Juttua on päivitetty 17.4.2023 kuvatekstien osalta. Painetun Ilmailu-lehden kuvateksteissä oli virheitä.
Kouluttajien on aika unohtaa palautteenannon hampurilaismalli ja kehittää palautteenantoa kohti reflektoivaa mallia. Reflektoinnilla tarkoitetaan vuorovaikutteista ja pohdiskelevaa arviointia, jossa pyritään luomaan uusia ja eteenpäin vieviä tavoitteita toiminnalle.
Useille kouluttajille on opetettu palautteenantoon niin sanottu hampurilaismalli. Tämä tarkoittaa, että oppilaalle kerrotaan palautteenannossa ensin jotain positiivista, sitten annetaan kehityskohde ja kolmantena taas jotain positiivista. Sinänsä malli on edelleen toimiva, mutta nykykäsityksen mukaan asiakeskeinen ja reflektoiva palautteenanto on parantaa oppimistuloksia. Palautteenannon tulee olla oppijakeskeistä, ja sen tehtävänä on antaa oppilaalle tietoa hänen omasta etenemisestään. Palautteen tulee olla myös jatkuvaa, eikä kohdistua vain suorituksen päättävään tilaisuuteen. Palautteenannon mallia olisi aika päivittää.
Sido palaute tavoitteisiin
Palautteen tulee kohdistua tehtävän tavoitteisiin. Kirkasta oppilaalle jo ennen suoritusta, mitkä ovat tehtävän tavoitteet, jotta hän osaa keskittyä oikeisiin asioihin. Palautteenannossa palataan uudelleen näihin tavoitteisiin ja tarkastellaan suoritusta tästä näkökulmasta. Tavoitteena voi olla esimerkiksi teknisesti oikeaoppisen laskukierroksen tekeminen tai sääopin ilmiöiden ymmärtäminen teoriassa.
Kun tehtävän tavoitteet on palautteenannon alkaessa palautettu mieleen, tulee oppilaan arvioida itse omaa suoritustaan näiden tavoitteiden näkökulmasta. Itsearvioinnin avulla oppilas oppii analysoimaan suorituksiaan, suhteuttamaan ne tavoitteisiin ja asettamaan uusia, eteenpäin vieviä tavoitteita. Oppilas oppii itse suunnitelmallisesti kehittämään omia taitojaan. Kouluttajan tulee seurata oppilaan itsearviointia, jotta oppilaan käsitys omista taidoistaan muodostuu realistiseksi. Tarvittaessa oppilaan itsereflektiota voi ohjata kysymyksillä, kuten missä onnistuit tai mitä tekisit toisin seuraavalla kerralla.
Vertaispalaute vahvistaa kokemusta
Jos mahdollista, yhdistä arviointiin vertaisarviointia. Tämä tarkoittaa, että myös toiset oppilaat antavat oppilaalle palautetta. Vertaispalautetta annettaessa kouluttajan tulee aktiivisesti ohjata keskustelua, jotta arviointi kohdistuu oleellisiin asioihin. Vertaispalaute voi tuoda uusia näkökulmia tai havaintoja, joita kouluttaja ei ole tehnyt.
Palautteen vastaanottajalle vertaispalautteen vastaanottaminen voi olla helpompaa, kuin kouluttajan palautteen vastaanottaminen. Hierarkkisesti samalla tasolla olevilta vertaisilta saatu palaute vahvistaa pystyvyyden kokemuksia. Palautteenantaja joutuu puolestaan tarkastelemaan toimintaa tavoitteista käsin, mikä kehittää myös hänen omaa suoritustaan.
Vertaispalautteen voi toteuttaa pyytämällä muita kentällä olevia oppilaita havainnoimaan esimerkiksi laskukierrosharjoitusta.
Itse- ja vertaisarviointiin yhdistetään kouluttajan antama arviointi. Loppujen lopuksi kokonaisarviointi koostuu näin vähintään kolmen henkilön perusteella. Arvioinnista tulee kattavampi ja kokonaisvaltaisempi, kuin jos palaute olisi annettu perinteisen mallin mukaan ainoastaan kouluttajan näkökulmasta. Useiden havaintojen yhdistäminen auttaa oppilaita ymmärtämään mitä heidän tulee oppia, mitä he ovat jo oppineet ja miten he voivat kehittää taitojaan. Hyvä palaute on kouluttajan, oppilaan ja mahdollisesti vertaisen yhdessä luoma vuorovaikutustilanne, jossa kaikki voivat oppia omasta toiminnastaan ja kehittyä.
Anna palautetta jatkuvasti ja monipuolisesti
Palautteenantoa ei pidä käsittää vain suorituksen päättävänä koontina, vaan palautetta annetaan jatkuvasti kaikissa harjoittelun vaiheissa. Opitun asian todentamiseen vaaditaan koe tai näyttö, kuten tarkastuslento. Tällöin oppilaan tulee olla saanut ennen tätä tilaisuutta niin paljon harjoitusta ja palautetta suorituksistaan, että koetta tai näytettä voidaan pitää yhtenä lisäharjoitustilanteensa, jossa vahvistetaan aiemmin opittuja taitoja.
Palautetta on hyvä antaa monipuolisesti. Monipuolisuus on palautteenannossa laaja käsite. Palaute tulee jakaa useisiin pieniin osatekijöihin, kuten lennon suunnitteluun, lentoon lähtöön, mittareiden lukemiseen, ohjainten käsittelyyn tai laskukierrokseen. Osatekijöihin jakaminen tuo näkyväksi ne asiat, jotka jo hallitaan ja ne, joita pitää vielä harjoitella.
Monipuolinen palaute on myös useiden erilaisten palautemuotojen antamista. Palautetta voidaan antaa kirjallisesti, suullisesti tai näyttämällä videota oppilaan suorituksesta. Monipuolisuutta on yhdistää palautteessa oppilaan itsearviointia, vertaisarviointia tai opettajan arviointia. Monipuolisuutta on myös jatkuva palaute, sillä palautetta voidaan antaa kaikissa vaiheissa. Silloin, kun vasta tutustutaan suoritukseen, kun harjoitellaan sitä ja harjoituksen päätteeksi.
Kannusta asiakeskeisesti
Kannustustakin tarvitaan. Kehumisen pitää kohdistua oppilaan oppimiin konkreettisiin taitoihin ja kehitykseen, jotta kehu tukee oppilaan oppimisprosessia ja taitojen kehittymistä. Yleisluontoiset tai persoonaan kohdistuvat kehut voivat kyllä hivellä itsetuntoa, mutta ne eivät todellisuudessa vie kehitystä eteenpäin.
Kehu näin: ”Osasit lukea mittareita oikeaoppisesti ja samanaikaisesta havainnoida ympäristöäsi, hienoa työtä!”. Tällainen kehu kohdistuu konkreettisesti oppilaan toimintaan, ja näin hän tietää missä asioissa onnistui lennolla. Vältä näitä: ”Hienosti lennetty!” tai ”Olet taitava lentäjä!”. Näistä ensimmäinen palaute ei kohdistu mihinkään, joten siitä on mahdoton ammentaa oppia tuleviin suorituksiin. Jälkimmäinen palaute kohdistuu oppilaan lahjakkuuteen, joka luo oppilaalle harhakuvan synnynnäisestä taidosta.
Lahjakkuuden esiin tuomista kannattaa välttää palautteenannossa. Lahjakkuus johonkin asiaan ei ole synnynnäistä, vaan lahjakkuuden kehittymiseen vaikuttaa ennen kaikkea ympäristön tuki ja oma intohimo asiaa kohtaan. Syvä kiinnostus jotain asiaa kohtaan johtaa siihen, että siihen käyttää valtavasti aikaa ja energiaa, sekä sitä harjoittelee sinnikkäästi ja usein. Harjoittelua tukeva ympäristö tekee harjoittelusta entistä intensiivisempää.
Huippu-urheilijoiden onnistumisten takana on tuhansia tunteja harjoittelua. He harjoittelevat taitoaan joka päivä, jonka vuoksi he ovat huippuja alallaan. Väitän, että ilmailun harrastetasolla kuka tahansa oppii tavoitellut asiat, kunhan vain harjoittelee riittävästi. Vaaditun harjoittelun määrä on vain eri kullekin yksilölle. Kouluttajina voimme olla tukemassa harjoittelua luomalla ympäristön, jossa palautteenanto tukee kehittymistä joka hetki.
Oppilaat kysyvät rohkeasti
BF-lennon lennonopettaja Mikko Seppinen kertoo, että oppilaat ottavat palautteen yleensä hyvin vastaan.
–He kysyvät aika rohkeasti, jos eivät ole ymmärtäneet lennolla jotakin. Usein oppilaat miettivät asiaa turhan laajasti, mutta briefingeissä täytyy keskittyä kyseisen lennon aiheisiin, Seppinen tiivistää.
