lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

MOOTTORILENTO: Onnettomuuksien määrä kasvoi, mutta kuolonuhreilta vältyttiin

maanantai 13.09.2021
TEKSTI NILS ROSTEDT

 

 

Vuonna 2020 selvittiin ilahduttavasti ilman kuolonuhreja moottoroidussa harraste- ja yleisilmailussa. Onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden lukumäärä sen sijaan kasvoi.

 

 

Onnettomuuksia kirjattiin Traficomin katsauksen mukaan 14 kpl (2019: 12 kpl) ja vaaratilanteita 16 kpl (2019: 9 kpl). Tämä trendi on hieman huolestuttava, etenkin ottaen huomioon että lentotoiminta väheni koronapandemian johdosta jonkun verran. Tulevalla kaudella on siis syytä ”skarpata” ja toimia entistä turvallisemmin lennolla ja lennon valmistelussa!

 

Miten lentoturvallisuutta parannetaan

 

Lentoturvallisuuden eräs kulmakivi on virheistä oppiminen. Tähän prosessiin kuuluu havaituista poikkeamista ilmoittaminen, ilmoitusten analyysi ja analyysin tuloksista tiedottaminen. Poikkeamiksi kutsutaan onnettomuuksia ja vaaratilanteita.

 

Suomessa oikeusministeriön alainen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tutkii vakavat onnettomuudet ja valikoidusti myös muita poikkeamia. Traficom kerää EU-asetuksen mukaisesti ilmailijoiden tekemät poikkeamailmailmoitukset (pois luettuna laskuvarjo- ja liidintoiminta) ja julkaisee niistä nykyään varsin kattavat yhteenvedot Liikennefakta.fi-sivustolla. Lisäksi poikkeamailmoituskoosteet jaetaan Traficomin, Suomen Ilmailuliiton ja Suomen Moottorilentäjäliiton analyysiyhteistyöryhmän jäsenille siten, että henkilöitä yksilöivät tiedot on poistettu raporteista.

 

Katsomme tässä artikkelissa ultrakevyt- ja moottorilennon poikkeamia 2020 Ilmailuliiton analyytikon silmin.  Otkesin tutkinnoista poiketen analyysi perustuu vain poikkeamailmoitusten tekstiin, joten päätelmien osumatarkkuus ei nouse Otkes-tutkintojen tasolle. Ne vievät kuitenkin omalta osaltaan lentoturvallisuutta parempaan suuntaan.

 

Analyysihavaintoja

 

Oliko viime vuonna uusia trendejä tai riskialueita? Karkean analyysin perusteella poikkeamien kirjo oli melko samanlainen kuin edellisinä vuosina: polttoaine loppunut, pomppulasku, kiitotieltä ulosajo, tekninen vika, ilmatilarikkomus, eli tuttuja tapahtumia.

 

Iloksi pitää kuitenkin todeta, että kenties kaikkein hengenvaarallisimpia edesottamuksia (tahaton sakkaus ja lento huonoon säähän) raportoitiin vain 1 sakkaustapaus vesikoneen lentoonlähdössä. Kova tuuli esiintyy sen sijaan tavallista useammin raporteissa myötävaikuttavana tekijänä. Edelleen raportoitiin huolestuttavan monta tapausta, jossa yhteentörmäys ilmassa oli lähellä. Samoin huomio kiinnittyy useaan törmäämiseen erilaisiin esteisiin maassa.

 

Alla olevassa taulukossa on muutamien avainsanojen esiintymistiheys raporttikoosteissa eli montako kertaa ko. sana esiintyy poikkeamien raporttikoosteissa. Yhteensä poikkeamia kirjattiin yleisilmailukoneille 259 kpl ja ultrakeveille 59 kpl.

 

 

Avainsana(t) Ultrakevyet (yht. 29) Yleisilmailu (yht.259)
Rengas, renkaan, tyre 1
Collision, (risk of) ilmassa 7
Collision,  maassa 1 5
Bird, birdstrike, lintu 1
Stall, sakkaus 1
Airspace infringement, ilmatilan loukkaus 5 39
Pakkolasku, forced landing 3
Drone 4
Runway/taxiway incursion, luvatta kiito/rullaustielle 3 9
Runway/taxiway excursion, ulosajo kiito/rullaustieltä 2 3

 

 

 

 

Yleisilmailun onnettomuudet 2020

 

Toukokuu: Yleisilmailukoulukoneen ohjaaja unohti laskea laskutelineet alas ja teki mahalaskun lentoaseman kiitotielle.

 

Toukokuu: Yleisilmailukoneesta loppui polttoaine matkalennon aikana ja kone teki pakkolaskun pellolle, pyörähtäen laskussa nokan kautta ympäri. Ohjaaja oli joutunut säätilanteen takia vaihtelemaan lentokorkeutta, ja nousuissa polttoainereservi hupeni odottamattomasti.

 

Elokuu: Sahauslennolla olleen helikopterin moottoritehot hävisivät ilmeisesti polttoaineen

loppumisen johdosta. Lentäjä pudotti kuorman ja sai suoritettua autorotaatiolaskun.

 

Elokuu: Fouga Magister-koneen sähköt hävisivät lähestymisen aikana. Telineitä ei saatu laskettua ja kone tuli kiitotielle mahalleen.

 

Elokuu: Laskuvarjohyppylennolle lähdössä olleen yleisilmailukoneen lentoonlähtö epäonnistui ja keskeytetyn lentoonlähdön jälkeen nokkapyörä upposi pehmeään maahan ja kone pyörähti nokan kautta ympäri. OTKESin alustavan tutkinnan mukaan lentoonlähtö tehtiin liian pienellä nopeudella. Yksi kyydissä olleista neljästä hyppääjistä loukkaantui vakavasti.

 

Syyskuu: Yleisilmailukone harhautui reitiltä ja pimeän tullessa yritti pakkolaskua pellolle. Laskussa kone osui pellon vieressä olevaan puuston latvoihin.

 

Lokakuu: Kaksitaso-experimental-koneen laskeutuminen tapahtui muutama kymmenen metriä ennen lentopaikan kiitotien alkua. Kone pyörähti nokan kautta ympäri ja sai huomattavat vauriot. Ohjaajan mukaan korkeuden arvioinnissa tapahtunut virhe myötävaikutti tilanteeseen. Kyseessä oli kokeneen ohjaajan ensimmäinen lasku ko. kentälle.

 

Yleisilmailun vakavat vaaratilanteet 2020

 

Tammikuu: Yleisilmailukone teki onnistuneen pakkolaskun jäiselle pellolle polttoaineen loppumisen johdosta.

 

Tammikuu: Yleisilmailukoulukone suistui kiitotieltä kovan laskun jälkeen Espanjassa. Espanjan OTKES tutkii.

 

Helmikuu: Yleisilmailukoneen rengas osui ojaan laskussa 330 metrin pituiselle maastolaskupaikalle.

 

Helmikuu: Läheltä piti-tilanne sairaalalentopaikalta lähtevän ulkomaisen helikopterin ja nosturin välillä. Nosturin kuljettaja pysäytti puomin havaitessaan lentoonlähdön.

 

Maaliskuu: Ulkomainen yleisölennolla ollut helikopteri teki moottorihäiriön johdosta pakkolaskun pellolle.

 

Huhtikuu: Yleisilmailukoulukone ajautui läpilaskun aikana kiitotien reunaan ja osui lentoaseman kiitotien reunavaloon.

 

Toukokuu: Rullausharjoituksia tehneen taitolentokoneen pyöräjarru jäi laahaamaan ja rengas syttyi palamaan.  Koneen varustukseen ei kuulunut sammutinta, mutta istuinpehmusteen avulla palo saatiin sammutettua. Lentoasema oli tapahtumahetkellä korpikenttätilassa.

 

Toukokuu: Hinausyhdistelmä aloitti lentoonlähtökiidon samalla, kun toinen purjekone tuli laskuun yhdistelmän ylitse. Avustaja oli nostanut lähtövalmiin purjekoneen siivenkärjen ylös lähtömerkiksi, kun hän katsoi epähuomiossa ylitse laskeutuvan purjekoneen tulevan kiitotien viereen.

 

Elokuu: Yleisilmailukone suistui läpilaskussa ulos kiitotieltä. Koneen nopeus ulosmenohetkellä oli ehkä noin 20 solmua. Voimakas puuskainen sivutuuli myötävaikutti.

 

Syyskuu: Yleisilmailukoulukoneen ja vastaan tulleen yleisilmailukoneen läheltä piti-tilanne valvomattomassa ilmatilassa.

 

Lokakuu: Yleisilmailukoneen moottori syttyi tuleen kylmäkäynnistyksen yhteydessä. Palo saatiin sammutettua ilman suurempia vahinkoja.

 

Lokakuu: Yleisilmailukoulukoneiden läheltä piti-tilanne laskukierrokseen liittymistilanteessa. Auringon häikäisy vaikeutti muun liikenteen tähystämistä.

 

Lokakuu: Yleisilmailukoulukone joutui tekemään väistöliikkeen läpilaskun jälkeen lähtökiihdytyksen aikana, kun kauris /peura yllättäen ilmestyi kiitotielle.

 

Joulukuu: Yleisilmailukoneen tullessa laskuun yölennolta, lentäjä havaitsi kosketuksen jälkeen keskellä kiitotietä kolme peuraa tai kaurista. Törmäys vältettiin täpärästi.

 

Ultrakevytilmailun onnettomuudet 2020

 

Toukokuu: Ultrakevyt joutui muodostelmalennon aikana todennäköisesti edellä lentäneen ilma-aluksen jättöpyörteisiin, minkä seurauksena koneen hallinta menetettiin ja se syöksyi lattakierteessä järven jäälle.

 

Kesäkuu: Ultrakevyen nokkapyörä petti koululennon laskun yhteydessä. Myötävaikuttavana tekijänä oli ilmeisesti lentoonlähtöä edeltäneen rullauksen aikana tapahtunut laskutelineen korvakkeen pultin murtuminen. Pultti löytyi rullaustieltä.

 

Heinäkuu: Kouluyksinlennolla ollut ultrakevyt ajautui ulos kiitotieltä vasemmalle lentoonlähdön yhteydessä. OTKESin alustavan tutkinnan mukaan myötävaikuttavina tekijöinä olivat sivutuuliolosuhteet sekä tehonlisäyksen aiheuttama suuntamomentti vasempaan, johon ohjaaja ei reagoinut riittävästi.

 

Elokuu: Ultrakevyt ajautui ulos kiitotieltä vasemmalle läpilaskussa lentopaikalla ja pyörähti nokan kautta ympäri. Myötävaikuttavana tekijänä tuulenpuuska. Lentäjä loukkaantui lievästi ja kone vaurioitui merkittävästi.

 

Elokuu: Vesikone-ultrakevyt nousi ilmaan ilmeisesti liian pienellä nopeudella ja mahdollisesti tuulenpuuskan johdosta toinen siipi sakkasi ja osui veteen.

 

Lokakuu: Koululennolla olleella ultrakevyellä vesikoneella tehtiin simuloitu moottorihäiriötilanne lentoonlähdön jälkeen ottamalla tehot pois moottorista. Tämä tehtiin liian matalalla ja kone sakkasi välittömästi iskeytyen veteen kovalla vajoamisnopeudella. Myötävaikuttavana tekijänä virhearvio kellukkeiden ilmanvastuksesta 10 solmun vastatuulessa.

 

 

Ultrakevytilmailun vakavat vaaratilanteet 2020

 

Huhtikuu:  Ultrakevyt teki kovan laskun vaurioituen lievästi. Myötävaikuttavana tekijänä vaihtelevat tuuliolosuhteet. Ohjaaja kertoi myös tähystäneensä mahdollisia työkoneita kiitotien lähettyvillä, mikä vaikutti korkeuden arviointiin.

 

Huhtikuu: Ultrakevyt laskeutui varatulle kiitotielle lentäen kiitotiellä olleen toisen, vastaan rullaavan ultran yli. Lähestyessään kone oli lisäksi käyttänyt vanhaa kentän taajuutta, joka muuttui jo 2019.

 

Kesäkuu: Ultrakevyt teki maastolaskua pellolle ja ilmoituksen mukaan laskun loppuvaiheessa sivuluisun oikaisu myöhästyi, minkä johdosta laskutelineen akselin tuki murtui ja laskuteline petti. Kenttä oli tuttu, mutta ohjaaja arvionsa mukaan ehkä toimi liian rutiininomaisesti.

 

 

Poimintoja vaaratilanteiden raporttikoosteista alkuvuodelta 2020 (UL 59 kpl, Yleisilmailukoneet 259 kpl)

 

Tammikuu: Kiitotie perusosalla drone ja pienkone kohtasivat samalla korkeudella ja vain 10-20 metrin etäisyydellä toisistaan. Ohjaaja näki dronen punaisen vilkkuvalon.

 

Tammikuu: VFR-koululennolla ollut yleisilmailukone ajautui kieltoalueelle.

Sää oli vaativa, tuuli 240/35 solmua, pilvet BKN 1500 jalkaa. Raportin mukaan lentäjät yllättyivät siitä, kuinka nopeasti päätyivät kieltoalueelle. Miehistö oli pienentänyt radion äänen voimakkuutta kuullakseen toisiaan paremmin, mutta ilmeisesti tämän johdosta lennonjohdon radiokutsua ei kuultu.

 

Helmikuu: Yleisilmailukone selvitettiin lähestymään kiitotielle, mutta se aloittikin lähestymisen kiitotielle vastakkaisesta suunnasta (josta se oli lähtenyt paikallislennolleen). Lennonjohtaja oli huolissaan kiitotiellä työskentelevän henkilön sekä auringon häikäisyn johdosta ja sai koneen näkyviin ajoissa. Koneen ohjaaja totesi tulleen ”täydellinen blackout”.

 

Maaliskuu: Kaksi yleisilmailukonetta tulivat laskuun niin peräkkäin, että taaempi joutui kosketuksen jälkeen jarruttamaan voimakkaasti välttääkseen törmäystä. Se oli jo ilmassa joutunut kaartelemaan säilyttääkseen etäisyyden.

 

Toukokuu: Lentoaseman kiitotien lähestymislinjalle ilmestyi ultrakevyt enimmillään 1700 jalan tutkakorkeudessa liikennelentokoneen lähestyessä. Ultraan saatiin radioyhteys kenttäpäivystäjän toimesta. Sen ohjaaja ilmoitti korkeudekseen 700 jalkaa. Tutkakorkeus vakiintui hetken päästä 1200 jalkaan. Ko. ilmatilassa sallittu yläraja on 1300 jalkaa.

 

Toukokuu: Ohjaaja oli lähdössä lennolle juuri huollosta tulleella ultrakevytkoneella ja päätti tarkastaa koneen tarkemmin. Tarkastuksessa löytyi kaksi bensiiniletkua, joiden kiinnitys oli jäänyt kiristämättä eli klemmarit löysällä.

 

Toukokuu: Lentoonlähtöä suorittavan yleisilmailukoneen ohjaaja havaitsi kaksi vastaan tulevaa lentoaseman paloautoa. Etäisyys autoihin oli kuitenkin niin suuri, että yhteentörmäysvaaraa ei ollut. Lentoaseman torni oli kiinni. Lentokoneen ohjaaja kertoi tehneensä asianmukaiset ilmoitukset. Paloautot olivat menossa tekemään viikkotarkastukseen kuuluvaa koeajoa kiitotielle.

 

Toukokuu: DA40-koneen moottorinohjausyksikkö ECU antoi fail-ilmoituksen. Ohjaaja perui IFR-lentoaikeensa ja palasi kentällä.

 

Toukokuu: Lentokonehinauksessa ollut purjelentäjä huolestui, kun hinausnopeus oli varsin pieni eikä yhdistelmä tuntunut nousevan. Hetken päästä hän havaitsi, että hinauskoneen laskusiivekkeet olivat täysin alhaalla (noin 40 astetta). Hän ilmoitti asiasta radiolla hinauskoneen lentäjälle, joka otti laipat sisään ja lento jatkoi tästä normaalisti.

 

Toukokuu: C150-koneen taitolento-harjoituslennolla ohjaajan istuimen selkänoja nytkähti yhtäkkiä noin 15 cm taaksepäin. Kallistussäätömekanismin alatangon kiinnityskorvakkeet olivat murtuneet molemmin puolin. G-mittariin taltioitui lennolta noin +4G:n lukema.

 

Toukokuu: Yleisilmailukone lähti lähtökiitoon toisen samantyyppisen koneen ollessa koululennon lyhyellä loppuosalla. Laskeutuva kone teki ylösvedon, jonka aikana se joutui vielä varomaan joutumasta kiitotien itäpuolella olevalle helikopterien harjoitusalueelle.

 

Kesäkuu: Vesikone ilmoitti radiolla liittyvänsä kiitotien myötätuuliosalle, mutta lensikin käytössä olevan kiitotien alkupään ylitse ja kaartoi hetken päästä oikealle, eli myötätuuliosaa vastaan. Onneksi juuri sillä hetkellä laskukierroksessa ei ollut muuta liikennettä, muuten yhteentörmäysvaara olisi ollut ilmeinen.