lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Matkalentoja kahdelta vuosikymmeneltä

torstai 08.04.2021
TEKSTI SAARA KÄRKI
KUVAT MATTI PIIROINEN JA SAKARI ROININEN
Kesän 2019 matkalennolla Matti Piiroinen ja Sakari Roininen lensivät Suomen ja Ruotsin alueella Tervalentäjät yhdistyksen OH-WTC -koneella.

 

Matkalennoissa viehättää matkan tekemisen nopeus ja uudet kohteet. Oulusta pääsee puolessa tunnissa toisen maan ilmatilaan. Matkalentokaksikko Piiroiselle ja Roiniselle ovat tulleet tutuksi maastot pohjoisesta etelään.

 

Matti Piiroinen ja Sakari Roininen kuuluvat molemmat oululaiseen ilmailuyhdistykseen Tervalentäjiin. Miehet osallistuivat vuonna 2002 kerhon järjestämälle ystävyysmatkalle Saksaan, leverkusenilaisen ilmailukerhon vieraaksi.

 

– Lensimme silloin vielä lentobensiinikäyttöisellä Cessnalla OH-CVB ja satuimme samaan pirssiin. Siitä se sitten lähti, Roininen kertoo.

 

– Ensimmäinen kokemus oli niin huikea, joten siitä jäi halu tehdä näitä enemmän, Piiroinen jatkaa.
Yhteisiä lentoja on sittemmin kertynyt noin 15, lähes joka kesältä. Viime vuonna Covid19-epidemian vuoksi matkalento suuntautui ulkomaiden sijaan kotimaahan. Matkakohteita kaksikolla on ollut etelästä, pohjoisesta sekä lännestä. Useimmiten ne ovat suuntautuneet Pohjoismaihin tai Baltiaan.

 

– Huomasimme, että yhdessä lentäessä hommat sujuvat. Viime vuonna ei ollut rajan yli menemistä, joten kiertelimme Itä-Suomea ja bongailimme kenttiä, Piiroinen sanoo.

 

Kesän 2019 matkalennolla Matti Piiroinen ja Sakari Roininen lensivät Suomen ja Ruotsin alueella Tervalentäjät yhdistyksen OH-WTC -koneella.

 

Sää sanelee suunnitelmat

Jokakesäinen matkalento vaatii suunnitelmien lisäksi myötämielisyyttä kotijoukoilta. Viikon mittainen reissu kesken lomakauden on kuitenkin sopinut molempien miesten perheille hyvin. Onhan kyseessä hieno tapa saada harrastukseen ulottuvuutta. Lentojen suunnittelussa sää on keskeinen tekijä, sillä he lentävät VFR-lentoja.

 

– Joskus lähdimme etelään ja kävimme Maarianhaminassa, josta vaihdoimmekin suunnaksi Kiirunan. Oli sen verran huono sää tulossa, Roininen muistelee.

 

Nykyään miehet lentävät lentopäivän päätteeksi jollekin kaupunkikentälle ja yöpyvät hotellissa. Matkasuunnitelmatkin on kätevä tehdä verkon kautta. Toista oli vielä 10–15 vuotta sitten, kun majoituspaikkoja piti soitella puhelimitse.

 

– Lentämällä tulee mentyä sellaisiin paikkoihin, joihin ei tulisi muuten lähdettyä. On ollut mukava päästä näkemään esimerkiksi Nordkapp, Juutinrauma, Kiiruna, Alta tai vaikkapa Tarto. Lentämisen lisäksi viehättää itse matkailu, Piiroinen sanoo.

 

Suunnittelu on helpottunut

Kehittyneet sääennusteet ovat tehneet matkalentämisestä myös helpommin suunniteltavaa. Harvinaista on, että jonnekin jäisi enää sään takia jumiin. Nyt matkan yksityiskohdat, kuten aikataulut ja polttoaineen tankkauspaikat pystyy ennakoimaan.

 

– Meillä on alustavia ajatuksia, mutta aina lähtöpäivänä sää määrittelee, miten niitä voidaan toteuttaa, Piiroinen miettii.

 

Ennen ilmailukarttojen paperiversiot piti hankkia ennakkoon. Nyt ne löytyvät sähköisesti ja kulkevat mukana tabletilla. Toki paperikartat kulkevat vielä varalta mukana.

 

– Käytännössä kartat ovat mukana monikertaisena. Parilla Ipadilla, puhelimissa, gps:ssä ja paperisina versioina. Se on vähän sama kuin varusteina olisi niin vyö kuin henkselit, Roininen naurahtaa.

 

Tervalentäjien kalustoon kelpaa polttoaineeksi sekä matkustajakoneiden käyttämä Jet A-1 että tavallinen autodiesel. Tämän ansiosta polttoainetta on tavalla tai toisella saatavilla. Tosin varmistettavaksi jää vielä kenttien ja polttoainejakelun aukiolo sekä kelvollinen maksutapa.

 

– On olemassa lentopolttoainetoimittajia, joille ei kelpaa käteinen raha eivätkä tavanomaiset pankki- tai luottokortit, vaan ainoastaan toimittajan oma luotto- tai asiakaskortti, Roininen kertoo.
Miehet ovat tyytyväisiä siihen, että polttoainekulut ovat varsin maltillisia verrattuna aiempaan bensiinimoottoriaikaan.

 

Parin tunnin legit

Reitinvalintaan vaikuttavat sään lisäksi omat mieltymykset. Miehille on karttunut kokemusta siitä, missä on mukavia kenttiä. Yleensä he laativat reittisuunnitelman siten, että yksittäisen legin pituus pysyy kohtuullisena.

 

– Nykykaluston toiminta-aika mahdollistaisi jopa yli seitsemän tunnin legit, mutta istumalihakset, ja virtsarakko eivät sitä hyväksy, Roininen nauraa.

 

Lentojen suunnitteluun ja navigointiin on tarjolla useita hyviä ohjelmistoja. Heillä käyttöön on aikoinaan vakiintunut Air Navigation Pro -ohjelmisto.

 

– Suunnistaminen näillä moderneilla ohjelmistoilla on ihan eri maailma verrattuna vaikkapa vuosituhannen vaihteen aikaan. Silloin paperikartta, kompassi, kello, NDB-majakat ja VOR ja DME olivat suunnistamisen arkipäivää. Uskaltaisin väittää, että myös turvallisuus on tuntuvasti parantunut, kun koneessa on vähintään kolme toisistaan riippumatonta akkukapasiteetiltaan riittävää mobiililaitetta, joissa pyörii moderni navigaatiosofta, Roininen summaa.

 

Moderneista ohjelmistoista huolimatta Suomestakin löytyy kolkkia, joissa yhteydet eivät aina toimi. Pohjoisessa kun ylittää rajan Norjan puolelle käsivarressa, ei lennonjohtoon saa aina radioyhteyttä.

 

– Siellä on korkeuseroja niin paljon, ettei voi matalalla lentäville VFR-koneille voida taata tutkakattavuutta. Silloin tulee todettua, että ollaan omillamme, Piiroinen sanoo.

 

Kesällä 2016 Matti Piiroinen ja Sakari Roininen lensivät Juutinrauman sillan luona Tervalentäjät yhdistyksen OH-CVB – koneella.

 

Kerho saa kehuja

Lentäessä operoidaan englanniksi. Tämä sujuu miehiltä mainiosti, mutta jos tilanteessa ryhdytään soveltamaan saattaa mennä hetki. Eräs tapaus sattui Ruotsissa, kun heille oli jo annettu laskeutumislupa, mutta sitten lennonjohto ryhtyikin juttelemaan jotakin ihan muuta.

 

– Hän käskikin loppuosalla kiertämään ympyrää hetken. Kiitotiellä oli neljän Jas Gripen -hävittäjän yhteislähtö. Se oli komea näky ylhäältä katsottuna. Olimme kuitenkin hämillämme, sillä laskeutuvalle koneelle pitäisi antaa laskeutumisrauha, Piiroinen miettii.

 

Tervalentäjät yhdistys saa miehiltä kovasti kiitosta. Seuran kone on aina saatu varattua matkoille, kunhan samanaikaisesti myös kerhon muut koneet ovat käytettävissä. Seuraa he kehuvat myös ladunaukaisijana dieselmoottorikaluston suhteen. Kun tuli mahdolliseksi lisätyyppihyväksynnällä muuttaa kerhon C172 dieselkäyttöiseksi, Tervalentäjät tarttuivat heti mahdollisuuteen.

 

– Muutostyö tehtiin talven 2003–2004 aikana Odensessa Tanskassa. Huhtikuussa 2004 lensin Odensesta OH-CVB C172 Dieselin Odensesta Ouluun. Kyseinen siirtolento sisältää tähänastisen lentourani pisimmän yhtäjaksoisen legin, Odense-Maarianhamina, tasan neljä tuntia, Roininen kertoo.

 

OH-CVB on miesten käsityksen mukaan Suomen ensimmäinen dieselöity Cessna C172. Toinen samanlainen tuli Keski-Suomen Ilmailijoille Tikkakoskelle hetkeä myöhemmin. Uranuurtajan taipaleella on ollut monenmoisia mutkia, mutta nyt kerhon kaikissa kolmessa koneessa on moderni diesel, jonka juuret juontavat kyseiseen moottorityyppiin.

 

Matti Piiroinen (vas.) ja Sakari Roininen (oik.) tietävät, että toisinaan matkalennoilla eväät pitää syödä yläilmoissa.

 

Kaksikko kannustaa matkalentämiseen

Kaksikko yllyttää kaikkia matkalentämisestä vähänkin kiinnostuneita rohkeasti lähtemään laajentamaan reviiriään. Miehet suosittelevat, että ennakkosuunnittelun tehdään huolella, vaikka toisaalta liiallisuuksiin ei kannata mennä.

 

– Ei naapurimaan AIPia tarvitse ruveta ulkoa opettelemaan. Jos matkan aikana joku asia alkaa askarruttaa tai epäilyttää, voi sitä kysäistä radiolla lennonjohdosta, Piiroinen sanoo.

 

– Olemme kaikilla reissuillamme saaneet kokea, että ilmailupiirit ovat täynnä ystävällisisä, avuliaita ihmisiä, Roininen jatkaa.

 

Miehet vinkkaavat myös pitämään huolta, että varusteet ovat kunnossa. Erityisesti kun lennetään erämaiden poikki. Mukana tulee olla ruokaa, vaatteita ja puhelimessa virtaa. Tunnissa lentää jo sellaiseen paikkaan, josta on viikon kävely ihmisten ilmoille.

 

Matkalentojen aikana miehet ovat nähneet huikeita maisemia. Piiroisella on lähes 950 lentotuntia ja Roinisella vajaa 500.

 

–Muun muassa Norjassa on ollut sävähdyttäviä näkyjä vuoristossa, kun maa on ylempänä kuin itse. Ei niitä saa kameraan ikuistettua, Piiroinen sanoo.

 

– Viehätys lentämiseen on edelleen yhtä vahva. Jokainen lento on sellainen, että kun varaa koneen ja alkaa suunnitella, niin se kutkuttaa, Roininen summaa.

 

Lentäjät

Matti Piiroinen
Ikä: 55
Ammatti: Toimialapäällikkö
Milloin aloitit moottorilentämisen: Hankin lentolupakirjan vuonna 1991
Mikä lentolupakirja: Yksityislentäjän lupakirja PPL
Miten aloitit: Olin kiinnostunut lentokoneista jo pikkupoikana. Ensimmäinen lentokonematkani oli kahdeksanvuotiaana Oulusta Helsinkiin isovanhempien luokse. He olivat ostaneet koottavan lentokoneen pienoismallin ja hurahdin niihin. Kun sitten aikanaan lentäjäopinnot tulivat valmiiksi, meni lentämiseen niin omat kuin äidiltä lainatut rahat.
Missä aloitit: Oulussa Mikkolan Urpon oppilaana.
Kenen koneella lennät: Kerhojen koneilla.
Millä koneella lennät: Cessna C 172 ja Piper P28A
Harrastatko muita ilmailun lajeja: Kyllä. Minulla on myös ultralupakirja sekä vähän harrastan radio-ohjattavia lennokkeja.

 

Sakari Roininen
Ikä: 65
Ammatti: Eläkeläinen
Milloin aloitit moottorilentämisen: Hankin lentolupakirjan vuonna 2001.
Mikä lentolupakirja: Yksityislentäjän lupakirja
Miten aloitit: Kipinä syttyi, kun pääsin ensimmäisen kerran lentokoneen kyytiin kymmenvuotiaana Muoniossa. Kyseessä oli Rajavartiolaitoksen kuusipaikkainen kellukekone deHavilland Beaver, OH-MVM. Ilmailuharrastus alkoi konkretisoitua vuonna 1986 Kemissä, kun lensin Perämeren ilmailuyhdistyksen Blanikilla purjelentolupakirjan. Purjelennon, työn ja perheen vaatimusten yhteensovittaminen ei ollutkaan yksinkertaista, joten purjelento jäi, mutta lentämisen kipinä ei sammunut.
Missä aloitit: Vuosituhannen vaihteessa yksityislentäjän PPL-lupakirjan lentäminen tuli mahdolliseksi Oulussa. Ensimmäinen yksinlento moottorikoneella tapahtui 16.6.2001 Tervalentäjät ry:n Piper Cherokeella, OH-PDB.
Kenen koneella lennät: Kerhon kalustolla
Millä koneella lennät: Cessna C 172 ja Piper P28A.
Harrastatko muita ilmailun lajeja: En