Circa Reproductions Nieuport 11
Naatalilainen entinen purje- ja moottoripurjelentäjä Markku Vuoti on kunnostamassa lentokuntoon 1980-luvun ultrakevyttä lentokonetta eläkepäivien ajanvietteenä.
Nieuport 11 C.1 Bébé on ranskalainen ensimmäisen maailmansodan aikanen hävittäjä, jonka suunnitteli Gustave Delage. Kone perustui Dealgen aiemmin suunnittelemaan Nieuport 10 -koneeseen. Nieuport 11 C.1 Bébé tuli Ranskan ilmavoimien käyttöön tammikuussa 1916 ja se oli varutettu pyörivällä, 9-sylinterisellä, 80 hevosvoiman tehoisella, Le Rhône 9C – tähtimoottorilla.
Kanadalainen Graham Lee suunnitteli 7/8 koossa olevan replikan Nieuport 11 C.1 Bébé -koneesta, joka lensi ensilentonsa heinäkuussa 1984. Kone oli varustettu ilmajäähdytteisellä, kaksitahtisella- ja sylinterisellä Cuyuna 430R -moottorilla, jossa on tehoa 30 hevosvoimaa. Se oli rekisteröity Kanadan ilma-alusrekisteriin ultrakevyenä lentokoneena tunnuksella C-IRCA.
Vain 10 koelentotunnin jälkeen prototyyppi kuljetettiin Yhdysvaltoihin Oshkoshin ilmailutapahtumaan esiteltäväksi. Graham Lee alkoi myydä koneen piirustuksia perustamansa yrityksen, Circa Reproductions Inc., kautta. Piirustussarja koostuu yli 100 sivusta, ja niitä on myyty tähän mennessä yli 1600 sarjaa.
Graham kuoli syöpään vuonna 2005, mutta hänen poikansa Mike jatkaa edelleen piirustusten myyntiä. Aiemmin koneen rakennussarjoja kauppasi yhdysvaltalainen yritys Leading Edge Air Foils, Inc. Sarjoista oli hieman toisistaan eroavat versiot. Toinen Yhdysvaltojen ultrakevyt- ja toinen experimental-luokkaan.
Suomessa on yksi Circa Reproductions Nieuport 11. Koneen rakensi Brasiliassa piirustussarjasta, numeroltaan 198, Valmetilla työskennellyt Arvi Satuaho. Rakennustyö vei noin vuoden ja yli 500 tuntia. Koneen ensilennon lensi 20.9.1987 paikallinen ilmavoimien majuri.
Satuaho muutti vuonna 1989 takaisin Suomeen ja toi koneen mukanaan. Täällä se sai rekisteritunnuksen OH-U350. Suomessa kone on ollut Satuahon jälkeen neljällä omistajalla. Koneen nykyinen omistaja Markku Vuoti osti koneen projektina ja on läpikäymässä konetta lentokuntoon.
Niitattua putkirakennetta
Koneen runko on vetoniiteillä kasattua seosalumiini putkirakennetta. Vahvikepalat ovat 2024-T3-laatuista levymateriaalia ja putket 6061-T6-laatua. Pyrstöpinnat ovat rungon kanssa vastaavaa putkirakennetta. Sivuperäsin on pendeli-tyyppinen. Korkeusperäsimissä on trimmilevyt. Korkeusvakaaja on tuettu kahdella putkella alapuolelta runkoon.
Siivet, ja yläsiivissä sijaitsevat siivekkeet, on vetoniiteillä niitattua seosalumiini putkirakennetta. Ylä- ja alasiipien välissä on V-tuet, ja siivet on jäykistetty paikoilleen teräsvaijereilla. Satuaho rakensi koneen siivet saman suunnittelijan Nieuport 17 -koneen piirustusten mukaan, jolloin kärkiväli on suurempi ja tukivaijereita on yhteensä kaksi enemmän.
Päälaskutelineen tukivarret ja akseli on seosalumiiniputkea. Tukivarret on jäykistetty ristikkäisillä vaijereilla toisiinsa. Lisäksi siinä on akselin suuntaiset rajoitinvaijerit pitämässä kumipunoksilla jousitettua akselia sivusuunnassa kohdallaan. Päälaskutelineen muovivanteet ovat seitsemänpuolaiset, halkaisijaltaan 24 tuumaa. Jarrut ovat mekaaniset levyjarrut. Kannustelineen varsi on hiilikuitua, ja siinä on vapaasti pyörivä kannuspyörä.
Polttoainesäiliötä varten Vuotilla on kaksi vaihtoehtoa. Hän voi joko käyttää valmiina olevaa 25 litran vetoista, ruostumattomasta teräksestä valmistettua säiliötä tai painon säästämiseksi hitsasta sen tilalle 1,5 millin seosalumiinilevystä uusi, 20 litran vetoinen säiliö. Polttoainesäiliön paikka koneessa on mittariston takana.
Moottorin muotosuoja on laminoitu hiilikuidusta. Eturunko on päällystetty seosalumiinilevyllä. Muuten kone on kangaspäällysteinen. Koneen koko ohjausjärjestelmä on vaijerivälitteinen, luukuun ottamatta trimmiä, joka on sähkökäyttöinen.
Rakentaja ei ole vielä varma voimalaitevalinnasta, mutta koneen mukana tullut Briggs & Stratton Vanguard on ollut työn alla, josta enemmän edempänä jutussa.
Useita moottorivaihtoehtoja
Markku Vuoti osti OH-U350:n keväällä 2020 Kylmäkoskelta. Hän on harrastanut aiemmin purje- ja moottoripurjelentoa 1000 tuntia, mutta lupakirjat on olleet vanhana 25 vuotta.
Lennokkitaustalla oli vaikutusta siihen, että juuri tämä kone päätyi Vuotin harrastuskohteeksi.
– Minun historiaani on lennokkien rakentaminen kuulunut koko elämän ajan. Lentämisen lopetettuani tein edelleen RC-mallilennokkeja ahkerasti. Mielessäni oli usein, että teen joskus koneen 1/1 mittakaavaan. Nieuport oli sopiva kooltaan, ja muutoin, sillä sehän on oikeastaan myös ”mallilennokki” mittakaavassa 7/8. Lisäksi siinä oli jo kaikki osat, sillä se oli lentänyt jo yli 70 tuntia.
Koneen läpikäyntiä Vuoti tekee omalla pihallaan kooltaan 3 x 6 metriä olevassa kasvihuoneessa.
– Minulla on pieni verstashuone, jossa voin kunnostaa Nieuportin osia, mutta kunnollista säilytyspaikkaa ja isompaa rakennustilaa minulla ei ollut, joten hankin teräsrunkoisen kasvihuoneen.
Projektin valvojaksi Vuoti sai Maskussa asuvan ilmailijan Martti Mattilan, joka on muun muassa kokenut potkurien tekijä.
Vuotin tarkoituksena on käydä kone perusteellisesti läpi ja toteuttaa siihen muutoksia, sekä tehdä koneen mukana tulleeseen ja siinä kiinni olleeseen moottoriin vielä lisämodifikaatioita tehon kasvattamiseksi. Moottori on nelitahtinen V2, Briggs & Stratton Vanguard -teollisuusmoottori. Sen iskutilavuus on 627 kuutiosenttimetriä ja teho 23 hevosvoimaa tehdaskuntoisena.
Moottori oli käyntikuntoinen, mutta koneella ei ollut lennetty sen voimalla. Lisätehon saamiseksi siihen oli jo aiemmin asennettu omat kaasuttimet molemmille sylintereille. Lisäksi siihen oli laitettu hihna-alennusvaihde, jonka alennussuhde on 2:1.
Edellä kerrotussa kunnossa ja koneen mukana tulleella Quality Canadian Product -firman valmistamalla kolmelapaisella maassa säädettävällä puupotkurilla, halkaisijaltaan 1,7 metriä, yhdistelmä tuotti noin 686 newtonia staattista työntövoimaa, moottorin kiertäessä 3800 kierrosta minuutissa. Alkuperäisten venttiilien jousien takia moottorin pyörintänopeutta ei voinut enää tuosta nostaa.
Tuon jälkeen Vuoti on avartanut imu- ja pakokanavat. Myöhemmin moottoriin vaihdetaan viritysnokka-akseli, sekä jäykemmät venttiilien jouset ja painon säästämiseksi vauhtipyörä vaihdetaan kevyempään. Jos lopputulos ei ole moottorin suhteen haluttu, niin Vuoti on jo miettinyt korvaavia moottorivaihtoehtoja aina sähkömoottorista, yksisylinteriseen ja kaksitahtiseen Polini THOR 303 -moottoriin.
Massaa pois muutoksilla
Koneessa on ollut toistaiseksi moottorin koekäyttöjä varten väliaikainen moottoripukki. Se on tarkoitus korvata kromimolybdeeni-teräsputkesta hitsatulla pukilla, kun oikean painopisteaseman vaatimat mitat ovat selvillä. Uusiksi menevät myös kaikki mittarit ja sähköjärjestelmä.
Kokonaisuudessaan Vuotilla ei ole tarkoitus modifioida konetta paljoa.
– Muutoksia teen verraten vähän. Lentämiseen ehkä merkittävin uudistus on korkeusperäsimen sähkötrimmi.
Sivuperäsinpolkimien lisäksi pyöräjarrut kuuluvat myös uudistuksiin.– Sivuperäsimen ohjaus muuttuu ”jalkakartusta” polkimilla tapahtuvaksi. Koneessa on nyt myös erilliset pyöräjarrut, joilla konetta voi ohjata rullatessa. Jarrut ovat polkupyörän mekaaniset, vaijerivälitteiset levyjarrut, jotka toimivat ohjaussauvassa olevien polkupyörän jarrukahvojen avulla. Jarrut ovat kooltaan pienet ja vaijerivälitteiset, etteivät ne olisi liian tehokkaat.
Päälaskutelineen akseli on halkaisijaltaan 30 millin seosalumiiniputki, jonka päissä on 22 milliä halkaisijaltaan olevat teräsputket pyörille.
– Pyörien laakerointia on parannettu päittäislaakereilla, kertoo Vuoti.
Koneen massan pienentäminen on ollut Vuotin mielessä, ja siksi kannusteline pyörineen on saanut lähteä.
– Kannusteline on uusi. Siinä on itse laminoitu hiilikuituinen jousi ja vapaasti kääntyvä pieni kannuspyörä. Tavoitteena oli kevyt rakenne, sanoo Vuoti.
Vuotin valitsema päällystysmateriaali tukee myös koneen keventämistavoitetta.
– Kone päällystetään harmaalla ORATEX UL 600 -kankaalla. Siihen ei tehdä maalausta. Kone saa kuitenkin tunnukset ja ”koristelun” jostakin mielenkiintoisesta koneesta. Tämä kaikki sen jälkeen, kun se on lentänyt ensilentonsa.
Kokonaisuudessaan Hänen päämääränsä on pudottaa koneen massaa noin 10 kiloa verrattuna siihen, mitä kone painoi silloin kuin se oli edellisen kerran lentokunnossa Rotax 377 -moottorilla varustettuna. Muiden tähän mennessä tehtyjen kevennysten lisäksi hän sai kolme kiloa painoa pois moottorin muotosuojasta laminoimalla uuden hiilikuidusta. Uusi puurakenteinen istuin on edeltäjäänsä kilon kevyempi.
– Tavoittena on keventää koneen paino lentovalmiina (kuivana) alle 125 kiloon.
Koneen valmiiksi saattamisen lisäksi Vuotilla on edessä myös lupakirjan hankinta.
– Tarkoitukseni on saada voimaan lupakirja, jolla Nieuportilla voi lentää. Haaveena on lentää itse kaikki koelennot Oripäässä.
Hänen odotuksensa ovat koneen suhteen maltilliset ja realistiset.
– Mikään tiimankeruu tai matkakone Nieuport ei taida olla. Toivottavasti siitä tulee kivan näköinen ja toimiva kone.
Circa Reproductions Nieuport 11, OH-U350
Tyypin ensilento 25.7.1984
Moottori Rotax 377
Moottorin teho (hv) @ 6500 RPM 35
Potkuri (puu) 1527×813 mm
Yläsiiven kärkiväli (m) 7,21 (23’-8”)
Alasiiven kärkiväli (m) 6,69 (20’-23 1/2”)
Siipi pinta-ala ~ (m²) 11,7 (126,5 ft2)
Pituus (m) 4,98 (16–4”)
Korkeus (m) 2,29 (7’-6”)
Tyhjämassa ~ (kg) 135 (298 lb)
Suurin lentoonlähtömassa (kg) 249 (550 lb)
Suurin siipikuormitus (kg/m²) 21 (4,3 lb/ft2)
Kuormitusrajat (g) @ 249 kg (550 lb) +3,8/-1,9
Suurin sallittu nopeus (km/h) 153 (95 mph)
Matkanopeus (km/h) @ 5500 RPM 100 (62 mph)
Sakkausnopeus (km/h) 42 (26 mph)
Kohoamisnopeus (m/s) 1,7
Polttoainesäiliön tilavuus (l) 20
Polttoaineen kulutus matkalennossa (l/h) @ 100 km/h 12
Polttoaineen kulutus matkalennossa (l/h) @ 100 km/h 12
