lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Moottoripurjelentokone Saksasta

torstai 10.12.2020
TEKSTI JANNE KUUTTI
KUVAT PAULI SALO, MIKKO JAAKKOLA, JARI ARONEN
RF 5 B, N55SM lennolla Tahoejärven yllä, joka sijaitsee Kalifornian ja Nevadan välisellä rajalla Yhdysvalloissa. Kuva: Andy Robinson

1970-luvun puurakenteinen moottoripurjelentokone Sportavia RF 5 B Sperber

 

Sportavia RF 5 B Sperber on peräkkäin istuttava saksalainen moottoripurjelentokone. RF 5 B kehitettiin aiemmasta RF 5 -mallista, kun viimeksi mainitun suorituskyky purjelennossa ei yltänyt muiden markkinoista kilpailevien koneiden tasolle. Suomeen näitä koneita on ostettu kaksi OH-603 ja OH-953. 

 

Ranskassa 13. huhtikuuta 1921 syntyneen René Fournierin suunnittelema Fournier RF 01, lensi ensilentonsa 6. heinäkuuta 1960 ohjaimissaan Charles Fauvel. RF 01 -koneesta alkoi Fournierin pitkä lentokoneiden suunnittelijan ura. RF 01 -konetta seurasi sarja RF 01:n jatkokehitelmiä, kuten RF 2, RF 3 ja RF 4, joista kaksi viimeksi mainittua päätyivät jo sarjavalmistukseen. RF 4 -tyyppiin perustuva, peräkkäin istuttava kaksipaikkainen RF 5, syntyi RF 4:n päävalmistajatehtaan eli saksassa sijainneen Sportavia-Pützer GmbH & Co. KG:n yhden perustajan, Alfons Pützerin, aloitteesta. René Fournierin suunnittelema RF 5 -koneen prototyyppi lensi ensilentonsa 22. tammikuuta 1968. Sarjatuotantoon kone meni loppuvuodesta 1968, päävalmistajan ollessa sama kuin RF 4 -tyypillä.

 

RF 5 B saa alkunsa

RF 5 ei ollut purjelennossa yhtä suorituskykyinen, kuin vastaavat moottoripurjelentokoneiden markkinoista kilpailevat koneet, mikä johti RF 5 B -mallin kehittämiseen vuonna 1971.  B-mallin suurimmat erot RF 5 -koneeseen nähden ovat 3,25 metrillä jatkettu siiven kärkiväli, madallettu takarunko ja kaksiosainen kuomu. RF 5 on taitolentokelpoinen, mutta B-malli ei ole enää sitä. Ensimmäinen RF 5 B, lensi ensilentonsa 15. toukokuuta 1971. RF 5 B:n sarjatuotanto alkoi seuraavana vuonna, ja koneita valmistui yhteensä 80 yksilöä vuoteen 1977 mennessä, jolloin tuotanto päättyi. Konetta tehtiin myös Egyptissä lisenssillä.

 

RF 5 B on rakenneratkaisuiltaan perinteinen

RF 5 B:n runko on perinteistä vanerilla päällystettyä puurimakehikkorakennetta. Rungon vanerointi on lisäksi päällystetty kokonaan kankaalla.

 

Jousitettu päälaskuteline on yksipyöräinen ja sisäänvedettävä. Päälaskutelineessä on etuohjaamosta vedettävällä jarrukahvalla käytettävä mekaaninen rumpujarru (OH-953) tai hydraulinen levyjarru.

 

Päälaskutelineen rengaskoko on 6.00-6. Ohjattava kannusteline on kumijoustimilla jousitettu, ja siinä on halkaisijaltaan 160 millimetrin umpikumirenkaalla varustettu pyörä, tai ilmatäytteisellä renkaalla oleva pyörä. Muotosuojat ovat kaikki lasikuitukomposiittia.

 

Tuliseinässä on käytetty alumiiniseoslevyä, sekä sen ja puurakenteen välissä asbestia. Ohjaamon kuomut on saranoitu aukeamaan oikealle. Etuohjaamon sivuperäsinpolkimet ovat säädettävissä, mutta takana oikea etäisyys polkimiin täytyy hakea istuintyynyillä. Molemmissa ohjaamoissa on nelipisteistuinvyöt. RF 5 B:n etuohjaamosta löytyvät kaikki tavanomaiset lennonvalvontamittarit ja hallintalaitteet, sekä tarvittavat käyttövivut, kytkimet ja mittarit moottorin hallintaan ja valvontaan. Takaohjaamossa on vain tarpeellisimmaksi katsottu varustus.

 

Koneen siipi on kolmeosainen. Siiven kärkiosat ovat käännettävissä säilytystilan säästämiseksi keskisiiven päälle. Nailonvartiset tukitelineet pyörineen kiinnittyvät keskisiiven kärkien lähettyville.

 

OH-953 kuvattuna Oulun lentoasemalla 2.4.2005. Koneen omistaa Marko Winblad. Tässä yksilössä on moottorina Sauer S 2100-1-SS1 ja potkurina MTV-1-A/L 160-03 -vakiokierrospotkuri. OH-953 on ensimmäisenä rakennettu RF 5 B -malli. Kuva: Mikko Jaakkola

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

OH-953:n etuohjaamon mittaritaulu kuvattuna Oulun lentoasemalla 2.4.2005. Mittaristossa vasemmalla ylhäällä on sähkötoimisen vakiokierrospotkurin hallintapaneeli. Tähän yksilöön on laitettu tankit siipiin, kun alun perin siinä oli runkotankki. Kuva: Mikko Jaakkola

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voimalaitteena Limbach ja potkuri puuta 

RF 5 B:n siivessä laatikkosalko, ja siiven torsio on vaneripäällysteinen. Koko siipi ja puurakenteiset massatasapainotetut siivekkeet ovat päällystetty kankaalla. Koneen lentojarrut aukeavat siiven yläpuolelle. Korkeus- ja sivuvakaaja ovat vaneripäällysteistä puurakennetta. Ne ovat verhoiltu lisäksi kankaalla muun koneen tapaan. Korkeus- ja sivuperäisin ovat puurakennetta kangaspäällystyksellä. Korkeusperäsimessä on vasemmalla puolella ohjaamoista käsin kaapelin välityksellä säädettävä trimmilevy. Koneen sivuperäsin on vaijerivälitteinen. Siivekkeet ja korkeusperäsin ovat tankovälitteisiä. Lentojarrujen käyttö tapahtuu vääntöputken välityksellä.

 

RF 5 B on varustettu tehtaalta lähtiessään VW:n ilmajäähdytteiseen bokseriin perustuvalla Limbach L 1700 E0 2 -moottorilla. Sen iskutilavuus on 1680 kuutiosenttimetriä, sekä maksimiteho 68 hevosvoimaa. Moottori pyörittää kiinteälapaista Hoffmannin valmistamaa puupotkuria. Myös kolmeasentoinen Hoffmannin säätölapapotkuri oli saatavilla optiona. Silloin moottori oli varustettu erilaisella potkurin laipalla, jolloin moottori oli koodiltaan L 1700 E0 1. Moottoritilan peittää kaksiosainen lasikuidusta laminoitu muotosuoja, jonka puolikkaat ovat rungonpuolella sekä toisissaan kiinni pikalukoilla. Koneessa on 12 voltin jännitteellä toimiva sähköjärjestelmä, ja moottori on varustettu startilla sekä laturilla.  RF 5 B -koneita on sekä rungossa etuohjaamon mittariston takana sijainneella 38 litran polttoainesäiliöllä varustettuna, että RF 5:n tyylisillä yhteensä 63 litran vetoisilla rungon molemmin puolin siiven tyvessä sijainneilla tankeilla.

 

OH-603 experimental-moottoripurjelentokone 

 

OH-603 kuvattuna lentoonlähdön jälkeen Mäntän lentopaikalla 1.10.2011. Kuva: Jari Aronen

 

OH-603:n etuohjaamo kuvattuna kesällä 2010. Korkeusmittarin alapuolella näkyvä kahva on hydraulisen levyjarrun käyttökahva. Kuva: Pauli Salo

RF 5 B:n kuomu on kaksiosainen. Kuva: Jari Aronen

 

RF 5 B, OH-603:n omistavat Hannu Erkkilä, Pauli Salo ja Joakim Tikkanen. Koneesta oli ennen myös osuudet Jarno Lantelalla ja Pekka Arolalla.  Sen omisti ennen Alajärven ilmailukerho, jolla ollessaan kone vaurioitui 2.8.1994. Kerho oli aloittanut koneen korjaamisen, ja hakenut luvan muuttaa kone koelentokoneeksi asentamalla siihen tyyppihyväksymätön tehokkaampi moottori. Koneprojekti siirtyi 21.8.2005 Erkkilän, Salon, Lantelan ja Arolan omistukseen, jotka tekivät työn loppuun. Koneen moottori on rakennettu Limbachin ja VW autonmoottorin osista. Korjausten ja muutostyön jälkeinen ensilento tapahtui Vaasan lentoasemalta 16.8.2010.

 

OH-603:n tyhjämassa oli 496,85 kiloa ennen viimeisimpiä muutoksia, jossa kone keveni hieman. Kun koneen suurin lentoonlähtömassa on 680 kg jää kuormattavuutta esimerkiksi kahdelle vajaat 80 kiloa painavalle lentäjälle ja täydelle 38 litran tankkaukselle. RF 5 B:n päivätarkastuksessa ei ole juuri mitään erityistä.

 

– Mitään erikoisia kohtia ei ollut, muuta kun siivenkääntömekanismin lukituksen varmistaminen, muistelee koneella koelentoja lentänyt Arola.

 

Koneen koko tuntuu sitä siirreltäessä

– Maakäsittely moottori sammutettuna oli yhtä tuskaa. Raskas ja leveä, sekä pitkä kone! Taittuvat siivet auttoivat vähän, sanoo Arola.

 

Alatasokoneena RF 5 B:n ohjaamoihin on helppo nousta.

– Etuohjaamoon on helppo kävellä siipeä pitkin takaa, ja opettajan paikalle taakse sai romahtaa. Mitään ei ollut tiellä, kertoo Arola.

Koneen koko tuntuu maassa OH-603:n moottorissa on starttimoottori, joten käynnistäminen on helppoa. Laskutelineratkaisustaan huolimatta RF 5 B on rullausominaisuuksiltaan yllätyksetön.

 

– Rullaus on normaali kannuskoneen rullaus. Polkimiin kytketty kannuspyörä totteli hyvin. Koneen koosta johtuen kääntösäde oli suurehko, mutta kuitenkin hyväksyttävä. Näkyvyys edestä hyvä joka suuntaan, takaa etusektoriin rajoittunut kannuskoneen tavoin, sanoo Arola.

 

Lentoonlähtötarkastus pitää sisällään kaikki moottoripurjelentokoneille tyypilliset tarkastukset. Lento-ohjekirja neuvoo trimmaamaan koneen lentoonlähtöä varten takapainoiseksi. Lentoonlähtökiihdytyksessä OH-603:n lento-ohjekirja neuvoo työntämään kevyesti sauvasta ja antamaan pyrstön nousta vähän kiitotiestä, ja sitten nopeuden lisääntyessä vetämään kevyesti sauvasta. Irtoaminen tapahtuu lento-ohjekirjan mukaan noin nopeudella 75 km/h, kannuspyörän ollessa 5–10 senttiä irti kiitotiestä.

 

– Ohjaimet tehosivat hyvin pienilläkin nopeuksilla, muistelee Arola.  Lento-ohjekirja kertoo koneen kiihtyvän irtoamisen jälkeen joutuisasti 90 km/h nopeudelle, josta kiihdytystä jatketaan lämpötilasta riippuen 90–120 km/h nopeudelle, jolla sitten nousua jatketaan. Kohoamisnopeudeksi koneelle on mitattu 2,8 m/s, merenpinnan tasolla mittarinopeudella 100 km/h, kun kone on kuormattu suurimpaan lentoonlähtömassaansa.   Laskutelineen lento-ohjekirja neuvoo vetämään sisään yli 50 metrin korkeudessa. OH-603:n edullinen matka-lentonopeus on 160 km/h, moottorin kiertäessä 2700 RPM. Polttoainetta kuluu tällöin noin 12 l/h. Päällikön paikalla koneessa on hyvät oltavat, mutta takana oleva joutuu tyytymään huonompaan.

 

– Istuma-asento edessä hyvä. Takana opettajalla tai matkustajalla polvet koukussa aika ylhäällä. Vähän luonnoton asento pitkillä lennoilla, kertoo Arola. Moottorin sammuttaminen lennolla ja purjelentoon siirtyminen tapahtuu RF 5 B -koneella moottoripurjelentokoneille tavalliseen tapaan moottorin jäähdyttämisineen.

 

Ohjaimiltaan sopusuhtainen  

OH-603:n hidaslento-ominaisuuksissa ei ollut mitään yllättävää.

– Hidaslento-ominaisuudet olivat johdonmukaiset ja säyseät, kertoo Arola.

 

Laskuasussa, moottori tyhjäkäynnillä kone sakkaa lento-ohjekirjan mukaan suorassa sakkauksessa nopeudella noin 78 km/h kallistuen lievästi oikealle. Moottori pysähdyksissä sakkausnopeus on luonnollisesti pienempi ja se tapahtuu ilman kallistumista. Lento-ohjekirjassa kerrotaan, että OH-603 on sakkaukseen asti täydellisesti hallittavissa ohjaimilla.

– Kaartosakkauksessa, pitkistä siivistä johtuen kone niiasi syvään ennen oikenemistaan, muistelee Arola.

 

Syöksykierteeseen lento-ohjekirja kertoo koneen menevän todella huonosti, jos massakeskiö on edessä tai keskialueella. Tällöin koneen kerrotaan useimmiten oikenevan itsestään kierteestä, pyörittyään yhden kierroksen. Kun massakeskiö on taaempana, tapahtuu kierteeseen meno helpommin, ja kierre oikeaa oikaisutoimenpiteillä ennen puolta kierrosta.  Ohjaimiltaan OH-603 on onnistunut, niin kuin Fournierin koneet yleensä.

 

– Normaali nopeuksilla ohjaimet olivat sopusuhtaiset, suurilla nopeuksilla siivekkeet tulivat raskaiksi. Hyvin trimmattuna sivuperäsin toimi, vaikka jalat irti polkimilta. Korkeusperäsin johdonmukainen, kertoo Arola.

 

RF 5 B, OH603:n moottori pitää sisällään osia sekä alkuperäisestä tyyppihyväksytystä Limbach-moottorista ja myös VW:n autonmoottorin osia. Kuva: Pauli Salo

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lasku kahdelle pisteelle

Laskukierroksessa lento-ohjekirja opastaa huolehtimaan, että moottorin kierrokset eivät laske alle 2500 RPM.Lähestymisnopeudeksi puuskaisella kelillä, moottori tyhjäkäynnillä, lento-ohjekirja neuvoo 110 km/h. Tyynellä kelillä neuvotaan käyttämään 10 km/h pienempää nopeutta. Istumisnopeudesta kerrotaan, että se on alle 80 km/h.

 

– Lasku kahdelle pisteelle kannuskoneen tapaan. Kannuskokemukseni takia laskut olivat helppoja. Pyöräjarru tehosi tarpeeksi Vaasan kentällä. Lentojarrujen vaikutus oli havaittava, mutta paljon tehokkaampiakin olen tavannut, muistelee Arola.

 

Kun mitään ei ole erityisemmin edessä, on RF 5 B:n molemmista ohjaamoista suhteellisen helppoa nousta pois.

– Normaalikuntoisella ei ongelmia koneesta poistumisessa, mutta ikäpilotilla saattoi takaohjaamossa jalat olla krampissa oudosta istuma-asennosta johtuen, kertoo koneella noin 10 tuntia lentänyt Arola.

 

Sportavia RF 5 B Sperber Mod, OH-603

  • Tyypin ensilento 15.5.1971
  • Moottori VW 2000
  • Moottorin teho (hv) Ei mitattu, maksimi staattinen työntövoima 1059 N @ 2650 RPM
  • Potkuri GT Propellers GT-2/150/VZP-FW100SLTC
  • Siipiprofiili tyvi NACA 23015, kärki NACA 23012
  • Siipien kärkiväli (m) 17,02
  • Siipipinta-ala (m²) 19,00
  • Siiven sivusuhde 15,30
  • Maksimi siipikuormitus (kg/m²) 35,8
  • Pituus (m) 7,71
  • Korkeus (m) 1,96
  • Tyhjämassa (kg) 496,85
  • Suurin lentoonlähtömassa (kg) 680
  • Suurin vaakalentonopeus (km/h) (IAS) 190 @ 3150 RPM
  • Suurin matkalentonopeus (km/h) 180 @ 3000 RPM
  • Edullinen matkanopeus (km/h) 160 @ 2700
  • RPMSuurin sallittu nopeus (km/h) 225
  • Paras liitoluku 1:26 @ 98 km/h
  • Pienin vajoama, kahden hengen kuormalla (m/s) 0,95 @ 80 km/h
  • Sakkausnopeus (km/h) 75, laskuasussa noin 78
  • Kohoamisnopeus sileänä (m/s) 2,80
  • Polttoainesäiliön tilavuus (l) 38
  • Polttoaineen kulutus matkalennossa (l/h) 12,1 @ 2700 RPM