25-vuotiaalla Okke Kuipersilla on oma kuumailmapallo ja pallolentäjän ansiolentolupakirja. Kaikki alkoi kymmenen vuotta sitten, kun hän oli ensimmäistä kertaa avuksi kuumailmapallon maamiehistössä.
—Olin 15–16-vuotiaana auttamassa isääni, joka oli kuumailmapallon maamiehistönä. Laitoimme palloa pystyyn ennen lentoa ja laskun jälkeen tulimme paikalle ja autoimme pallon keräämisessä pois, hän kertoo.
Täytettyään 18-vuotta Kuipers ajoi BE-ajokortin ja pääsi Hartmann Abendsteinin lennoille maahenkilöksi. Kun Abendstein kysyi, kiinnostaisiko lentäjäksi kouluttautuminen, Kuipers tarttui tarjoukseen.
—Ensimmäisen koululentoni lensin lokakuussa 2020. Teimme koululentoja rauhassa, sillä teoriakursseja järjestetään harvoin. Kun kurssi alkoi, kävin kahden muun oppilaan kanssa Olli Luoman teoriatunneilla Hämeenlinnassa. Koulutusorganisaatio oli Räyskälä-Säätiö. Kun teoriaopintojen valmistuminen alkoi olla lähellä, aloimme lentää koululentoja tiuhempaan tahtiin, Kuipers kertoo.
Kuipers lensi maaliskuussa 2022 tarkastuslennon ja sai lupakirjan. Koulutukseen hän käytti 16 lentotuntia.
Jännimpänä asiana koulutuksessa hän mainitsee itsenäisten päätöstenteon ilmassa ensimmäisellä yksinlennolla.
—Ensimmäinen yksinlento oli maaliskuussa 2022. Lensin Järvenpäästä Isoniitylle yhden tunnin lennon. Tiesin, että osaan turvallisesti lentää ja tunnen hyvät proseduurit, hän muistelee.
—Edelleenkin opin asioita, esimerkiksi rannikolla lentämisestä ja merituulista, hän lisää.
Kuumailmapallot tuottavat iloa
—Tämä on oma lajinsa. Kuumailmapallolla voi lähteä mistä vaan ja laskeutua minne vaan. Tuulen mukana meneminen on hienoa ja rauhallista, siinä kuulee vain omat ajatuksensa. Vaikka suurin piirtein tietää minne menee, aina löytyy uusia peltoja mihin laskeutua, Kuipers kuvailee.
—Ja se ilo, kun lapset näkevät sinut lentämässä ja vilkuttavat. Tai Helsingin Kaivopuistosta lentämään lähtiessä tulee pari sataa ihmistä katsomaan, ottamaan kuvia ja vilkuttamaan. Tämä on kivaa lentämistä, kun ollaan ihmisten kanssa kosketuksissa, hän jatkaa.
Kuipers haluaakin innostaa ihmisiä lajin pariin. Yhteisö on kiva ja ympäri Suomea löytyy kouluttajia. Alkuun pääsee osana maamiehistöä, pääsee lentämään ja sitten voi alkaa opetella itsekin lentämään. Kerhoissa on palloja, omaa ei tarvitse ostaa.
Okke Kuipersin maamiehistössä on pari kolme henkeä. Yksi heistä on usein hänen isänsä, Ron Kuipers, joka poikansa sanoin on ”intopiukeana lajiin”.
Isompi pallo tavoitteena
Reilu vuosi sitten Kuipers lensi ansiolentolupakirjan. Nyt tiimaa on jo 80 tuntia.
—Tarkoitukseni on ensi talvena rikkoa 100 tunnin raja ja siirtyä seuraavaan lupakirjaluokkaan. Sitten pääsen lentämään palloa, mihin voi ottaa 8–9 matkustajaa kyytiin, kaupallista lentämistä suunnitteleva Kuipers kertoo. Kuipersin nykyinen pallo on noin 2100 kuutiometrin kokoinen ja pilotin lisäksi siihen mahtuu kaksi matkustajaa.
Porvoosta kotoisin olevalla ja Helsingissä asuvalla Kuipersilla on monta rautaa tulessa.
—Olen päätoiminen opiskelija. Minulla on kaksi maisterin tutkintoa kesken, kauppatieteissä ja kemiantekniikassa. Lisäksi teen portsarin hommia ja olen myös myymäläapulaisena, hän kertoo.
—Unelmani on, että voisin tehdä koulutukseni mukaisia töitä talvella ja kesällä lentää paljon ansiolentoa, hän jatkaa.
