tärkeä osa on moninkertaistettu viestintäjärjestelmä, joka yhdistää kauko-ohjaajan helikopteriin. Cloud Pilot:ssa käytetään LEO- eli matalan kiertoradan satelliittiverkkoja, kuten SpaceX:n ”Starlink”-viestintäverkkoa.
Joulukuun alussa tapahtuneella ensilennolla helikopteri nousi matalaan leijuntaan, ja turvavaijeri oli vielä varmistuksena. Rotor Technology pyrkii aloittamaan testilennot yhteistyössä viranomaisten kanssa vuoden 2023 aikana. Yhtiön mukaan ensimmäinen käyttösovellus löytyy metsäpalojen sammutustoiminnasta. Kauko-ohjatulla helikopterilla pystyy tuomaan sammutusveden lähemmäksi palavaa kohdetta ja pudottaa vesi tarkemmin kuin perinteisellä kalustolla.
ILMAILUN KESTÄVÄ KEHITYS
ZeroAvian vety-sähkö-hybridikoneen ensilento lähestyy
Brittiläisen ZeroAvia-yhtiön vety–sähkö-käyttöiseksi muunneltu Dornier 228 -lentokone sai joulukuussa viranomaisen eli CAA:n koelentoluvan. Kyseessä on kaksimoottorinen 19-paikkainen lentokone, joka lienee suurin vety–sähkö-käyttöinen ilma-alus tähän mennessä.
Koekoneen toinen moottori on vaihdettu vety–sähkö-voimalinjaan, johon kuuluu potkuria pyörittävä 600 kilowatin sähkömoottori sekä vedystä sähköä tuottava polttokenno. Koneen toisella siivellä on alkuperäinen Honeywell TPE331 -potkuriturbiini. Siiven alle on vielä asennettu kaksi komposiittimuovista vetysäiliö-tä. Koekoneen toimintamatkaksi ZeroAvia ilmoittaa 300 merimailia eli noin 500 kilometriä.
ZeroAvia pyrkii aloittamaan koelennot vuodenvaihteen jälkeen, ja tähtäimessä on kaupallinen tuote vuon-na 2025.
KAUPUNKI-ILMAILU
Espanjan poliisi kokeilee eVTOL-ilmailua
Espanjan kansallinen poliisi (SNP) on julkistanut aloittavansa koelentotoiminnan kiinalaisilla eHang EH216 -lentolaitteilla. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin jo 2021. Tavoitteena on tunnistaa ne poliisitehtävät, joihin EH216 soveltuu. Esimerkkinä mainitaan laskeutuminen ahtaisiin paikkoihin.
Espanjan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin Rafael Pérezin mukaan kyseessä on ensimmäinen tällainen kokeilu Euroopassa.
eHangin ilmoituksen mukaan sähkökäyttöisellä EH216-lentolaitteilla on suoritettu jo yli 30 000 koelentoa. Koneen toimintamatka on 30 kilometriä, nopeus 130 kilometriä tunnissa ja kuormattavuus 220 kilogrammaa.
