Määrätietoinen kisatehtävien harjoittelu tuo tulosta
Purjelennon SM-kilpailuiden kolmessa eri luokassa lentotaidoistaan mitteli yhteensä 26 osallistujaa. Avoimen luokan voitti Aku Jaakkola, Racing-luokan Antti Koskiniemi ja kerholuokan Mikko Ylihärsilä.
Kuten maanviljelyksessä myös purjelennossa sää on usein vääränlainen tai vähintäänkin vaihteleva. Jälkimmäinen koettiin Räyskälässä kesä-heinäkuun taitteessa purjelennon Suomen mestaruuksissa. Kiitos epävakaan sään, lentopäiviä oli kolme.
Suomen mestaruuksista kisattiin kolmessa eri luokassa, joihin osallistujat jaettiin koneen suorituskyvyn mukaan. Koneen suorituskykyyn vaikuttaa muun muassa siipien kärkiväli ja koneen paino. Tulosten laskemisessa käytetään tasoituskertoimia, mitkä tasaavat koneiden ominaisuuksien tuomia eroja.
Määrätietoisesti hankalaan säähän
Avoimen luokan kuusi osallistujaa olivat kaikki tuttuja nimiä purjelennon arvokisojen tuloslistoilta. Viime vuoden Euroopan mestaruuksien 20 metrin luokan kultamitalisti Simo Kettunen sijoittui nyt viidenneksi. Voiton vei Aku Jaakkola, jonka edellisestä kultamitalista SM-kisoissa ehti vierähtää 14 vuotta — tosin Jaakkola on suomalaisista korkeimmalla sijalla kansainvälisessä rankingissa.
18 vuoden ajan kilpaillut ja useita mitaleita saavuttanut Jaakkola kuvaa kilpailuiden kulkua rutiininomaiseksi.
—Kilpailut menivät hyvin ja tietyllä tavalla rutiinilla. Olen viime vuosina lentänyt paljon ja on ollut onnistumisia kisoissa. Tämä oli jatketta sille, ja kilpailu meni muutaman viime vuoden vireellä.
Jaakkola nimeää menestykseensä vaikuttavaksi tekijäksi määrätietoisuuden.
—Määrätietoisuutta tarvitaan, kun reitillä on hankalia hetkiä. Hankalat hetket ovat esimerkiksi niitä, kun aluetehtävässä pitää itse suunnitella reitti tilanteissa, jossa koko tehtävää ei voi lentää hyvällä kelialueella. Vaatii kurinalaisuutta ja määrätietoisuutta mennä huonommalle kelialueelle.
Jaakkola kiittää koneensa Ventus 3:n kotiinpaluumoottoria, joka toki löytyi kaikista avoimen luokan kisakoneista. 2800 tunnin lentokokemuksella Jaakkola tietää moottorin auttavan merkittävästi harjoittelussa.
— Moottorin kanssa tulee harjoiteltua intensiivisemmin, mikä nostaa harjoittelun tasoa, Jaakkola tiivistää.
—Moottorin myötä olen haastanut itseni hakemaan rajojani eli lentämään huonommassa kelissä ja matalammalla. Sitä en voinut tehdä moottorittomalla koneella, kun joka kerta olisi voinut päätyä peltoon.
Racing-luokan voittaja selätti mittariongelmat
Racing-luokka oli Nuorisoilmailijoiden juhlaa. Ylimmälle palkintokorokkeelle nousi Antti Koskiniemi, toiselle Kristian Roine.
—Racing luokassa kultamitali on kiertänyt minut aiemmin, vaikka himmeämpiä mitalisijoja on tullut monta kertaa. Tällä kertaa kulta vain osui kohdalleni. Tämä oli huomattavan pieni kisa, sillä osanottajien ja kilpailupäivien määrä jäi vähäiseksi, Koskiniemi kuvailee.
Viimevuotista SM-hopeamitaliaan hän pitää erinomaisena tuloksena, tuolloin Kristian Roine voitti.
—Viime vuonna lensimme Roineen kanssa yhdessä tiiminä. Kun meillä nyt oli vaikeat kelit, lensimme koko luokan kanssa yhdessä. Kilpailua ei käyty nyt ”verissä päin”, koska meillä ei ollut nyt ulkomaalaisia kilpailijoita mukana. Viime vuonna tiesimme, että silloinen vallitseva Euroopan mestari Janne Nord tulee lentämään tiimikaverinsa kanssa, joten meidänkin oli lennettävä tiiminä. Oli kova juttu, ettei Mastersissa hallitseva Euroopan mestari päässyt mitalisijoille, Koskiniemi vertailee.
Hän kuitenkin pohtii, vaikuttiko tiiminä lentäminen siihen, että tänä vuonna osallistujia oli vähänlaisesti.
—En osaa sanoa. Uskon, että osallistumispäätökset olivat yksittäisten pilottien yksittäisiä valintoja, mutta toisaalta tällaisilla valinnoilla on merkitystä. Nyt autoin radiolla avoimesti toisia lentäessäni, Koskiniemi kertoo.
Vaikka Koskiniemi ei näe kotimaisten kisakoneiden ominaisuuksien varsinaisesti ratkaisevan tulosta, oman Discus 2b -koneen mittareiden kuntoon saaminen on hänestä tehnyt lentämisestä miellyttävämpää.
—Koneessani on ollut lentokelpoisuuteen vaikuttamattomia teknisiä ongelmia. Olen tehnyt paljon töitä variometrin ja muiden mittareiden kuntoon saamisessa. Viimeinen koelento oli täydellinen menestys, ja nyt on ilo lentää, kun mittarit näyttävät kunnolla oikein.
—Mittarit olivat yksi asia, miksi EM-kisani menivät Liettuassa kaksi vuotta sitten huonosti. Toinen syy oli myös polvivaivani, minkä vuoksi nukuin huonosti. Jälkikäteen olen ajatellut, että ne vaikuttivat kokonaisuuteen ja kisamenestykseen, hän aprikoi.
—Nyt kun näitä huolia ei ole, on kiva lentää ja toiveet ovat ylempänä, Koskiniemi iloitsee.
Vuonna 1985 purjelennon aloittanut ja noin 3700 tuntia lentänyt Koskiniemi kuvailee itseään rauhalliseksi lentäjäksi. Hän kertoo harjoittelevansa määrätietoisesti.
—Viimeiset 15 vuotta ovat olleet määrätietoista harjoittelua. Kun lennän, minulla on aina joku tehtävä, hän tiivistää.
Nuorten maajoukkue kerholuokan kärkeen
Nuorten maajoukkue kerholuokan kärkeen
Luokan voitti Kuopion Ilmailukerhon Mikko Ylihärsilä. Hyvin pyyhkii Hyvinkäällä edelleenkin, sillä hopeamitalilla palkittiin viime vuoden kerholuokan SM- ja nuorten EM-kultamitalisti Kim Toppari ja pronssilla näiden Suomen mestaruuksien toinen naislentäjä, Sara Salonen. Koko kärkikolmikko kuului viime vuonna nuorten maajoukkueeseen. Tänä vuonna Mikko Ylihärsilä toimii Puolassa nuorten maajoukkueen joukkuejohtajana — nuorissa hän ei enää voi ikänsä takia kilpailla.
—Lensimme tiiminä Topparin ja Salosen kanssa. Viimeisenä päivänä tein paremman reittivalinnan, mikä ratkaisi kilpailun, LS7:lla lentänyt Ylihärsilä totesi.
—Purjelennon luonne on sellainen, että äkkipikaisen voi olla vaikeaa joutua odottamaan, lennetäänkö tänään vai ei. Jos edellinen päivä on mennyt pieleen, se on saatava nollattua mielessä ja pitää pystyä keskittymään seuraavaan päivään, hän vertailee.
—Vallitseva sää ja muut olosuhteet vaikuttavat omaan lentovalmiuteeni. Nyt lennettiin muutama päivä ja odottelua oli. Kun jo ennen kisaa näin, ettei kovin montaa lentopäivää tule, oli kurjaa ajaa 5,5 tuntia Kuopiosta, hän harmittelee.
Vuodesta 2013 lentänyt ja 970 tuntia tiimaa kerännyt Ylihärsilä tekee paljon työtä kilpailuiden eteen.
—Harjoittelen paljon lentämällä tehtäviä, että pystyn lentämään tällä tasolla kisoja. Aina on joku idea, kun lähden taivaalle, hän kertoo.
—Reittivalinnat keskimäärin ratkaisevat kisat, joten koitan optimoida lentoni sen mukaan. Katson säätä ja karttaa, ja koitan ajatella, paljonko joku reitti kiertää ja kiertääkö se liikaa vai onko omalle lennolle optimaalinen. Jos yksin lentää, ei aina voi tietää, onko valinnut hyvän reitin vai ei.
Kisakesä jatkuu
Kerholuokassa hopealle sijoittunut Kim Toppari edusti Suomea nuorten MM-kisoissa Puolassa 13.-26.7.24. Lisäksi viisi vuoden 2024 SM-kisoihin osallistunutta pilottia edustaa Suomea elokuussa alkavissa EM-kilpailuissa Tšekissä.
