Lentoliikennestrategiaan tulisi sisällyttää pienilmailu

tiistai 12.12.2023
TEKSTI Janne Vasama
Janne Vasama

Ilmailuliitto on ollut vaikuttamassa uuden hallitusohjelman ilmailuun liittyvien tavoitteiden kirjauksiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu:
• Heti hallituskauden alussa laaditaan kansallinen lentoliikennestrategia, jossa linjataan Suomen lentoliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisesta muuttuneessa maailmassa. Kehitetään Helsinki-Vantaan lentokenttää kansainvälisen matkustaja- ja rahtiliikenteen solmukohtana. Edistetään lentoliikenteen sähköistymistä.
• Edistetään lentoyhteyksien kehittymistä koko Suomessa kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteuttamiseksi. Säilytetään Finavian nykymuotoinen lentoasemaverkko. Kehitetään Suomen sisäistä lentoliikennettä ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mutta turvataan huoltovarmuuden, vientiteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeät lentoyhteydet tarvittaessa ostopalveluliikenteellä. Tarkastellaan asiaa budjettiriihessä 2023. Muuta lentoasemaverkostoa kehitetään osana väyläverkkoa.

 

Kansallinen lentoliikennestrategia laadittiin viimeksi 2015. Siinä harraste- ja yleisilmailu esiintyi lähinnä onnettomuustilastoissa. Lentokentistä strategiassa käsiteltiin ainoastaan Finavian lentokenttäverkostoa pääpainon ollessa Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnassa ja Suomen ulkomaanliikenteen merkityksessä.

 

Seuraavan strategiaan tulisi sisällyttää myös pienilmailu. Lentokone on liikkumisväline, siinä kuin auto ja polkupyöräkin. Tämä on unohdettu kaikista edellisistä lentoliikennestrategioista. Myös matkustajalentoliikenteessä on suuntaus pienempien koneiden käytöstä ja lentämisestä suoraan kohteeseen ilman vaihtoja.

 

Finavian 20 lentoaseman lisäksi suomessa on noin 70 lentopaikkaa. Niiden merkitys voi tulevaisuudessa kasvaa ja niiden ottaminen osaksi valtion väyläverkostoa on merkittävä muutos valtion suhtautumisessa pienlentokenttäverkostoon. Liikenne- ja viestintäministeriön pienlentokentille myöntämä vuosittainen 900 000 euron avustussumma lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon kasvattamiselle olisi uuden hallitusohjelman myötä hyvät perusteet. Valtaosa valmistavasta teollisuudesta on maakunnissa ja niiden sekä turismin tarpeiden tyydyttämiseksi olisi useita kenttiä mahdollista hyödyntää, pienehköin investoinnein.

 

LVM on avannut kilpailutuksen matkustajaliikenteestä viidelle maakuntakentälle. Aiemmin lentoliikenteen tukeminen on herättänyt tunteita, vaikka summat ovat varsin pieniä verrattuna muihin liikennemuotoihin. Lentoliikenteen kuluja ei vertailla yhdenmukaisesti esimerkiksi raideliikenteeseen verrattuna.

 

Lentolipussa Helsingistä Ouluun on mukana molempien kenttien kaikki infrakulut, lennonjohdon kulut ja sääpalveluiden kulut eli käytännössä kaikki matkaan liittyvät kulut ja veroluontaiset maksut. Junalipussa ei ole mukana infran- eikä junaliikenteen käyttämien palveluita kuluja kuin pieneltä osin. Jotta kulu- ja päästövertailu olisi yhdenmukaista, pitäisi kaikkien liikennemuotojen vertailuissa huomioida myös infran kustannukset ja päästöt.

 

Ilmailuliiton työ pienilmailun edellytysten turvaamiseksi ja huomioon ottamiseksi tulevissa ohjelmissa ja LVM:n liikennesuunnitelmissa jatkuu. Ilmailun voimakas demonisointi on heikentänyt myös pienilmailun imagoa. Sähköistymisen myötä ilmailusta tulee hyvin ekologista ja paremmin yleisesti hyväksytty liikkumismuoto. Vaikka merkittävää matkustajaliikennettä saadaankin odotella vuosikymmenen loppupuolelle, pitää suunnittelu ja kaavoitus aloitta jo nyt.

 

Janne Vasama
Kirjoittaja on Suomen Ilmailuliitto ry:n hallituksen jäsen