lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Melu on lentonäytösten vakiovieras

torstai 03.06.2021
TEKSTI TIA HÄRKÖNEN
KUVAT RICH COOPER
Yksi Kaivopuiston esiintyjistä on F/A18 Hornet -hävittäjä. Hornetin aiheuttama melutaso on korkeimmillaan noin 100 dB:tä. Hävittäjän esityslento kestää maksimissaan yhdeksän minuuttia desibelitason vaihdellessa noin 70– 100 välillä. Esimerkiksi rock-konserteissa melutaso nousee tätäkin korkeammaksi konserttialueella ja näytöslavan lähistöllä tapahtuman keston ollessa yleensä yli tunnin.

 

Ilmailutapahtumien ja lentonäytösten pääosassa ovat koneet, joita yleisö yleensä haluaa nähdä mahdollisimman paljon ilmassa. Melu on tällöin väistämätöntä, mutta onneksi vain hetkellistä.

 

Lentonäytösjärjestäjien tulee aina tehdä ilmoitus tapahtumaan liittyvästä melusta sekä huolehtia meluntorjunnasta. Yksi keskeinen toimenpide melun hallinnassa on pitää lentävät koneet riittävällä etäisyydellä katsojista.

 

– Keskeisintä on varmistaa, ettei yleisölle tule kuulovaurioita. Järjestäjän työkaluna on tällöin etäisyys eli melun lähteen pitää olla riittävän kaukana. Tätä voidaan ohjata näytöksen lentolinjan ja lentokorkeuden määrittämisellä. Kun lennetään sopivalla etäisyydellä, ei lähimmän katselijan kokema melutaso ylitä silloin sallittua rajaa, kertoo Kaivari 21 -tapahtuman ympäristövastaava Pasi Koho.

 

Kaivopuiston lentonäytöksessä katsojat ovat levittäytyneet etupäässä puiston ranta-alueelle, eivätkä sijoitu viistoetäisyytenä mitaten missään lähempänä näytösaluetta kuin 275 metriä, Ehrenströmintiellä noin 300 metriä. Alin lentokorkeus Kaivopuiston lentonäytöksessä tulee olemaan 150 metriä merenpinnasta. Tavallisesti lentonäytöksessä lennetään lentokenttäympäristössä huomattavasti alempana. Suomenlinnan yläpuolella on minimilentokorkeutena noin 305 metriä, mikäli jonkin esityslennon aikana käytetään jälkipolttoa.

 

– Harakan ja Särkän maa-alueen haltijoiden ja toiminnanharjoittajien ja asukkaiden kanssa on puolestaan sovittu saarien sulkemisesta turvallisuussyistä, koska ne jäävät lentonäytösalueelle, toteaa siviilissä Jetflite-lentoyhtiön lentoturvallisuusjohtaja ja Gulfstream G150 -liikelentokonetta työkseen lentävä Koho.

 

Ilmailuammattilaisena hän näkee tärkeänä, että melutilannetta seurataan mittauksin tarkasti niin harjoitusten kuin lentonäytöksen aikana. Mittauspisteiden määrän Kaivopuiston lentonäytökselle päättää kaupungin ympäristöviranomainen.

Vertailun vuoksi rock-konserteissa maksimiäänitaso voi olla suurempi kuin lentonäytöksessä.

 

 

Yleisökin kuormittaa ympäristöä

Lentonäytöksen ympäristökuormituksessa melu on yksi tekijä. Yksi sitäkin isompi ympäristökuorman aiheuttaja ovat kuitenkin paikalle saapuvat ihmiset: heidän määränsä, matkustamisensa paikan päälle sekä ruokailu ja oleilu tapahtuma-alueella.

 

– Lentonäytöksiin tullaan usein omalla autolla, paikan päällä syödään eväitä, kertakäyttöisiä korvatulppia kuluu ja vessassakin pitää käydä. Bajamajat ja roskakorit täyttyvät. Kaivopuiston osalta paikan päälle tuleminen tapahtuu tosin pääasiassa julkisilla liikennevälineillä, sekä pyörällä ja kävellen. Ihmisiä paikan päällä on kuitenkin tuhansittain, kesällä 2017 jopa 130 000, Koho kommentoi.

 

Oma lukunsa ympäristökuormaan ja erityisesti hiilidioksidipäästöihin tuovat esiintyvät koneet sekä niiden matkat lähtöpisteestä esiintymispaikalle ja takaisin kotiin. Ulkomaiset esiintyjät ovat isompi päästöjen aiheuttaja kuin kotimaiset esiintyjät, joilla kerosiinia kuluu vähemmän.

 

– Kaivari 21:n päästöjen kompensoinnissa käytetään Suomen 4H-liiton Nuoret ilmastotöissä -hankkeen pohjalta syntynyttä Taimiteko-toimintamallia. Siinä hiilidioksidipäästöt kompensoidaan istuttamalla uutta metsää Suomeen. Samalla työllistetään nuoria taimien istuttamisella. Lentonäytöksen järjestäjä Suomen Ilmailuliitto on yksi Nuoret ilmastotöissä -yhteistyökumppaneista.

 

Metallisiipiset vastaan hyöhenpeitteiset
Ympäristökuormasta puhuttaessa on tärkeä huomioida myös luonto ja eläimet, kuten Kaivopuiston alueella vaikkapa linnut.

 

– Kaivopuiston lentonäytös ei tällä kertaa osu lintujen pesimäaikaan, kuten kesäkuussa 2017 oli tilanne. Tuolloin alan asiantuntijat tarkkailivat tapahtuman aikana lintuja ja niiden toimia. Jälkeenpäin saatiin palautetta, että linnut eivät tuntuneet olleen metallisiipisistä häiritsijöistä millänsäkään. Pientä hetkellistä muutosta lintujen käytöksessä oli lähinnä hävittäjien ylösvetojen kohdalla sekä esiintyvien lentokoneiden tai helikopterien laukaistessa soihtuja.

 

Ympäristökuormamalli auttaa jatkossa
Pasi Kohon tehtäviin Kaivopuiston lentonäytöksen 2021 ympäristövastaavana kuuluu tuottaa myös lentonäytöksen ympäristökuormamalli. Siinä huomioidaan kaikki mahdolliset tekijät melusta jätehuoltoon ja muihin yksityiskohtiin, jotka lentonäytöksissä tuottavat ympäristökuormaa. Malli auttaa jatkossa hahmottamaan sitä, miten eri ympäristökuormia arvotetaan.

 

– Työstän tapahtumasta loppukoosteen, josta saadaan tulevaisuuden tapahtumia varten malli, joka auttaa huomioimaan ison ilmailutapahtuman yksityiskohtia. Pohdittavaksi tulee, lasketaanko siinä vaikkapa hiilijalanjälkeä vai jotain ihan muuta. Ja miten eri tekijät ja yhteisö määrittävät ympäristökuormaa eli mitä se oikeasti lopulta on, hän pohtii.

 

Lentomelu ei ylitä toimenpiderajoja
Kaivari 21 -tapahtumassa lähtökohta on, että esityskoneiden lentomelu ei ylitä lentonäytösalueella tai sen viereisillä asuin- ja virkistysalueilla sosiaali- ja terveysministeriön kuulovaurion välttämiseksi säädettyjä toimenpiderajoja. Tämä toteutui suunnitellusti myös Kaivopuiston lentonäytöksessä vuonna 2017. Elokuussa lentoesitykset ovat perjantaina alkuillan aikana, ja tapahtuma päättyy niiden osalta klo 22 mennessä. Korvatulpat tai kuulosuojaimet ovat silti kaikille katsojille suositeltava varuste koneiden lentoa ihastellessa. Keskeistä on varmistaa, ettei tule kuulovaurioita

 

Pasi Koho – lennokkipojasta suihkulentäjäksi
Pasi Koho asui pikkupoikana Kymenlaaksossa Wredebyn lentokentän vieressä. Siitä kumpusi innostus lennokkirakentamiseen Inkeroisten ilmailukerhossa ja purjelentämiseen Karhulan ilmailukerhossa.

– Opiskelin myöhemmin Otaniemessä lentotekniikan opintosuunnalla, joka oli myös polku moottorilentämisen pariin Polyteknikkojen ilmailukerhossa, hän toteaa.

Se johti puolestaan 1990-luvun lopussa ammattilentäjän uralle, jolla tiellä Koho on edelleen.