Moottoroidun yleis- ja harrasteilmailun onnettomuudet ja vaaratilanteet 2019 

12:sta onnettomuudesta kaksi johti kuolemaan

Traficomin yleis- ja harrasteilmailun turvallisuustilakuvan mukaan suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa vuosi 2019 oli turvallisuuden kannalta hieman edellisvuosia heikompi. Onnettomuuksia tapahtui 12, ja näistä kaksi johti kuolemaan. Molemmissa tapauksissa menehtyi yksi  henkilö. Tapahtumat olivat ensimmäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet sitten heinäkuun 2017.

Onnettomuuksien kokonaismäärä oli pidemmän aikavälin eli vuosien 2013–2018 keskiarvon (9) yläpuolella.  Vakavia vaaratilanteita tapahtui kahdeksan, eli niiden määrä puolittui edellisvuoteen ja pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna.Viime vuoden onnettomuuksista suurin osa tapahtui lähestymisen tai laskun yhteydessä. Onnettomuudet jakautuivat kiitotieltä suistumisiin, hallinnan menetyksiin ilmassa sekä törmäyksiin esteisiin. Nämä tapahtumatyypit ovat myös edellisinä vuosina olleet usein onnettomuuksien taustalla.

Useat analysoivat ilmoituksiaLentoturvallisuuden eräs kulmakivi on virheistä oppiminen. Tähän prosessiin kuuluu havaituista poikkeamista ilmoittaminen, ilmoitusten analyysi sekä analyysituloksista tiedottaminen. Poikkeamiksi kutsutaan onnettomuuksia ja vaaratilanteita.Suomessa tähän osallistuu useita tahoja.

Onnettomuustutkintakeskus OTKES tutkii EASA-tyyppihyväksyttyjen ilma-alusten onnettomuuksia ja vaaratilanteita sekä valikoidusti myös harrasteilmailun (ultrakevyet, dronet) onnettomuuksia, etenkin ne missä on syntynyt henkilövahinkoja.  Traficom kerää EU:n ”poikkeama-asetuksen” 376/2014 mukaiset ilmailijoiden tekemät poikkeamailmoitukset ja koostaa niistä nykyään varsin kattavat yhteenvedot Liikennefakta.fi-sivustolle.  Kolmas taho on Traficomin, Suomen Ilmailuliiton ja Suomen Moottorilentäjien Liiton välinen analyysiyhteistyö, jossa käydään läpi Traficomin keräämät poikkeamailmoitukset, joista henkilöitä yksilöivät tiedot on poistettu. Lisäksi tulee vielä Finavian keräämät poikkeamat.

Katsomme tässä artikkelissa ultrakevyt- ja moottorilennon poikkeamia 2019 Ilmailuliiton analyytikon silmin.  Toisin kuin onnettomuustutkinnassa, analyysi perustuu vain poikkeamailmoitusten tekstiin, joten päätelmien osumatarkkuus ei nouse OTKES-tutkinnan tasolle. Ne vievät kuitenkin omalta osaltaan lentoturvallisuutta parempaan suuntaan.

Valtaosa ultrien onnettomuuksista tapahtui laskuun tultaessa

Maaliskuussa Lahdesta Kiikalaan matkalla ollut ultrakevyt teki Somerolla hätälaskun peltoaukealle, kun kone joutui sumuun ja lentäjä kadotti horisontin. Laskussa kone sakkasi ja osui puihin. Yksin koneessa ollut lentäjä selvisi naarmuilla, mutta kone vaurioitui pahoin.

Toukokuussa Malmilla koelennolla ollut kone teki kovan laskun, jolloin kone vaurioitui huomattavasti. Lentäjän kertoman mukaan vallitsi merkittävä 13 solmun sivutuuli. Loppuosalla kone joutui ensin voimakkaaseen nostavaan ja sen jälkeen vahvaan laskevaan ilmavirtaukseen, juuri kun lentäjä otti laskusiivekkeet kakkosasentoon.

Heinäkuussa Pirkkalassa lento-oppilaan yksinlennolla Eurostar-kone kaartoi heti lentoonlähdön jälkeen vasemmalle ja putosi kiitotien viereen, jolloin ohjaaja menehtyi. OTKES tutki tapausta ja huomasi, että koneen poljinjärjestely on sellainen, että se mahdollistaa ohjaajan oikean jalan siirtymisen vahingossa vasemman istuimen oikeanpuoleiselta polkimelta oikean istuimen vasemmanpuoleiselle polkimella. Tästä on jo julkaistu Traficomin lentoturvallisuusmääräys, jossa vaaditaan koneeseen tällaisen jalkaliikkeen tekemisen estävä.

Syyskuussa lento-oppilas oli palaamassa pitkältä yksinmatkalennolta ja tuli laskuun Euraan. Laskussa kone pomppasi takaisin ilmaan, jolloin oppilas aloitti ylösvedon. Koneen nokka nousi kuitenkin liian ylös, kone sakkasi ja putosi kiitotien viereen. Oppilas selvisi vahingoitta, mutta kone vaurioitui korjauskelvottomaksi. OTKES tutkii tätä tapausta.

Syyskuussa tapahtui onnettomuus, kun saksalaisella Würzburg-Schenkenfeld -lentopaikalla (EDFW) Suomesta Espanjaan matkalennolla ollut ultrakevyt ei saanut lentoonlähdössä korkeutta ja putosi kentän jatkeella oleviin puihin.  Kone syttyi palamaan ja molemmat mukana olleet loukkaantuivat vakavasti.  Kentän tietoja selaillessa pistää silmään kentän korkeus 302 metriä, joka vaikuttaa jo moottorin suorituskykyyn, vaikka kiitotien pituus 640 metriä tuntuisi sinänsä riittävältä.

Vakava vaaratilanne ultralla

Joulukuussa Malmilta lähtenyt ultrakevyt menetti tehoja Espoon saariston yllä ja joutui tekemään pakkolaskun Haukilahden uimarannan rantaveteen. Ohjaaja pääsi maihin kuivin jaloin, mutta koneen nokkateline katkesi. Kaasuläppä ei auennut, koska kaasuttimessa oleva jousi oli syönyt kiinnityskorvakkeen reiän auki ja irronnut.

Huomattavat vaaratilanteet 

Maaliskuussa erästä suksilaskutelineellä lennettyä ultrakevytkonetta huoltaessa löytyi rungon poikkiputkissa repeämiä ja vääntymä, jotka ilmoituksen tekijän arvion mukaan ilmeisesti johtuivat suksitelineen ”hakkaamisesta” ylästopparia vasten. Repeämien havaitsemista vaikeuttivat näköesteinä olleet, jousitukseen kuuluvat sandumit eli kumiköydet.

Malmilla kesäkuussa ultrakevytkone lähestyi kiitotietä 18 ja oli kaartamassa loppuosalle, kun kaksimoottorinen ulkomainen kone ohitti sen alapuolelta. Tapausta edelsi kaksimoottorikoneen vaikeasti ymmärrettävä radioviesti, johon ultrakevytlentäjä vastasi kertomalla paikkansa englanniksi. Myös kaksimoottorisen ohjaaja teki raportin, josta ilmenee, että se oli havainnut ultran huomattavasti itseään korkeammalla. Lentäjä oli päättänyt ohittaa ultran ja tehdä matalalla ylösvedon välttääkseen joutumista aivan vieressä olevalle Helsinki-Vantaan CTR- alueelle.

Lokakuussa lentokoulutuspaikan valvontakäynnin aikana havaittiin ultrakevytkoneen tarkastelun yhteydessä lentokelpoisuuteen vaikuttavia seikkoja. Koneessa oli ollut vakavan moottorihäiriöriskin aiheuttava vika, joka oli korjattu valmistajan ohjeiden vastaisesti. Kaasuttimen palautusjousen kiinnike oli kulunut lähes poikki. Jousen irtoaminen aiheuttaa vakavan käyntihäiriön ja moottori ei tuota vaakalentoon tarvittavaa tehoa. Osaan oli hitsattu omatoimisesti lisää ainetta, kun valmistajan ohje on vaihtaa osa. Korjaustyötä ei oltu dokumentoitu, vaikka vika oli kirjattu.

Erään ultrakevyen koneen päivätarkastuksessa oli huomattu koneen vasemmanpuoleisen kaasuttimen vuotavan bensiiniä. Kaasuttimen toisen uimurin ohjaintappi oli irronnut pohjakupin pohjasta, jolloin kupin pohjaan jäi noin kahden millimetrin reikä, josta vuoti reippaasti bensiiniä, kun sähköpumppu oli päällä. Bensiini valui lähes suoraan pakosarjan päälle ja jos moottori olisi käynnistetty, pakosarja olisi kuumetessaan sytyttänyt suuren määrän bensiiniä palamaan.

Yleisilmailun yleisin poikkeama on väärässä ilmatilassa lentäminen

Yleisilmailussa tehtiin reilusti enemmän poikkeamailmoituksia kuin ultrakevyttoiminnasta. Tämä johtunee suuremmasta lentotuntimäärästä, mutta myös siitä, että yleisilmailutoiminta on suureksi osaksi ammattiin tähtäävää koulutusta, missä raportointiin kannustetaan enemmän. Yleisilmailu tapahtuu myös usein valvotulla lentopaikalla, jolloin lennonjohdon tekemiä ilmoituksia tulee enemmän.  Yleisin poikkeama yleisilmailussa oli ilmatilaloukkaus.

Onnettomuuksia laskuissa

Huhtikuussa Inarinjärven jäälle laskeutuneen Cessna-suksikoneen ohjaaja menetti koneen hallinnan ensimmäisen kosketuksen jälkeen. Molemmat päälaskutelineet pettivät alta, jolloin myös potkuri ja oikea siipi vahingoittuivat.

Heinäkuussa experimental pyörähti pakkolaskussa Vuolijoella ympäri, minkä seurauksena lentäjä menehtyi. Syynä pakkolaskuun oli ilmeisesti moottorin vikaantuminen. Huomauttakoon, että OTKES ei ole ottanut tätä onnettomuutta tutkittavaksi.

Heinäkuussa experimental-koneen lentäjä huomasi lentoonlähdön jälkeen, että sivuperäsimen liike oikealle oli rajoittunut. Kone ei suostunut lentämään ”kuula keskellä”. Lentäjä tuli laskuun aivan kiitotien oikeaan laitaan, mutta kone lähti odotetusti kampeamaan vasemmalle. Ohjausyrityksistä huolimatta kone poistui kiitotieltä ja ajautui aivan laskukiidon lopussa kiitotien reuna-alueelta ojaan. Vauriot olivat huomattavat.

Vakavien vaaratilanteiden kirjo oli laaja 

Helmikuussa hidaslentoharjoituksessa noin 800 jalan korkeudella C 152 -kone sakkasi ja pyörähti noin 90 astetta vasemmalle. Oikaisun aikana kone menetti korkeutta siten, että alimmillaan oltiin noin 350 jalan  korkeudella QNH:lla. Ohjaajan arvion mukaan voimakas tuulen puuska on voinut vaikuttaa tapahtuneeseen.

Huhtikuussa Piper PA28:lla matkalennolle lähtenyt lentäjä ilmoitti noin 10 minuuttia lähdön jälkeen savusta ohjaamossa. Kone tuli laskuun normaalisti.

Kesäkuussa DA42-kaksimoottorikoneelle sattui Porissa niin sanottu mahalasku eli laskutelineet jäivät ylös.

Heinäkuussa Jämillä koettiin vaaratilanne, kun laskuvarjohyppylennolle lähteneen diesel C 182 -koneen moottori menetti tehonsa noin minuutti lentoonlähdön jälkeen, jolloin korkeus oli  240 metriä.  Ohjaaja suoritti tyhjäkäyntilaskun kiitotielle 33 eli niin sanotulle yläbaanalle. Lasku meni noin 10 metriä pitkäksi, mistä ei tullut vahinkoja. Syyksi paljastui myöhemmin hätäsammutusvivun akselin käyttökaran löystyminen, ja siitä seurannut osittainen hätäsammutusläpän sulkeutuminen. Koneen kyydissä oli neljä lupakirjan omaavaa laskuvarjohyppääjää, jotka ottivat koneen sisällä pakkolaskuasennot. Marraskuussa itse rakennetusta Europa-koneesta irtosi koneen lokinsiipityyppinen ovi kesken lennon.  Ohjaaja totesi koneen olevan lennettävissä ja ohjasi sen normaalia suuremmalla nopeudella laskuun Pirkkalan pitkälle kiitotielle tehtyään mayday-kutsun. Maassa todettiin oven irtautuneen kahdesta pianotyyppisestä saranastaan. Lisäksi se oli törmännyt vasempaan korkeusvakaajaan, johon tuli huomattavat vauriot. Ilmoittajan arvion mukaan etusarana on voinut olla pidempään vaurioituneena, ennen kuin se petti lennolla.

Kiitotie ei ollutkaan vapaa

Vakavia vaaratilanteita sattui kaksi, kun kiitotie ei ollutkaan vapaa koneen tullessa laskuun. Heinäkuussa Lappeenrannassa C 172 teki läpilaskun Notamilla suljetulle kiitotielle. ANS Finlandin selostuksesta ilmenee, että myös kaksi muuta konetta oli tullut laskuun. Pikitöitä tehneen työporukan mukaan yhteentörmäysvaara oli lähellä. Pilotti oli ilmoituksen mukaan tehnyt ilmoituksen väärällä jaksolla. Hän oli myös Notamista käsittänyt, että torni olisi suljettu mutta kiitotie ei. Syyskuussa Jyväskylässä lennonjohdon ollessa vielä kiinni ja kenttähenkilöstön tarkastaessa kiitotien jatkeella olevaa jarruverkkoa Cessna tuli laskuun suoraan ylitse. Kone oli tehnyt radioilmoituksen loppuosalla, mutta työporukka ei ehtinyt alta pois.

Nummelan taajuuden vaihto hämmensi

Lentopaikan EFNU taajuus jouduttiin vaihtamaan 122.1:stä 122.825:ksi toukokuussa 2019, kun NATO-tukikohta otti vanhan taajuuden käyttöön Virossa. Ajankohta oli epäedullinen, sillä uudet kartat oli juuri painettu. EFNU toimihenkilöt tiedottivat yllättävästä taajuuden vaihdoksesta kaikkialla missä voivat: NOTAMilla (07MAY19), lentopaikat.fi-sivulla, ilmailuaiheisissa internetin keskusteluryhmissä ja Ilmailu-lehden uutisissa. Taajuudet julkaistaan virallisimmin lentokäsikirjassa AIP:issa, jonka kautta tiedot valuvat edelleen sähköisiin karttoihin, Skydemoniin ynnä muihin. Myös jotkin lentäjät saattavat tutustua AIP:hen ennen lentoa. Vanha taajuus on kuitenkin ollut sekä 23MAY2019 että vielä 18JUL2019 voimaan tulleissa versioissa (AD 2 EFXX). Uusi taajuus julkaistiin vasta 12SEP2019 voimaan tulevassa versiossa. Koko vilkkain kesäaika on siis lennetty kahdella jaksolla, mikä on aiheuttanut sekä vaihtelevan tasoista hämminkiä että valituksia Viron puolelta.

Ilmailuliiton analyytikoiden käyttöön saamat poikkeamakoosteet ovat analyysin kannalta hieman haasteelliset. Jotakin asioita voi kuitenkin saada esille yksinkertaisillakin keinoilla. Taulukko kertoo, kuinka monta kertaa tietty sana tai sanayhdistelmä esiintyy poikkeamakoosteiden otsikkoteksteissä. Tämä antaa karkean kuvan eräiden poikkeamatyyppien yleisyydestä. Traficomin kanssa käydään keskustelua koosteiden kehittämisestä, mutta tällä kertaa vielä näin:

Poikkeamien jakauma vuonna 2019 moottoroidussa yleis- ja harrasteilmailussa

Poikkeamatyyppien yleisyys

Kirjoittaja on Ilmailuliiton turvallisuustoimikunnan sekä Traficomin, Ilmailuliiton ja Suomen Moottorilentäjien liiton analyysityöryhmän jäsen.