Omien ratkaisujen merkitys kasvaa kilpapurjelennossa
Pystytkö nimeämään lajin, joka kilpatasolla vaatii kahden viikon ajan joka päivä täyttä keskittymistä ja jossa kilpailullisen riskin ja turvallisuusriskin ero on hiuksen hieno? Purjelennon kansainväliset kilpailut kestävät kaksi viikkoa ja mahdollisimman moni päivä käytetään lentämiseen.
Kilpailupäivien lentosuoritusten pituus on normaalisti viidestä tunnista ylöspäin ja suoritus lennetään tiivisti muiden koneiden kanssa omaa reittiä ja lentokorkeutta optimoiden pitäen huolta omasta ja muiden turvallisuudesta.
Suomen nuorisomaajoukkue Mikko Ylihärsilä, Sara Salonen ja Kim Toppari valmistautuu tämän kesän vaativaan koitokseen, nuorten EM-kilpailuihin Tanskassa Arnborgissa 29.7.—12.8. Kolmikko osallistui viime kesänä nuorten MM-kilpailuihin Tshekissä. Matkasta jäi paljon oppia uuteen kilpailukauteen ja Kim Topparin kahdeksas sija.
Päätöstentekokykyä kehitettävä
Viime kesän kilpailuista mukaan oli jäänyt kaikilla halu kehittää erityisesti päätöksentekokykyä. Purjelennossa suoritus perustuu pitkälti reitinvalintoihin ja luottamus omaan lentämiseen ja taktisiin valintoihin on kriittistä hyvälle suoritukselle.
—Itselleni tärkein kehityskohde on henkinen puoli. Se, ettei lannistu jokaisesta vastoinkäymisestä, vaan pystyy reagoimaan niihin järkevällä tavalla, Sara mainitsee.
Luottamus omaan lentämiseen on erityisen tärkeää kilpailtaessa 40 tasavahvan lentäjän joukossa, jossa palaute omista onnistumisista ja virheistä päivän mittaan on välitön. Päätöksentekoa tukemaan Salonen on etsinyt omaa tapaansa saada keskittymisensä lentosuoritukseen pysymään optimaalisena koko suorituksen ajan. Oppia on etsitty muun muassa meditaatiosta ja tulevaan kauteen lähdetään varmempana ja fokusoituneempana.
Koneen suorituskyvyn vastattava arvoja
Myös luottamuksen omaan lentokoneeseen täytyy purjelennossa olla erinomainen. Jotta lentäjän päätöksenteko on mahdollisimman optimaalista, tulee koneen suorituskyvyn vastata sen laskennallisia arvoja. Esimerkiksi koneen liitokyvyn optimointi eri nopeuksilla on erityisen tärkeää, jotta lentäjä ei tuhlaa koneen energiaa lentämällä väärällä nopeudella.
Toppari toteaa kaluston optimoinnin olevan sekin pitkälti lentäjän psyykkiseen suorituskyvyn ja itseluottamuksen optimointia kilpailutilannetta varten. Varmuus siitä, että kaluston eteen on tehty kaikki tarvittava vahvistaa varmuutta päätöksenteossa ohjaamossa kilpailun aikana. Myös riskiä koneen järjestelmien ongelmista ja huoltotarpeesta kilpailuissa pyritään vähentämään tekemällä koneille huolto-ohjelmaa tarkempia huoltotoimenpiteitä. Tässä erityisesti avioniikan ja lentotietokoneen optimointi on todella suuressa roolissa.
PEV vähentää peesaamista
Omien ratkaisujen merkitys on kasvamassa kilpapurjelennossa. Viime vuoden MM-kilpailuissa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa PEV-lähtömenetelmää kansainvälisissä purjelentokilpailuissa. Lähtömenetelmän tarkoitus on erottaa lentäjiä ennen lähtöä ja vähentää peesaamisen merkitystä kilpailussa.
PEV-menetelmässä lentäjä tallentaa ilmassa lentotallentimeensa tietyn kohdan, ”eventin”, joka avaa hänelle tietyn ajan kuluttua lähtöikkunan lähteä reitille. Muut lentäjät eivät tiedä, milloin tämä lähtöikkuna on tietyllä lentäjällä auki, jolloin he eivät voi välittömästi lähteä seuraamaan reitille lähtenyttä kilpailijaa. Menetelmä osoitti toimivuutensa jo Tshekissä. Ylihärsilän mukaan aikaisemmin kisan kärkilentäjien perään lähtivät kaikki muutkin, mutta Tshekissä oli jokaisella lentäjällä mahdollisuus valita oma lähtöaikansa paljon paremmin.
Joukkue pelaa yhteen
Ensi kesänä Tanskassa kolmikolta vaaditaan paitsi oman lentämisen, myös joukkueena toimimisen hallitseminen. Lentäjien tukena kilpailuissa on joukkueenjohtaja ja avustaja, joka auttaa lentäjää koneen valmistelussa, siirtelyssä ja mahdollisessa noutamisessa maastolaskun jälkeen. Tshekissä ongelmaksi muodostui avustajien sairastelu, joka onneksi saatiin eristettyä lentäjiltä. Toppari mainitsee tukijoukon sairastelun olleen iso rasitus joukkueelle Taborissa.
—On todella raskasta pyörittää kolmen koneen joukkuetta yhdellä avustajalla, Toppari toteaa.
Myös epävarmuus taudin leviämisestä oli raskasta lentäjille psyykkisesti.
Tulostavoitetta joukkue ei ole Arnborgin EM-kilpailuja varten asettanut.
—Kerholuokassa on paljon uusia naamoja, joten on vaikea asettaa tavoitetta edellisen vuoden perusteella, Ylihärsilä toteaa.
Muu joukkue on samoilla linjoilla, tavoitetta rakennetaan kauden mittaan, kun lentotunteja ja kilpailusuorituksia kertyy. Tärkeimpänä tavoitteena on suoriutua hyvällä omalla tasolla ja kehittyä lentäjänä.
—Varmaan meillä jokaisella on kuitenkin se tavoite, että ruotsalaiset voitetaan, päättää Ylihärsilä.
Nuoret lentäjät
Kim Toppari
Syntynyt 2001
Hyvinkään Ilmailukerho
Kone: Rollanden-Schneider LS-7, kilpailutunnus KT
Sija nuorten MM-kilpailuissa 2022: 8
Mikko Ylihärsilä
Syntynyt 1998
Kuopion Ilmailuyhdistys
Kone: Rollanden-Schneider LS-7, kilpailutunnus GE
Sijoitus nuorten MM-kilpailuissa 2022: 35
Sara Salonen
Syntynyt 2000
Hyvinkään Ilmailukerho
Kone Rollanden-Schneider LS-7, kilpailutunnus HV
Sijoitus nuorten MM-kilpailuissa 2022: 42
Purjelentokilpailu
Kilpailut koostuvat kilpailupäivistä, joille määrätään lentopäivän aamuna lentotehtävä. Lentotehtävälle saa lähteä, kun lähtöviiva on auennut aiemmin ilmoitettuna kellonaikana. Tehtävällä on tarkoitus saavuttaa määrätyllä reitillä mahdollisimman suuri keskinopeus. Tehtävien pituudet vaihtelevat kelin mukaan, noin sadasta kilometristä yli viiteensataan. Tehtävät pisteytetään keskinopeuden mukaan siten, että voittaja saa 1000 pistettä. Kaikkien päivien yhteistulos ratkaisee voittajan.
Kilpailupäivä
8.00 aamupala
9.00 koneet valmiiksi
10.00 briefing
10.30 maajoukkueen oma briefing
n. 11.00 ilmaan
15—18 laskuun
19.00 syömään
