Moottoroidun varjoliidon slalomin MM-kilpailut käytiin loka-marraskuun taitteessa Egyptissä. Suomalaisjoukkueella oli kotiin tuomisiksi upea mitali.
”Taas saapui se aika vuodesta, kun lähdetään Egyptiin, vuosi kului äkkiä. Tuntuu, että juurihan siellä kisasin…
Nyt oli vuorossa MM-kilpailut, jonne saapui 17 eri maasta maailman parhaimmistoa kilpailemaan tosissaan mestaruustittelistä. Yli puolet porukasta on jo ennestään tuttuja toisilleen, joten odotin reissua hyvin innoissani – kun pääsee tapaamaan ihania ystäviä ympäri maailmaa.
Kun viime vuonna edustin Suomea yksin, onneksi tänä vuonna kasaan saatiin joukkue. Mukana olivat myös Antti Tuutti ja Kalmer Kampus.
Lentokentällä alkaa jännitys, tulevatko varusteet perille, vaikka kaikki on pesty ja puunattu ohjeiden mukaan. Paramoottori ei ole jokapäiväinen näky lentokentän tullissa. Kaikki meni hyvin ja kaikkien varusteet saapuivat perille ilman ongelmia. Mikä ihana tunne, kun omat varusteet näkyvät laukkuhihnalla perillä Kairossa.
Perille päästiin yöllä ja siitä alkoi melkein kolmen tunnin matka hotellille, jossa kilpailut järjestettiin marraskuun alussa.
Ensimmäiset päivät kuluivat altaalla auringosta nauttien ja ystävien kanssa touhuillessa, koska jouduimme odottamaan tuulen tyyntymistä. Meinasi jo epätoivo iskeä, että saataisiinko kilpailut ylipäätään pidettyä kovan tuulen takia. Emme silti menettäneet toivoa, vaan jokainen hetki oltiin valmiudessa kilpailutehtävien alkamiseen.
Vihdoin koitti vähätuulinen päivä ja päästiin lentämään harjoitustehtävää. Harmiksemme se jouduttiin keskeyttämään yltyneen tuulen takia.
Sääennusteita seurattiin koko ajan. Ne alkoivat näyttää hyvälle ja vihdoin päästiin aloittamaan kilpailut. Vaikka tuuli oli kova, se oli lennettävissä.
Ensimmäiset tehtävät menivät tuntuman hakemisessa, koska Suomessa on ollut mahdotonta harjoitella kilpailua varten. Slalomissa pujotellaan ilmatäytteisiä tolppia tietyssä, ennalta annetussa järjestyksessä. Paransin omaa suoritustani jokaisella tehtävällä ja lähestyin edellä olevia kilpailijoita.
Fiilis oli mahtava: jokainen lento tuntui entistä paremmalta ja siitä sai hurjasti rohkeutta yrittää vielä kovemmin. Sekunti sekunnilta lennot paranivat.
Yrittäminen kannatti. Se tunne, kun nimesi sanotaan ja kävelet kohti palkintokoroketta. Kylmät väreet valtaavat vartalon, kyyneleet valuivat poskille onnesta, seisot siinä maailman parhaiden kilpailijoiden vieressä, jotka ovat omia idoleita ja suunnannäyttäjiä. Onnistumisen riemu on sanoin kuvaamaton.
MM-pronssimitali minun kaulassa, voiko tämä olla totta! Tämä oli enemmän kuin ikinä osasin odottaa. Tämä innoitti niin paljon, että pian saadaan Suomeen ensimmäiset kisat veden päällä. Oma kotikuntani Alavus näytti jo vihreää valoa kisojen järjestämiseen ensi kesänä. Pitäähän sitä päästä treenaamaan ennen seuraavia MM-kilpailuja.
Tavoitteet ovat korkealla ja ensi kesänä treenataan aina, kun on mahdollista.”
