Tampere-Pirkkalan lentokentän tuntumassa on Suomen ykköskoulutuskeskus lentotekniikkaan. Liki 10 000 neliömetrin tiloissa toimivat vierekkäin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Patria.
Vuonna 2017 kohosi Tampere-Pirkkalan lentokentän viereen massiivinen 10 000 neliömetrin oppilaitos, jossa yhdistyvät lentotekniikka- ja lentokoulutus. Tilat jakavat Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Patria Pilot Training.
Perustutkinnolla B2-lupakirja
Tredun Pirkkalan toimipisteessä jatketaan oppilaitoksen vuodesta 1996 alkaen järjestämää, B2-lupakirjaan tähtäävää, avioniikka-asentajan perustutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutusta annetaan yhteiseurooppalaisen koulutusohjelman mukaisesti. Tredu on Suomessa ainoa oppilaitos, mikä tarjoaa tätä koulutusta. Avioniikka-asentaja erikoistuu ilma-alusten sähkö-, elektroniikka-, yhteydenpito-, navigointi- ja viihdytysjärjestelmien testaus-, huolto-, korjaus- ja muutostyötehtäviin.
Avioniikan osaamisalan suorittanut avioniikka-asentaja toimii ilmailualan teollisuudessa ja lentokonehuollossa ilma- alusten sähkö-, elektroniikka-, yhteydenpito- ja navigointijärjestelmien asennus-, kokoonpano-, huolto-, korjaus- ja muutostyötehtävissä.
Hän suorittaa muun muassa ilma-alusten avioniikkalaitteiden ja -järjestelmien laiteasennuksia ja -vaihtoja, testauksia, mittauksia, vianetsintää ja -korjausta sekä tehdyn työn dokumentointia ja raportointia.
Lentokoneasentajalle B1-lupakirja
B1-lupakirja puolestaan käsittää lentokoneasentajan koulutuksen. Siinä erikoistutaan lentokoneiden mekaanisten komponenttien ja järjestelmien asennus-, huolto- ja korjaustyötehtäviin. Tarjolla on myös kaksoistutkinto, joka sisältää yo-tutkinnon ja lentokoneasennuksen perustutkinnon.
Lentokoneasennuksen osaamisalan suorittanut lentokoneasentaja toimii erilaisissa lentokoneteollisuuden kokoonpanotehtävissä ja lentokonehuollon huoltotehtävissä. Hän asentaa, huoltaa ja korjaa ilma-alusten moninaisia mekaanisia kokonaisuuksia ja järjestelmiä, jotka sisältävät muun muassa mekaanisia osia ja hydrauliikkaa. Tällaisia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi ilma-alusten runkorakenteet, laskutelineet, ohjainjärjestelmät ja moottorit. Hän selviytyy ammatissa tarvittavista metallien liitos- ja ohutlevytöistä sekä komposiittitöistä.
Myös muuta alan koulutusta
Tämän lisäksi Tredu järjestää lentokonealan erityyppisiä muunto- ja rajoituksenpoistokoulutuksia aikuis- ja oppisopimuskoulutuksina ja myös lentoasemahuoltajan ja turvallisuusalan koulutuksia.
Tällä hetkellä koulussa opiskelee yli kaksisataa oppilasta ja opettajia on kymmenen. Neljää uutta opettajaa haetaan.
– Opetuksen on hyväksynyt toisaalta koulutusluvan antanut Traficom, joka säännöllisesti auditoi (tarkastaa) opetuksen laadun. Opetusviranomainen hyväksyy toisen puolen, selvittää koulutuspäällikkö Juhani Anttila.
Jatko-opintomahdollisuudet hyvät
Suomessa lentokonetekniikan koulutusta antaa seitsemän ammattioppilaitosta. Lisäksi lentokonetekniikan koulutusta jaetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, jonne on hyvä mahdollisuus jatkaa Tredusta.
– Meillä on hyvä yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa, joissa on mahdollisuus saada syvempää oppia lentotekniikasta, Anttila sanoo.
Tredun kolmevuotisella oppijaksolla 55 prosenttia opista on teoriaa ja 45 prosenttia käytännön harjoittelua. Käytännön työharjoittelua on 10 viikkoa omassa opinahjossa Pirkkalassa ja 10 viikkoa muualla, käytännössä eri lentokoneiden huoltoyhtiöissä – myös ulkomailla.
Yhteiseurooppalainen koulutusohjelma
Oppilaitoksen koko koulutusohjelma (PART 66) on yhteiseurooppalainen koulutusohjelma eli saman sisältöinen kaikissa Euroopan lentokonealan viranomaishyväksytyissä oppilaitoksissa.
Valintakoe muodostuu neljästä eri osa-alueesta: matematiikan, fysiikan ja loogisen ajattelukyvyn osio, englannin kielen osio, suomen kielen osio ja haastattelu.
– Meillä on yhteistyötä muun muassa Itävallan, Unkarin, Sveitsin ja Viron kanssa. Esimerkiksi Sveitsi avautui siten, että yksi meidän opiskelija päätyi sinne ja kohosi johtotehtäviin. Sitten hän tuli rekrytoimaan meidän opiskelijoitamme sinne, kertoo Anttila.
– Opiskelu on vaativaa. Ja meillä opetetaan myös käytöstä. Täällä ei olla sisällä lakki päässä, korostaa Anttila.
Hyvin suurin osa opiskelijoista päätyy opintojensa jälkeen varusmiespalvelukseen Tikkakoskelle Ilmasotakouluun lentotekniikkatehtäviin.
Asentajana toimimisen jälkeen on mahdollisuus edetä mekaanikoksi harjoittelun myötä.
AiRRhow:lla maailmalle
Yksi tärkeistä lentokonekoulutuksen eteenpäin viejiä on AiRRhow-allianssi. Sen kehittämisessä ovat mukana Tredun ohella muun muassa Tampereen korkeakouluyhteisö, Pirkanmaan liitto, Business Tampere, Pirkkala, Tampereen kauppakamari ja Finavia. Satakunnan lennosto tukee hanketta. Verkostoon kuuluvat myös muun muassa Patria Pilot Training Oy, rakennetun ympäristön suunnittelu-, asiantuntija- ja digitaalisia palveluita tuottava Sitowise Oy, lennonvarmistuksen asiantuntija ANS Finland sekä miehittämättömän ilmailun asiantuntija ja kouluttaja Insta ILS Oy.
– Se on keskittymä, joka pyrkii vientiin ilmailun alalla, Anttila tiivistää.
Anttilan mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tarvitaan 800–1000 uutta lentokonemekaanikkoa Suomessa. Arvio oli ennen koronaa, mutta maassakin olevat koneet tarvitsevat huoltoa.
– Hornetien uusiminen eli HX-hanke tulee varmasti lisäämään mekaanikkojen tarvetta.
Tredun halleissa on useita koneita opiskelua varten. Alati uusiutuvan tekniikan vuoksi osa opetuksesta annetaan simulaattorilla. Mutta edelleen hyvin suuri osa opetusta on käytännönläheistä koneiden kanssa näpräämistä.
– Meillä on esimerkiksi monet laitteet rakennettu oppilastöinä, kehuu koejohtaja Matti Alanen.
Vaikka Tredu onkin ensisijaisesti oppilaitos, on mahdollista, että tulevaisuudessa laitoksen tiloissa voitaisiin suorittaa huoltotoimintaa ulkopuolisille koneille. Jo nyt sillä on koulutusvientiä ja sitä varmaankin laajennetaan, koska Tredun opeista ollaan kiinnostuneita ympäri maailmaa, varsinkin kehittyvissä maissa.
***
Purjelentäjää kiinnostaa myös tekniikka
Kangasalalainen 18-vuotias Miika Mannermaa nojailee Tredun seinään helteisenä kesäpäivänä. Takana on tiivis tutustumispäivä tulevaan oppilaitokseen.
– Olin kaksi vuotta lukiossa, mutta se ei napannut. Hain normaali tekniikkapuolelle, en avioniikkaan. Tänne olisi pitänyt alun perinkin tulla.
Miikalla on ollut purjelentolupa kaksi vuotta ja kiinnostus on nyt laajentunut lentämisestä tekniikkaan. Suunnitelmat tuntuvat olevan selvät.
– Menen ehkä Finnairille koulun jälkeen ja sitten valmistuisin mekaanikoksi. Aion kyllä hakea vielä lentäjäksi. Hävittäjälentäminen olisi haave. Mutta ensin asentajan paperit, hän kaavailee.
