lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

RV-7 kaikilla herkuilla

maanantai 15.02.2021
TEKSTI KIRSI SEPPÄLÄ
KUVAT KIRSI SEPPÄLÄ, JOUNI TEERIKORPI
Imuilma tulee suoraan ilmansuodattimen läpi ruiskulle ja mahdollistaa RAM-efektin, jolloin moottorista saadaan hieman enemmän tehoja irti suurella nopeudella. KUVA: Jouni Teerikorpi

Jouni Teerikorven uusin experimental koelentovaiheessa

 

Malmilla vaikuttavan Jouni Teerikorven neljäs itserakentama kone, RV-7, erottuu aiemmista nykyaikaisella sähköjärjestelmällään ja kehittyneillä mittareillaan.

 

 

Teerikorven rakentaman RV-7-experimental-koneen erikoisuus on kehittynyt mittaripuolen elektroniikka. Koneen sähköjärjestelmä on nykyaikainen, sillä siinä on puolijohteella toteutettu suojaus perinteisten lämpölaukaisijoiden sijaan. Teerikorvesta tämänkaltainen mittaritaulu on tavallista helpompi rakentaa, sillä paneelissa ei ole lämpölaukaisijoita. Nykyaikainen paneeli on myös kevyt ja painaa vain muutamia kiloja – vertailuna mainittakoon, että esimerkiksi pari perinteistä pyöreää mittaria saattaa painaa saman verran.

 

Skyview HDX ja Vertical Power VPX Pro

Skyview-näyttö korvaa perinteisen six packin, mutta painaa vain murto-osan kuudesta erillisestä mittarista. Koska koneen sähköjärjestelmän ydin (Vertical Power) ja Skyview-näyttö ovat integroituja keskenään, pilotin edessä olevasta suuresta kosketusnäytöstä voi säätää samoja toimintoja kuin fyysisillä kytkimillä.
Skyviewissä on myös karttanäyttö ja se sisältää radiosuunnistustiedostot ja navigointitiedot.

 

Matkustajan paikan edessä on Dynonin pienempi D100 monitoiminäyttö, josta löytyvät suurin piirtein samat tiedot kuin lentäjänkin näytössä.

 

Itse tehty tilanäyttö

Teerikorpi on tehnyt itse mittaripaneelin yläosaan lentotilatietojen näytön, mikä toimii moottorivalvonnan osalta myös varajärjestelmänä Skyviewille. Tilanäyttö näyttää kulloiseenkin lentotilaan liittyviä tietoja; esimerkiksi laskussa näytetään nopeus, korkeus, kohtauskulma ja liukukulma sekä tuulitiedot laskusuuntaan nähden. Tilanäyttöä voi vaihtaa monitoimiohjaussauvan kytkimellä.

 

Molemmilla ohjaussauvoilla on samat toiminnot. Teerikorpi on laittanut paneeliin Controls Isolation -valinnan, jolla lentäjä voi ottaa matkustajan puolen ohjaussauvan toiminnot pois käytöstä.

 

 

Transponderi ja ADS-B

OH-XXO-koneen varustukseen kuuluu kaksi radiota sekä audiopaneeli kuuntelu- ja lähetystoimintojen valintaan.

 

Koneessa on myös ADS-B In/PowerFlarm -laite, jolloin paneelin näyttöön tai tablettiin saadaan tieto muusta liikenteestä, ja muut Flarmilla varustetut koneet näkevät tämän koneen.

 

 

Moottorina Mattituck TMX IO-360

Mittaripaneelin alaosasta löytyvät perinteiset vivut kaasun, potkurin ja seoksen rikkauden säätämiseen.
Teerikorven RV-7:ssa on Lycoming-klooni, Mattituck TMX IO-360-moottori. Moottorissa on nykyaikainen elektroninen sytytys sekä yksi perinteinen magneetto. Tässä moottorissa käytetään venttiilien rullanostimia, joka pienentää kitkaa ja kulumia nokka-akseliin.

 

Moottorissa on myös niin kutsuttu kylmäilmasumppu, jolloin imuilma ei lämpene sen kulkiessa lämpimän öljypohjan läpi. Imuilma ohjataan suoraan, ilman ”snorkkelia”, pestävän ilmansuodattimen läpi ruiskulle, jolloin teoriassa saavutetaan pieni RAM-efektin tuoma tehonlisäys suurella nopeudella.

 

Teerikorpi pitää moottorin etuna myös sen keveyttä. Koneen tyhjäpaino on 507 kiloa ja maksimilentoonlähtöpaino 816 kiloa.

 

Koneeseen voi tankata joko 100LL-lentokonebensiiniä tai 98E5-bensiiniä. TMX IO-360 moottorilla RV-7:n polttoaineen kulutus matkanopeudella vaihtelee 25 ja 40 litran välillä lentotuntia kohden riippuen käytetystä tehosta, korkeudesta ja laihennuksesta. Tyypillisellä 150 solmun tuntinopeudella se kuluttaa noin 30 litraa tunnissa. Täysillä tankeilla koneen kantama on yli 1500 kilometriä.

 

Edulliset käyttökulut

Teerikorpi laskeskelee, että sadan tunnin vuosittaisella lentotuntimäärällä lentotunnin hinnaksi tulee 80–90 euroa, kun mukaan lasketaan myös vakuutukset ja laskeutumismaksut mutta ei pääomakuluja.

 

RV-7-rakennussarjan hinta on noin 30 000 euroa ilman veroja ja rahtikuluja, mutta tyypillisesti tämän luokan koneissa itse sarja muodostaa vain noin kolmasosan kokonaiskustannuksista. Käytännössä RV-7-rakennussarja maksaa melkein yhtä paljon kuin uusi, tehdastekoinen ultrakevytkone. Teerikorvesta rakentaminen kuitenkin kannattaa, koska itse tekemällä saa juuri haluamansa ja poikkeuksellisen monipuolisen lentolaitteen.

 

Tuhansia tunteja työtä

Teerikorven tie koneenrakentajaksi on ollut perinteinen. Hän rakensi pienenä pienoismalleja, aloitti purjelentokurssin opiskeluaikanaan Lappeenrannassa ja lensi moottorilentolupakirjan Malmilla. Koulutukseltaan hän on tietotekniikkaan erikoistunut diplomi-insinööri. Siitä, kun rakentaminen alkoi kiinnostaa häntä, meni seitsemän tai kahdeksan vuotta ensimmäisen rakennusprojektin aloittamiseen.

 

Teerikorpi rakensi ensin kimpassa Kitfox 2:n ja sen jälkeen Rotoway Exec 90 -helikopterin. Näistä jälkimmäinen tuhoutui 2000-luvun alkupuolella pyrstöroottorin mekanismin hajottua ilmassa, koska mekaanikko unohti huollon yhteydessä työkalun moottoritilaan. Kitfox on myyty eteenpäin ja kone lentää nykyään ultrakevyeksi muutettuna. RV-8-koneen rakentamisen hän aloitti vuonna 1997 ja sai koneen valmiiksi 2006. RV-7:n rakentamisen Teerikorpi aloitti vuonna 2016, ja nyt noin 3000 kokonaistyötunnin jälkeen kone on koelentovaiheessa.

 

Teerikorpi toteaa, että RV-tyyppisen koneen rakennus on yleensä kymmenen vuoden projekti, mutta voi valmistua myös huomattavan nopeastikin. Hän tietää rakentajia, jotka ovat saaneet koneen valmiiksi jopa alle vuodessa. Varsinaisen tekemisen lisäksi rakentamiseen liittyy paljon tiedonhankintaa ja ajattelutyötä. Teerikorpi kannustaa aloittelevia rakentajia näkemään rakentamisen osaprojekteina, joiden valmistumisesta voi iloita. Rakentaminen vaatii tervettä järkeä ja rakennustaitoja, mutta ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Projektin alussa pitää osata nähdä vuosien päähän, ja esimerkiksi paneelin kalustaminen kannattaa jättää viime tippaan, jotta kalliit komponentit eivät vanhene käsiin.

 

Viranomaissääntelyn puolesta experimental-harrastaminen on Teerikorvesta helppoa, sillä sääntely on järkevää eikä sitä ole liikaa. Myös tiedonsaanti on hänestä nykyään internetin myötä helpompaa kuin ennen. Yleistä konetyyppiä rakentaessa tietoa muiden tekemistä ratkaisuista on paljon. Teerikorven RV-7:n lisäksi Suomessa on yksi lentävä ja kaksi rakenteilla olevaa RV-7:aa. Suomessa rakennettuja RV-8-koneita on kaksi, RV-6:ia puolenkymmentä ja RV-4:ia kaksi.

 

Hankaluuksiakin rakentamisessa on, sillä Teerikorpi kuvailee lentokoneita ahtaiksi vekottimiksi. Työkaluja pystyy harvoin käyttämään kahdella kädellä yhtä aikaa niin, että vielä näkisi, mitä on tekemässä. Hänestä RV-7 on kuitenkin yksin rakennettavissa, jos saa muutamia kymmeniä tunteja apua tietyissä työvaiheissa.

 

Teerikorpea rakentamisessa kiehtoo itsensä toteuttaminen ja se, että lopputuloksesta voi nauttia jopa vuosikymmeniä. Myös edelleen omistamaansa RV-8:aa Teerikorpi pitää onnistuneena projektina, onhan hän lentänyt sillä yli tuhat tuntia ja kiertänyt sillä Eurooppaa useita kertoja. Kaikkiaan Teerikorvella on tiimaa 1700 tuntia.

RV-7 OH-XXO:n mittaritaulu on erittäin moderni.

 

OH-XXO TEKNIIKKAA

Moottori Mattituck TMX IO-360 (Lycomin-tyyppinen experimental)
Teho 180 hv (matalapuristeiset männät, mahdollistaa autobensan käytön)
Potkuri Aero Composites 72” 2-lapainen vakiokierrospotkuri (experimental)
Kuvernööri PCU5000X (experimental)
Ruiskutin Precision Airmotive Silverhawk II (experimental)
Sytytys Lightspeed Plasma III (experimental) ja yksi Slick-magneetto
Moottori on varustettu kylmäilmasumpulla sekä rullanostimilla.
Jäähdytyksessä käytetään plenumia perinteisen moottoripeltien avulla toteutetun bafflingin sijaan, jolloin moottori jäähtyy paremmin pienemmällä ilmamäärällä ja sylinterien lämpötilaerot ovat pienemmät.
Huohotuksessa käytetään öljynerotinta, joka ohjaa tiivistyneen öljyn takaisin öljykiertoon ja loput huurut poltetaan pakoputkistossa; Öljyä kuluu vähemmän ja koneen pohja puhtaampana
Pakoputket Vetterman äänenvaimentimilla
Kone, moottori ja potkuri on taitolentokelpoinen: +6G / -3G (negatiivistä vain hetkellisesti öljyjärjestelmän takia)

 

RV-7
Siipien kärkiväli 7,62 m
Pituus 6,2 m
Korkeus 1,72 m
Siipien pinta-ala 11,2 m2
Tyhjäpaino 507 kg
Maksimipaino 816 kg
Siipikuorma 72 kg/m2
Tehopainosuhde 4–5,4 kg/hv
Moottori 150–210 hv (tässä koneyksilössä 180 hv)
Potkuri kiinto- tai vakiokierrospotkuri
Tankit 158 L
Matkatavarat 45 kg

 

Suoritusarvot
Suurin sallittu nopeus 370 km/h
Matkanopeus (75% @ 8000 ft) 320 km/h
Matkanopeus (55% @ 8000 ft) 290 km/h
Sakkausnopeus 96 km/h
Lentoonlähtömatka 175 m
Laskeutumismatka 200-300 m
Nousunopeus 8 m/s
Maksimikorkeus 6000 m
Toimintamatka (75 % @ 8000 ft) 1240 km
Toimintamatka (55 % @ 8000 ft) 1530 km

 

 

Imuilma tulee suoraan ilmansuodattimen läpi ruiskulle ja mahdollistaa RAM-efektin, jolloin moottorista saadaan hieman enemmän tehoja irti suurella nopeudella. KUVA: Jouni Teerikorpi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Moottorissa on plenumi, jolloin jäähdytysilma ohjautuu tehokkaasti moottorin jäähdytykseen. KUVA: Jouni Teerikorpi