Yhtä lentoa yli 50 vuotta
Lappeenrantalainen Pertti Halinen lensi 50 vuotta sekä harrastuksekseen että työkseen. Uralle mahtuu avustuslentoja ulkomailla, malminetsintälentoja ja liikennelentoja Karairilla. Onpa Kekkonenkin käynyt kehumassa lentokapteenia ohjaamossa.
Keväällä 2024 Lappeenrannan lentoaseman tiloissa juhlittiin. Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen pitkäaikainen jäsen Pertti Halinen oli saanut presidentin myöntämän lentokapteenin arvonimen ja tapausta juhlittiin sen arvon mukaisesti. Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös siimalennokki, jonka nuori Halinen oli vuonna 1957 lennokinrakennusohjaajakurssilla Jämijärvellä ”ajanut ketoon”, kuten esittelypuheessa sanottiin. Lennokin runko tuhoutui maahansyöksyssä, sen moottorista meni kampiakseli ja kone koki muutenkin kovia.
– Se olikin ainoa lento-onnettomuuteni, Halinen toteaa myöhemmin pilke silmäkulmassa.
Lennokki korjattiin, sillä lennettiin vielä vähän, mutta suuren osan liki 70-vuotisesta historiastaan se on ollut seinäkoristeena. Nyt Ilmailuyhdistys oli saanut lennokin lahjoituksena kuolinpesältä, ja se laitettiin esille Ilmailuyhdistyksen tiloihin Lappeenrannassa Halisen juhlassa.
Ympyrä on sulkeutunut. Halinen nimittäin aloitti 50 vuotta kestäneen ilmailupolkunsa Lappeenrannasta. Vuosi oli 1955.
– Liityin silloin 14-vuotiaana lennokkipoikiin.
Halinen oli kiinnostunut ilmailusta jo pienestä pitäen, koska perhe asui Lappeenrannan lentokentän vieressä. Ensilennolle hän pääsikin 8-vuotiaana ilmailunäytöksessä.
– Pääsin Praga Air Baby -koneen kyytiin. Siihen mahtui ohjaajan lisäksi yksi matkustaja, mutta minä olin niin pieni, että mahduin kolmanneksi mukaan, Halinen muistelee ensikosketustaan lentämiseen.
Kalashnikovin reikä Twin Otterin kyljessä
Kevyestä pikku-Pragasta Halinen päätyi lentämään kuitenkin isompia koneita. Hänellä on 4 800 tuntia DC-3:n ohjaimissa sekä Ilmavoimissa että siviilissä. Kaikkein mielenkiintoisimmat lentonsa Halinen lensi kuitenkin Twin Otterilla ulkomailla Angolassa ja Burmassa.
Angolassa oli sodittu sissisotaa jo toista vuosikymmentä, kun Kansainvälinen Punainen Risti 80-luvulla pyysi Halisen työnantajaa Karairia lentämään avustuslentoja.
– Aamulla kuljetettiin ensin lääkäri ja sairaanhoitaja kylään, sitten koko päivä ruoka-avustuksia perään. Kyydissä oli 45 kilon säkkejä maissia ja litran peltipurkkeja ruokaöljyä. Illan viimeisellä lennolla tuotiin lääkintähenkilöstö takaisin, Halinen kertoo.
Lentomatkat olivat lyhyitä, ja perillä laskeuduttiin pelloille tai hiekkateille.
– Pisin lento taisi kestää tunnin. Veimme tavaraa sinne, minne ei päässyt kuin ilmateitse. Joskus välimatka oli yhtä pitkä kuin Lappeenrannasta Immolaan, mutta maateitse apua ei voitu viedä, koska sissit väijyivät matkalla.
Vaikka koneet oli maalattu valkoisiksi ja merkitty punaisin ristein, aina sekään ei tarkoittanut, että sota-alueella lentäminen olisi ollut turvallista. Siitä muistoksi Halinen sai Kalashnikovin luodin reiän Twin Otterin kylkeen.
– Sen on täytynyt tulla nousussa, koska ohjeena oli nousta mahdollisimman nopeasti 500 metriin. Sissien käsiaseet eivät yltäneet niin ylös.
Halinen lensi kaksi talvea avustuslentoja Angolassa, mutta kesäisin hänet pitivät ilmassa malminetsintälennot Suomessa. Geologian tutkimuslaitos kartoitti Suomen maaperää 70–90-luvuilla, ja Karair operoi lentoja.
– Se oli tarkkaa puuhaa. Lentokorkeus oli 30 metriä ja lentolinjojen väli oli 200 metriä. Meillä oli kyydissä laitteet ja insinööri niitä käyttämässä. Suurin osa nykyisistä kaivoksista ja louhoksista on paljastunut näiden lentojen ansiosta.
– Niin kuin se Sotkamon sotkukin, Halinen vitsailee viitaten Talvivaaraan.
Malminetsintälentoja Halinen lensi lopulta 15 vuotta, mikä tekee yli 2 000 lentoa ja reilusti yli 5 000 lentotuntia. Vuonna 1993 eläkkeelle jäädessään hän saikin Geologian tutkimuslaitokselta matalalentodiplomin ”maailman suurimmasta malmilentäjän tiimamäärästä”.
– Se ennätys lienee vieläkin voimassa, Halinen pohtii.
Neljä tuntia viidakon päällä
Yli 30-vuotisen työuran lentäjänä tehnyt Halinen on laskeutunut 152 eri lentokentälle eri puolilla maailmaa, ja Suomessakin 54 kentälle. Yksi erikoisimmista ja mieleenpainuvimmista kentistä on Burmassa. Kiitotie on rakennettu vuorenrinteeseen keskelle viidakkoa.
– Tavallisesti laskussa lasketaan moottorin tehoja, mutta siellä tehoja joutui nostamaan, että pääsi täydessä avustuslastissa rinteen ylös, Halinen muistelee.
Hän lensi avustuslentoja Burmassa vuonna 1990. Huoltoreitti kulki pääkaupunki Rangoonista syrjäisiin viidakkokyliin.
– Viidakossa puut ovat 50 metriä korkeita ja tuuheita kuin mitkä. Siinä olikin kiva lentää neljä tuntia viidakon päällä, kun ei näe maata ollenkaan. Silloin ajattelin, että tuonne kun rysäyttää, niin mitä lie siellä alla.
Vapaa-ajalla ahkera lentokouluttaja
Lentäjäuransa lisäksi Halinen oli vapaa-ajalla ahkera lentokouluttaja ja purjelentäjä. Lapsuuden lennokkitoimintaankin hän palasi 80-luvulla silloisessa kotikaupungissaan Kouvolassa ja edusti Suomea useissa EM- ja MM-kisoissa.
– Isäukkokin kysyi jossain vaiheessa, että milloin menen oikeisiin töihin, kun aina vaan lentelen, Halinen naurahtaa.
Kyllästyminen ei kuitenkaan iskenyt missään vaiheessa eikä hän vaihtanut ”oikeisiin töihin”.
– Jotkut lentäjät olivat ”töissä” ja lähtivät kotiin, kun työaika loppui, mutta minulle lentäminen ei koskaan tuntunut työltä. Vasta ihan työuran loppuvuosina alkoi tuntua siltä, että voisihan sitä lopettaakin, Halinen sanoo.
Mutta ei hän lentämistä lopettanut. Halinen jäi eläkkeelle lentokapteenin töistä vuonna 1993, mutta jatkoi kouluttajana ja tarkastuslentäjänä vielä kymmenisen vuotta. Sen jälkeen hän on osallistunut ilmailuhistoriaa käsittelevien kirjojen kirjoittamiseen.
Kekkonen kyydissä monta kertaa
Lentäjän ura ei kuitenkaan ollut heti unelmissa. Halinen suoritti varusmiespalveluksen Ilmasotakoulussa Kauhavalla vuonna 1961, mutta haki seuraavana vuonna Ilmailuhallituksen eli nykyisen Finavian lennonjohtokurssille.
– Se ei kuitenkaan ollut minun hommaa. Ei sitä pienenä aina tiedä, mitä haluaa, Halinen toteaa.
Tie vei takaisin Ilmavoimiin ja Uttiin kuljetuslentolaivueeseen vuonna 1962.
Hän lensi muun muassa Fouga Magistereita, Saab Safirejä ja Iljushineja sekä DC-3:sia.
Safirella hän on tehnyt yhden maastolaskeutumisen pellolle Kauhavalla, ja hän on yksi ensimmäisistä Suomessa koulutetuista Iljushin-piloteista, mutta DC-3-kapteenina Halinen pääsi lentämään valtioneuvoston kuljetuksia. Kyydissä oli muun muassa presidentti Kekkonen useaan kertaan. Tarinoita noista reissuista riittäisi, mutta Halinen suostuu kertomaan vain yhden. Siinä Kekkosta lähdettiin viemään Kuopiosta kohti Helsinkiä.
– Kun DC-3 tulee laskuun, sen pyörät vinkaisevat lähes aina. Tulimme Helsinkiin yöllä, ja oli aivan tyyntä. Tiesin, että nyt tulee hyvä lasku, mutta lasku olikin niin pehmeä, että pyörät eivät pitäneet mitään ääntä, Halinen kertoo.
Se yllätti perämiehen mutta myös presidentin.
– Kekkonen tuli ohjaamoon ja sanoi ”kapteeni, en minä lentämisestä mitään ymmärrä, mutta lasku oli ihmeellinen”.
Yhä aktiivinen
Halinen lensi itse viimeksi vuonna 2005, mutta ilmailua hän ei ole jättänyt. Hän on 83-vuotias, mutta toimii edelleen aktiivisesti yhdistystoiminnassa, muun muassa Laivue Etelä-Karjalassa ja IL-28-perinnelaivueessa. Ja seuraa lentotoimintaa Lappeenrannassa.
Pitkän uran varrella hän ehti lentää 50:tä eri lentokonetyyppiä ja 22 purjelentokonetyyppiä. Lentotunteja kertyi 14 250.
– Eihän se paljon ole, kun vertaa nykyisiin Finnairin lentäjiin, mutta he eivät olekaan lentäneet kaikkea käsin, hän virnistää.
Lentokapteenin arvonimi viidelle
Pertti Halinen sai presidentti Alexander Stubbin myöntämän lentokapteenin arvonimen huhtikuussa 2024. Halisen lisäksi lentokapteenin arvonimen saivat Pertti Hytönen, Mauri Hälinen, Jyrki Laukkanen ja Jukka Salokannel.
Pertti Halinen
– Ilmailu-ura alkoi vuonna 1955 Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksessä lennokkipoikana.
– Purjelentäjän lupakirja vuonna 1960. Saavutti purjelennossa hopea-C-merkkisuorituksen.
– Yksityislentäjän lupakirja vuonna 1960.
– Varusmiespalvelus Ilmasotakoulussa Kauhavalla vuonna 1961.
– Lennonjohtajakurssi 1961–62.
– Ilmavoimissa Kuljetuslentolaivueessa Utissa 1962–1970. Lensi muun muassa Iljushin Il-28 -suihkupommikoneilla sekä Fouga Magister -suihkuharjoituslentokoneilla sekä DC-3:lla.
– Liikennelentäjäkurssi Finnairin Ilmailuopistossa 1974 ja USA:ssa 1982
– Siviili-ilmailu-ura Karairilla vuosina 1970–1993. Karair Oy:n päälentäjä 1984.
– Avustuslentoja Kansainväliselle Punaiselle Ristille Angolassa 1984–86 ja Burmassa 1990.
– Lennonopettajana Lesothossa vuonna 1990.
– Geologisia mittauslentoja Suomen lisäksi Norjassa, Ruotsissa, Neuvostoliitossa ja Unkarissa.
– Koulutettuja lento-oppilaita eri asteisiin tutkintoihin ja lupakirjoihin 177 sekä siviilissä että Ilmavoimissa. Tarkastuslentoja yli 300.
– Lentotunteja 14 250.
– Purjelentotunteja noin 250.
– Sai Suomen Ilmailuliiton Harmon-patsaan vuonna 1997.
– Kirjoittanut ilmailuaiheisia kirjoja: Kaakkois-Suomen kotkanpojat; Aika kului lentäen…Pertti J. Halinen: lentäjän muistelmat sekä ollut mukana kirjoittamassa kirjoja Taipalsaaren lentokenttä – Sodan ja rauhan aikana sekä Lappeenrannan lentokenttä 1918–1944.
– Suomen Leijonan Ritarimerkki
– Sotilasarvo luutnantti
-Lentokapteenin arvonimi huhtikuussa 2024.
***
Kiinnostuitko lentämisestä ja lennokkien lennättämisestä? Ilmailuliiton verkkosivuilla voit tutustua eri ilmailulajeihin ja Ilmailuliiton toimintaan. Haluatko mukaan harrastukseen? Etsi sinua lähin ilmailukerho ja liity jäseneksi niin pääset harrastukseen mukaan. Ilmailuliiton jäsenyys kannattaa, sillä yksi jäseneduistamme on vakuutus.
