lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Lumitykkejä ja merikäärmeitä – avoveden vaikutus lumisateeseen

keskiviikko 14.03.2018
TEKSTI Elena Saltikoff
KUVAT Ilmatieteen laitos
Merikäärme hyökkäämässä Tukholman seudulle. Kuvan tilanteessa vallitsi idänpuoleinen tuuli. Suomenlahden itäosa oli jäässä, sadenauha alkaa suunnilleen samasta kohdasta missä avovesikin alkaa.

Helmikuun lopulla otsikoissa vilahteli ”lumitykki”, joka haittasi liikennettä Ruotsissa. Suomalaisetkin lentäjät tuntevat tilanteita, joissa laskettelukeskuksen lumetus vaikuttaa sopivalla tuulen suunnalla lentosäähän, esimerkiksi Kuopiossa ja Rovaniemellä.

 

Ruotsalaisten lumitykiksi kutsuma ilmiö on kuitenkin sama, jota englanniksi nimitetään, järvi-ilmiöksi, lake effect snow, koska se on ensimmäisenä dokumentoitu Yhdysvaltojen Suurilta järviltä. Se syntyy, kun kylmää ilmaa virtaa mantereelta lämpimän veden päälle. Tällaisessa tilanteessa merestä haihtuva vesihöyry tiivistyy kylmässä ilmassa, ja meri näyttää kiehuvan. Jos ilman ja veden lämpötilaero on tarpeeksi suuri, kostea ilma nousee jopa muutaman kilometrin korkeuteen, ja höyrystä härmistyvät jääkiteet satavat lumena alas.

Sopivalla tuulen suunnalla haihtuminen ja tiivistyminen voivat jatkua satojen kilometrien matkalla, ja syntyy käärmeen muotoisia lumisadealueita. Tuulen nopeudesta ja ilmakehän lämpötilarakenteesta riippuen sadealueeseen voi syntyä mutkia ja pyörteitä.

Avoveden aiheuttama lumisade liikkuu aivan eri tavalla kuin muut lumisateet. Jos sade liittyy kylmään tai lämpimään rintamaan, se liikkuu rintaman ja siihen liittyvän matalapaineen mukana. Lämpimän meren vaikutus voi jatkua päiväkausia samanlaisena, kunnes meri jäätyy tai tuuli kääntyy. Yhdysvalloissa on Suurten järvien rannalla kaupunkeja, joissa sataa joka talvi kolme metriä lunta tämän ilmiön takia.

Toinen erityispiirre on ilmiön mataluus. Kun kesäiset ukkospilvet ovat 10-20 km korkeita, ja rintamien sadepilvetkin Suomessa 6-10 km korkeita, avoveden synnyttämät sateet jäävät korkeudeltaan muutaman kilometrin luokkaan. Siksi ne eivät aina näy säätutkalla kovin kaukaa. Suomen lähivesillä tämä on ongelmana Saaristomerellä, Pohjoisella Itämerellä ja jossain määrin Selkämerellä.

Lumitykistö pommittamassa Suomenlahden ja Laatokan pohjoisrantoja. Virtaus käy kaakon puolelta. Klo 9:00 UTC kuvassa (vasemmalla) Kesälahden tutka Kaakkois-Suomessa on poissa, eikä Kuopion tutka näe Laatokalta nousevaa sadetta lainkaan. 15 min myöhemmin (kuva oikealla) Kesälahti on taas käytössä.

LISÄÄ AIHEESTA