lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Luottamuksen lunastaminen – turvallisuudenhallinta ilmailussa

maanantai 24.05.2021
TEKSTI HELI KOIVU
KUVAT NINA KAVERINEN, TRAFICOM
Kansallinen ilmailun turvallisuusohjelma FASP on ns. Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan käsikirja. Se kuvaa turvallisuuspolitiikan, turvallisuustavoitteet sekä eri osapuolten vastuut ja velvoitteet. Kuva: Traficom, Nina Kaverinen

 

Kansalaisten luottamus ilmakuljetuksen turvallisuuteen on korkealla. Suurelle yleisölle ja joskus ilmailun harrastajillekin voi jäädä näkymättömiin se, miten tätä työtä tehdään ilmailun arjessa.

 

 

Suomen lentoasemien kautta matkusti Finavian tilastojen mukaan 2019 vähän yli 26 miljoonaa matkustajaa. Vaikka korona pudotti 2020 määrät alle kymmenesosaan, elpynee matkustus pandemian jälkeen. Matkustamisen ja tavaroiden liikkuvuuden kautta ilmakuljetus koskettaa jokaista suomalaista. Lisäksi kaupallinen ilmakuljetus työllistää suoraan tai välillisesti suuren joukon ihmisiä.

 

Ilmailun harrastajien joukossa on sekä ilmailukerhoihin kuuluvia, yhteisöllisyyden vaikutuspiirissä olevia harrastajia, että yksinharrastajia. Ammattilaisia ja harrastajia yhdistää vastuu oman toimintansa turvallisuudesta.
Oma ilmailun haaransa ovat miehittämättömän ilmailun toimijat ammattilaisista tuoreisiin drone-harrastajiin, ja molempien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Kerhotoiminnalla on iso rooli turvallisuuden kehittämisessä, niin perinteisessä kuin drone-ilmailussa.

 

Miljardeja matkatarinoita

Globaalin ilmakuljetuksen volyymit ja järjestelmän monimutkaisuus ovat häkellyttäviä. Esimerkiksi vuonna 2019 lennätettiin IATAn tilastojen mukaan yli 4,5 miljardia matkustajaa. Yhden maanosan turvallisuus ja turvallisuuskulttuuri vaikuttavat muihin alueisiin, ja tästä syystä turvallisuus tehdään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAOn yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja globaalia turvallisuussuunnitelmaa noudattaen – yhteistyöllä. Suomen on hoidettava oman ilmailutoimintansa turvallisuus ja osuutensa yhteisistä turvallisuustalkoista.

 

Miten voimme olla varmoja toiminnan turvallisuudesta läpi koko kuljetusketjun? Entä koronasta palauduttaessa? Luottamukseen on syynsä. Nykyiselle turvallisuustasolle on päästy vuosikymmenien saatossa asteittain, ensin onnettomuuksien, myöhemmin myös pienempien poikkeamien opetuksia hyödyntämällä, teknisten parannusten sekä inhimillisen ja organisaatioiden toiminnan ymmärryksen kautta. Tämä ei olisi onnistunut ilman luottamuksellisesta raportointikulttuuria – raportointia myös omista virheistä.

 

Nyt hyödynnetään kehittyneen turvallisuudenhallinnan keinoja. Kaikkeen tekemiseen vaikuttaa turvallisuuskulttuuri, jonka yksi kiteytys on ”tapa, jolla hommat hoidetaan, vaikka kukaan ei ole valvomassa”. Turvallisuuskulttuurin heikkouksia voi tiettyyn pisteeseen asti paikata lisääntyvällä valvonnalla, mutta ei korvata – kyse on asenteista, vastuunkannosta ja sitoutumisesta.

 

Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan perustan muodostavat hyvä turvallisuuskulttuuri, tehokas tiedonkulku toimijoiden ja viranomaisten välillä sekä tiedon pohjalta tehdyt toimenpiteet tunnistettujen turvallisuusriskien hallitsemiseksi. Työkaluina ovat turvallisuusohjelma, -suunnitelma ja suorituskykymittaristo.

 

Toimintaympäristön muutosten keskellä on pidettävä pää kylmänä ja varmistettava ymmärrys siitä, mitkä toimintamallit ja turvallisuuskulttuurin elementit takaavat turvallisuuden päivittäin. Yllättävät, ennakoimattomat tapahtumatkaan (ns. Mustat Joutsenet) eivät aina pysy piilossa, ja jälkikäteen arvioituna ne ääntelivät tullessaan. Ilman hyvää ja ennakoivaa muutoksenhallintaa saatamme myös tietoisesti tai tiedostamatta nakertaa toiminnan turvamarginaaleja eli juuri niitä varmuuskertoimia, jotka auttavat silloin, kun Herra Murphy eli huono tuuri astuu työvuoroon. Tiedostamattomasti tehtynä houkuttelemme samalla Mustia Joutsenia paikalle. Kehittyneet turvallisuudenhallinnat keinot auttavat tunnistamaan heikkojakin uhkasignaaleja. Tavoitteena on, että toimijat pyrkivät ylläpitämään ja parantamaan suorituskykyään sekä vahvistavat joustavuuttaan ja sietokykyään vastata muuttuviin tilanteisiin. Tässä ilmailuviranomainen tukee toimijoita ja varmistaa toimijoiden kyvykkyyden.

 

Päivitetyt suunnitelmat käyttöön

Keskeiset Euroopan ilmailun riskit sekä tarvittavat toimenpiteet määritetään vuosittain Euroopan ilmailun turvallisuussuunnitelmassa (EPAS). Suomi on mukana päivittämässä Euroopan ilmailun riskikuvaa ja vaikuttamassa toimenpiteisiin. Suomen vastuulle osuvat toimenpiteet viedään kansalliseen ilmailun turvallisuussuunnitelmaan (FPAS).

 

Kansallinen ilmailun turvallisuusohjelma FASP on ns. Suomen ilmailun turvallisuudenhallinnan käsikirja. Se kuvaa turvallisuuspolitiikan, turvallisuustavoitteet sekä eri osapuolten vastuut ja velvoitteet. Se kuvaa myös, miten tehdään kansallista riskikuvaa, riskienhallintaa, suorituskyvyn seurantaa, riski- ja suorituskykyperusteista valvontaa ja turvallisuuden edistämistä. FASPissa kuvataan myös ilmailun turvallisuuden kansallinen yhteistyö.
Turvallisuussuunnitelma FPAS päivitetään vuosittain EPASin ja kansallisen riskikuvan pohjalta. FPAS 2021–2025 julkaistiin maaliskuussa. Toimenpiteissä huomioidaan myös koronatilanteen vaikutus. Ne ovat joko täsmälääkkeitä yksittäisiin riskeihin tai laajakirjoisten antibioottien kaltaisia, useita uhkia ja Mustia Joutsenia ennalta ehkäiseviä lääkkeitä. Esimerkkeinä jälkimmäisistä ovat mm. toimenpiteet harrastajien lentosääosaamisen ja toimijoiden kyberriskienhallinnan vahvistamiseksi. Luottamuksellista turvallisuuskulttuuria vahvistetaan just culture-toimenpiteellä, jonka osana Traficom julkaisi ammattilaisille ja harrastajille tarkoitetun Turvallisuuskulttuuri ja muut kulttuuriset elementit ilmailun arjessa -sivuston. Suomen Ilmailuliitto on ollut mukana yhteistyössä päivittämässä turvallisuussuunnitelman harrasteilmailun toimenpiteitä.

 

Vain otettu lääke auttaa ja vain toteutettu toimenpide tehoaa. Turvallisuus pitää tehdä joka päivä uudestaan. Tavoitteena ilmailussa on toistaa turvallinen suoritus tänään ja jokaisena tulevana päivänä uudestaan – vaikka kukaan ei olisi valvomassa toimitpa sitten harrastajana yksin tai kerhossa, tai ilmailun ammattilaisena organisaatiossa.

Lue lisää FASP-sivuilta.

 

Kirjoittaja Heli Koivu on johtava asiantuntija Traficomissa.

Globaalin ilmakuljetuksen volyymit ja järjestelmän monimutkaisuus ovat häkellyttäviä. Esimerkiksi vuonna 2019 lennätettiin IATAn tilastojen mukaan yli 4,5 miljardia matkustajaa. Kuva: Traficom, Nina Kaverinen