NIIN HOUKUTTELEVALTA kun sähköinen kaupunki-ilmailu vaikuttaakin, on hyvä muistaa, että onnistuminen on monesta tekijästä kiinni. Alla on listattu muutamia keskeisiä haasteita, joiden ratkaisemiseksi alan yritykset työskentelevät paraikaa.
- Akkutekniikan kehitys. Nykyisten parhaiden akkujen energiasisältö on noin 250–300 wattituntia per kilo, mikä ei vielä mahdollista eVTOLeille kovin merkittäviä lentoaikoja.
- Ilmatilan käyttö. Ilmatilan turvallinen jakaminen edellyttää nykyistä parempia muun liikenteen tunnistus- ja väistömenetelmiä. Mielipiteet menevät ristiin, riittääkö ADS-B:n tapainen, yhteistoimintaan nojaava tekninen ratkaisu, missä kaikilla ilma-aluksilla on yhteensopivat laitteet, vai tarvitaanko autonomiset sense-and-avoid-laitteet, joiden avulla kukin ilma-alus “näkee” itsenäisesti joko optisten sensorien tai tutkien avulla. Nykyisen tapainen lennonohjausjärjestelmä on myös jo kapasiteettinsa äärirajoilla.
- Lentopaikat (vertiportit). Toimiva kaupallinen lentotoiminta vaatii tarkoitukseen soveltuvat lentopaikat. Sopivien paikkojen löytäminen valmiiksi rakennetuilla kaupunkialueilla on kuitenkin oma haasteensa, varsinkin suurkaupungeissa. Toistaiseksi vertiport-hankkeita on vain muutamia. Tässä Volocopter on jo pitkällä ja koekäyttää Singaporessa VoloPortinsa. Lisäksi Uber on julkistanut lentopaikan Teksasin Friscossa, sopivan matkan päässä Dallasin lentoasemasta.
- Latausinfrastruktuuri. Kuten sähköautoissa, eVTOLien akkujen latausaika on avaintekijä, kun pyritään kaupallisesti kannattavaan liikennöintiin. Latauksen aikana ilma-alus ei tuo tuloja. Niinpä useat valmistajat harkitsevat vaihtoakku-konseptia, missä akut vaihdetaan täyteen ladattuihin aina ennen lentoonlähtöä. Tämäkin ratkaisu vaatii omat logistiikkajärjestelynsä.
- Sääherkkyys. Perinteisiin matkustajailma-aluksiin verrattuna eVTOLit ovat melko pieniä, minkä vuoksi ne ovat luonnostaan sääherkempiä. Lisäksi sää voi olla kaupunkien yllä alakorkeuksissa varsin puuskaista. Kylmemmillä seuduilla on vielä huomioitava jäätäminen.
- Sosiaalinen hyväksyntä. Tuleeko niin sanottu suuri yleisö hyväksymään tämän uuden liikkumisen muodon? Vaikka eVTOL ei tuota läheskään niin paljon päästöjä kuin perinteiset ilma-alukset, riesana voi olla melu ja visuaalinen häiriö, varsinkin liikenteen lisääntyessä alakorkeuksissa kaupunkien yllä. Toinen uhka on leimautuminen elitistiseksi, rikkaiden liikennemuodoksi.
- Lentoturvallisuus. Euroopan ilmailun turvallisuudesta vastaava viranomainen EASA on linjannut, että miehittämättömän ilmailun, johon myös eVTOL kuuluu, on oltava yhtä turvallista kuin nykyisen kaupallisen ilmakuljetuksen. Tämä on kova vaatimus uudelle teknologialle. On helppo arvata, että mitä vähemmän liikkuvia osia ilma-aluksessa on, sen helpompaa sen turvallisuuden tosittaminen on sertifioinnissa. Tämä puhuu multikopterityyppisten rakenneratkaisujen puolesta.
