Pienlentokentät palvelevat koko maata: Rahoitusta tarvitaan valtiolta

tiistai 18.10.2022
TEKSTI Kirsi Seppälä
KUVAT Timo Hyvönen
Pilatus toi matkustajia Kuhmon kentälle. Kuva Timo Hyvönen

Lentoasemaliiketoimintayhtiö Finavian omistamien lentokenttien lisäksi Suomessa on runsaat 60 pienlentokenttää. Pienlentokenttien ylläpitäjät, esimerkiksi kunnat ja yhdistykset tarvitsevat kenttien ylläpitoon rahoitusta. Finavia kunnostaa ja kehittää omia kenttiään, mutta valtio ei panosta koko kenttäverkostoon kokonaisuutena.

 

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä näkee Kuhmon lentokentän merkityksellisenä kaupungille.

–Tavoitteena on kehittää lentokenttää, sillä uskomme, että pienkenttäliikenne on tulevaisuuden vaihtoehto saavutettavuuden näkökulmasta. Kentälle voitaisiin syöttää lentoja maakuntakentiltä tai lentää suoraan Helsingistä. Matkailutuotteemme ovat kansainvälisiä: Kuhmon kamarimusiikkifestivaali, villieläintenkatselutuotteet ja rajaseudun eksotiikka, Määttä kertoo.’

 

Pelkkä kenttä ei riitä, vaan sitä pitää ylläpitää ja kehittää.

–Kentällä toimii aktiivinen kerho, joka on kehittänyt kenttää EU- ja Leader-rahoituksella. Kaupungin budjetissa on määrärahat valmiina: jos saisimme valtiolta osan rahoituksesta, voisimme itse laittaa osan. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on ollut pienkenttien avustusmäärärahoja, joita ei ole kuitenkaan myönnetty pohjoisemmaksi, koska niillä on ajateltu korvattavan Malmin kenttää, Määttä sanoo.

 

–Toivomme, että olisi rahoitusinstrumentti myös pohjoisemman Suomen kentille. Jos tavoittelemme kattavaa pienlentokenttäverkostoa, tarvitsemme rahoitusta, Määttä tiivistää.

 

Strategisesti tärkeä Hanko
Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell näkee Hangon lentokentän strategisesti tärkeänä; Hankoniemi on sotilaallisesti tärkeä alue Suomelle. Hän mainitsee, että viimeisimmässä sotaharjoituksessa kentältä operoitiin 18 helikopterilla. Strandell näkee pienlentokenttien merkityksen kasvavan tulevaisuudessa miehittämättömän ilmailun ja sähkölentämisen johdosta.

 

–Pienkenttien ylläpito pitäisi rahoittaa Valtion Väyläviraston budjetista. Eihän kenttä palvele vain Hangon kaupunkia vaan yleistä ilmailua, Strandell perustelee.
Tällä hetkellä Hangon lentokentän ylläpidosta vastaa lentokenttäyhdistys. Yhdistys on pieni, eikä sillä ole paljoa varoja. Kaupunki ei ole paljoa satsannut kenttään.

 

Vastuun kasvu mietityttää
Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki pitää vaikeana kysymystä, pitäisikö pienlentokenttien ylläpito rahoittaa valtion budjetista.

 

–Viranomaisvaatimukset edellyttävät ylläpitäjältä huomattavia panostuksia ja tuntuu, että niitä tulee lisää koko ajan. Kenttä, jossa ei ole lennonjohtoa, ei voi kattavasti kerätä laskeutumismaksuja satunnaisilta käyttäjiltä, joita kuitenkin Alavudellakin on suhteellisen paljon. Huoltovarmuuden kannaltakin kentän kunnolla ja siellä tapahtuvalla toiminnalla on merkitystä. Jos rahoitus tulisi valtion budjetista, olennaista olisi myös mitä vastuita tai vaatimuksia lisää se toisi.

 

Alavuden lentopaikan pidon hoitavat Alavuden seudun lentokenttäsäätiö ja kentän pääkäyttäjä Alavuden Ilmailukerho ry. Säätiö saa avustuksen kaupungilta voidakseen hoitaa tehtävän. Kenttäalue on vuokrattu Alavuden kaupungilta.

 

Heinämäki kuvailee Alavuden kenttää vilkkaaksi ja monipuoliseksi laskuvarjokeskukseksi ja lisää, että kentällä toimii myös lentokoulu.
– Matkailun kannalta kentällä on kaupungille suuri merkitys, sillä vilkas toiminta tuo runsaasti asiakkaita muun muassa kaupallisille palveluille. Ilmailukerho on aktiivinen toimintansa kehittäjä ja seura on toteuttanut merkittäviä investointeja alueelle.

 

Lentokentät pitäisi budjetoida väyläverkoston osaksi
Valtion tasolla liikenteen operatiivinen vastuu on osoitettu Väylävirastolle, mutta se ei sisällä kokonaisvastuuta ilmailusta.

– Suomen Ilmailuliitto esittää, että lentokentät ja yleisilmailu otetaan huomioon valtion budjetoinnissa ja seuraavassa hallitusohjelmassa. Ilmailuliitto esittää, että lentokentät budjetoitaisiin osaksi väyläverkostoa, Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka sanoo.

 

–Ilmailuliitto ehdottaa ilmailun sisällyttämistä Väyläviraston vastuisiin kokonaisvaltaisen suunnittelun ja kehittämisen takaamiseksi Ruotsin Trafikverketin mallin mukaisesti Trafikverket vastaa tie-, juna-, vesi- ja ilmaliikenteen pitkän ajan infrastruktuurisuunnittelusta, hän jatkaa.