lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Lentsu lennokkiturvallisuuden asialla

perjantai 24.02.2017
TEKSTI Juha Reinikka
KUVAT Juha Reinikka

Multikopreteiden suosion räjähdysmäinen kasvu on tuonut huolen lennokkiturvallisuudesta. Lentsu-lennokkiturvallisuusprojekti kokoaa ohjeet ja vinkit lennokkien turvalliseen käyttöön ja lennättämiseen.
Lennokkiharrastus elää suurinta muutosta milloinkaan. Vuoteen 2015 asti sitä ei säädelty käytännössä lainkaan.  Nyt on lyhyessä ajassa tulossa jo toinen sääntelykierros. Syynä on multikoptereiden suosion kasvu ja holtiton käyttö, joka on pakottanut viranomaiset reagoimaan. Perinteiset lennokkiharrastajat Euroopassa ovat ryhtyneet puolustamaan harrastustaan.

Euroopan lennokkiharrastajat perustivat alkuvuodesta European Modell Flying Union EMFU:n valvomaan etujaan. Suomi on perustajajäsen. Täällä perustettiin samaan aikaan Lentsu-lennokkiturvallisuusprojekti. Sen kautta lennokkiharrastajat ottivat aloitteen omiin käsiinsä. He määrittelevät itse vastuullisen ja turvallisen lennokkiharrastuksen rajat ennen kuin joku muu tekee sen.

Mikä on Lentsu-projekti?

Lentsussa kerätään parhaiksi koetut käytännöt yhteen lennokkitoiminnan manuaaliksi. Siitä syntyy dokumentoitu toimintamalli, joka otetaan käyttöön viimeistään vuoden 2018 aikana. Kaikki lennokkiharrastajat voivat tulla siinä vaiheessa mukaan Lentsuun.

Lentsun takana on 16 lennokkiharrastajien ryhmittymää ja noin 700 harrastajaa. Lennokkiharrastus on ollut aina turvallista ja vastuullista. Harrastajat ovat toimineet erilaisina ryhminä ja luoneet omat toimintamallinsa. Harrastajakenttä on kuitenkin pirstaloitunut ja mallit paikallisia ja lajikohtaisia.

Suomen Ilmailuliitto SIL osallistuu projektiin ja Lennokkitoimikunnan puheenjohtaja Hannu Hjulberg vetää hanketta.

– Lentsuprojektin ensimmäinen haaste oli määritellä perinteinen lennokkiharrastus. Se ei tarkoita tikkujen liimaamista piirustuksen päällä eikä mitään teknillistä ratkaisua haluttu myöskään sulkea pois, Hjulberg kertoo.

–  Multikopteritkin kuuluvat perinteiseen lennokkiharrastukseen, mutta tietyillä ehdoilla. Sen pitää olla ilmailua! Päätarkoituksena ja haasteena pitää olla vain lennokin lennättäminen ja sen pitää perustua ohjaajan omaan osaamiseen. Jos päätarkoitus on kuvaaminen ja/tai multikopteri lentää itsekseen, niin se ei ole mielestämme ilmailua.

Mallia Norjasta lennokkiturvallisuusmanuaaliin

Hjulberg kertoo, että mallia Lentsumanuaaliin on haettu norjan ilmailuliitto NLF:n tekemästä lennokkimanuaalista Modelflyhåndboka. Siellä noin 4 000 lennokkiharrastajaa kuuluu 96 kerhon kautta vastaavan järjestelmän piiriin. Se on auttanut kerhojen ja viranomaisten välisissä neuvotteluissa ja helpottanut lennokkiharrastajien pääsyä esimerkiksi kevytilmailun lentopaikoille, koska kaikilla on nyt sama ja ennustettava toimintamalli.

Lennokkikortin suorittaneet saavat myös lennättää lennokkikenttien ulkopuolella ilman korkokattoa.

– Emme kuitenkaan tee kopiota mistään järjestelmästä, vaan nyt syntyy Suomen malli, muistittaa Hjulberg.

– Täällä on paljon harrastajia, joiden lähellä ei ole kerhoja ja kenttiä. Itsekin kuulun siihen joukkoon. Heidän pitää päästä mukaan myös. Uskon, että lentsusta saamme vielä konkreettista hyötyä harrastuksellemme, hän toivoo.

Yhteiset säännöt turvaavat kaikkia harrastajia

Suomen suurin lennokkikerho, vantaalainen Raku ry, on 200 jäsenellään mukana hankkeessa. Kenttä sijaitsee EFHK lähialueella, ja sinne määrättiin 50 metrin katto lennokkitoiminnalle.

– Keskustelimme asiasta Trafin ja Finavian kanssa, mutta emme saanee lupaa jatkaa vanhalla 150 metrin katolla, kertoo Rakun puheenjohtaja Jyrki Airaksinen.

– Meillä oli hyvä turvallisuushistoria ja nettisivuiltamme löytyivät Rakun kenttäsäännöt. Se ei ehkä riittänyt vakuuttamaan viranomaisia. Jos meillä olisi ollut silloin auditoitu Lentsu-manuaali ja sen mukaiset prosessit dokumentoidusti käytössä, niin tilanne voisi nyt olla toinen.

EFJM Jämijärvi on Suomen vilkkaimpia lentopaikkoja ja mukana Lentsussa. Ilmailulajeja harrastetaan laidasta laitaan. Normaalina kesäviikonloppuna taivaalla voi nähdä purjekoneita, varjoliitoa, laskuvarjohyppääjiä ja lennokkeja, kaikkia yhtä aikaa. Kentällä käy vuosittain satoja eri lennokkilajien harrastajia.

Lennokkiharrastus onkin harrastajamäärällä mitattuna suurin Jämin ilmailulajeista.

– Täällä lennokit mahtuvat hyvin toimimaan muun ilmailun kanssa, eikä isompia ongelmia ole ollut kertoo Jämin lentopaikan päällikkö Taneli Äikäs.

Hän toivoo, että Lentsu-projekti tuottaa manuaalin jota muutkin lentopaikat pystyvät hyödyntämään.

– Kentillä on kyllä tilaa myös lennokkilajien harrastajille, sillä pääosa Suomen lentopaikoista on vajaakäytöllä – Jämikin.

Lentsumanuaalin valmistumista voi seurata netissä sen kotisivuilta. Tekstejä voi lukea ja kommentoida, kun sivuille rekisteröityy. Lentsun kotisivut löytyvät www.lentsu.fi