lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Lentokilpailut innostavat harjoittelemaan lentotehtäviä

keskiviikko 22.01.2020
TEKSTI Markku Sipinen ja Kirsi Seppälä
KUVAT Markku Sipinen

Mallorcalla lennettiin XXI European Hot Air Balloon Championship 2019

 Markku Sipinen osallistui kuumailmapallojen EM-kilpailuihin Mallorcalla. Vaikka mitalisija jäi tällä kertaa haaveeksi, kipinä kansainväliseen kilpailemiseen kasvoi.  Sipinen kannustaa järjestämään Suomessakin tapahtumia, joissa sekä kokeneet että aloittelevat lentäjät voivat harjoitella lentotehtäviä. Lajinomainen harjoittelu madaltaa kynnystä osallistua koti- ja ulkomailla kilpailuihin, joissa oppii uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin.

 

Kuumailmapallolentämisen 21. EM-kisat pidettiin Mallorcalla Espanjassa 22.–27. lokakuuta 2019. Maanosakilpailu pidettiin ensimmäistä kertaa saarella, Espanjan CIA:n eli FAI:n ilmapallotoiminnan alakomitean delegaatti Ricardo Aracilin kotipesässä. Aracil on menestyvän, yleisölentoja tarjoavan Mallorca Balloonsin perustajayrittäjä.

 

Suomesta ei vähiin aikoihin ole osallistuttu sen paremmin EM- kuin MM-kilpailuihinkaan. Myös kansallinen kilpailutoiminta on passiivista.

 

– Käytyäni runsas vuosi sitten lentämässä Romaniassa Baia Maressa 100 pallon tapahtumassa ajattelin, että asiaan on saatava muutos. Ulkomaisessa tapahtumassa lentämisestä ja uusien ilmailuihmisten tapaamisesta oli jäänyt miellyttävät tunnelmat. Ajattelin, että nykyistä useampien suomalaisten pitäisi päästä kokemaan tätä, Markku Sipinen kuvailee.

 

Koska Sipinen oli juuri saanut vuotuisen sähköpostiviestin kuumailmapalloharrastajien arvokilpailuihin osallistumisesta Ilmailuliiton lajipäälliköltä, hän kilautti Jukka Kujalalle. Niin sekä Kujala että Sipinen päättivät käyttää Suomen kaksi maapaikkaa ja osallistua EM-kilpailuihin.

 

–Olen ollut samassa paikassa pari kertaa lentämässä parikymmentä vuotta sitten, joten tiesin, että paikka soveltuu kisatouhuun. Mallorcalla voidaan lentää sään puolesta aamulla ja illalla aivan kuten meilläkin. Saarella illat ovat tyyntymisen kannalta vaikeampia, mutta aamut ovat pidempään heikkotuulisia kuin Suomessa sulana vuodenaikana, hän kertoo.

 

Sää salli viisi kilpailulentoa

Kilpailualue oli Manacorin kaupungin ympäristössä saaren kaakkoisosassa. Maatalousseudulla on hyvin lähtö- ja laskualueita. Kisalla oli korkeusrajoitus Palman TMA:n alapuolelle: maksimikorkeus oli 4000 ft MSL. Radiota ei tarvittu lennonvarmistuksen kannalta alueen sisällä pysyttäessä.

 

–Pysyimme alueella hyvin, koska jo alle kilometrin lentokorkeudesta siinti hienosti naapurisaari Menorca ja aava meri, jonne kukaan täysipäinen ei näillä neuvoin halua, Sipinen naurahtaa.

 

Kilpailuiden alkaessa suursäätila ei näyttänyt suotuisalta. Alkajaisiksi alueelle parkkeerasi varsin tömäkkä matalapaine kunnon sateineen ja ukkosineen. Meteorologi nimitti ilmiötä Medicaneksi. Ensimmäinen kisalento voitiin tehdä torstaina 24.10. sääilmiön väistyttyä. Iltalento sisälsi kuusi tehtävää.

 

–Yksi tehtävistä tuotti suoranaisia ymmärtämisvaikeuksia meille suomalaisille, vaikka ehdimmekin pohtia sitä tuokion. Onneksi myöhemmät kisatehtävät olivat meidänkin järjellämme käsitettäviä ja niistä suoriutuminen oli siten enemmän kiinni omasta lentotaidosta kuin luetun ymmärtämisestä, Sipinen vertailee.

 

Perjantain iltalento peruttiin tuulen takia, mutta lauantaina lennettiin kaksi lentoa. Molemmista suomalaistiimeistä lähti yksi jäsen ennalta suunnitellusti lauantaina päivällä kotiin. Sipinen päätti olla lentämättä lauantain iltalentoa tuuliolosuhteiden vuoksi. Sen sijaan Sipisen tiimi autteli Jukka Kujalan taivaalle.

 

Sää suosi lopulta mukavasti ja kokoon saatiin viisi lentoa. Kullakin lennolla oli kahdesta kuuteen kilpailutehtävää, joten niitä kertyi yhteensä 16.

 

Euroopan mestaruus sveitsiläiselle

Kilpailun voitti Sveitsin Stefan Zeberli. Hopeaa nappasi Liettuan Laurynas Komza ja pronssia Ranskan Nicolas Schwartz. Sipisen sijoitus oli 83. ja Kujalan 64.

 

–Tulokset kertovat, että pärjätäkseen tehtävälentoa on harrastettava tarpeeksi, Sipinen tiivistää. –Pääsen lähelle maalia joten kuten, mutta maalille tulon viimeiset sadat metrit ovat useimmiten haasteellisia. Tilanteeseen joutuu tunkemaan yhtä aikaa parinkymmenen muun kanssa matalalla, jolloin pallojen kuoret osuvat usein toisiinsa. Suurta kohohoamis- tai vajoamisnopeutta ei saa käyttää toisten läheisyydessä, mitä valvotaan loggereilla. Vaarallisesta lentotavasta menettää rangaistuksena pisteitä. Täytyy tunnustaa, että ukkoa vähän pelotti ja jätin mieluummin ottamatta kovin kontaktia, joten varovaisuus näkyy tuloksessa. Vaikka lähellä lentäminen voi kuulostaa hurjalta, ei vahinkoja tullut, koska kyseessä ovat kokeneet lentäjät. Lentoturvallisuus oli kilpailuissa hyvällä tasolla, joskin joitakin palovaurioita saattoi tulla täytöissä. Kuulin myöskin, että oli tapahtunut yksi linjakosketus, Sipinen analysoi.

 

Toimivat kilpailujärjestelyt

Kilpailun johtajana toimi britti David Bareford. Tehtävät olivat turvallisia ja järkeviä. Kilpailun johto muokkasi niitä tarvittaessa vielä lähtöpaikallakin joustavasti. Olosuhteiden takia joitakin tehtäviä peruttiin, muutettiin toisenlaiseksi tai siirrettiin lähtöaikaa.

 

Yhteislähtöpaikkoina käytettiin enimmäkseen pienlentokenttiä. Yli kahdeksankymmenen pallon startti sujui juohevasti muutaman minuutin aikana, vaikka yhtään starttimestaria ei ollut. Tiimit katsoivat itse naapuritiimiensä kanssa lähdön turvalliseksi, mikä toimi hyvin. Osallistujat arvioivat yleisjärjestelyiden sujuneen erittäin kiitettävästi.

 

–Olen osallistunut kymmenien vuosien varrella kolmasti EM-kisoihin, ja nämä olivat ehdottomasti parhaiten järjestetyt lajissaan. Ricardo Aracililla tiimeineen on tapahtumajärjestäjän hommat todellakin hanskassa, Sipinen kiittää.

 

Luomulentämisestä välineurheiluun

Sähköisten karttojen, GPS:n ja erilaisten sovellusten käyttö antaa huippusuorituksille viimeisen silauksen.  Sipinen luonnehtii pelkän kartan, kompassin ja kellon sekä omien silmien käyttämistä menneen ajan luomulentämiseksi.

 

Kilpailukäyttöön on jalostettu tietynlaisia palloja. Ultramagicin aikanaan ensimmäisenä tuottama The Racer tarkoittaa pallokuoren muotoilua niin, että pallolla voi tehdä nousut ja vajoamiset tavallisen muotoista palloa sähäkämmin. Ominaisuutta tarvitaan hyvien kilpailutulosten saamisessa.

 

–Ehkä niin onkin, koska The Racerit ottivat kolmoisvoiton näissäkin kisoissa ja muutkin valmistajat tarjoavat puikuloita kisakäyttöön. Arvioin, että näissä kilpailuissa enää alle 10 prosentilla osallistuneista oli tavanomaisia palloja. Niihin kuuluu oma palloni, tuolla ensilentonsa lentänyt OH-BAL. Se toimi erinomaisesti. Jukalla on Diners Club -kisapallo, Sipinen kertoo.

 

Kansainvälisellä tasolla suurmaat ovat satsanneet kilpailuihin runsaasti. Niiden maatiimeillä on omat meteorologit ja luotausmiehistöt toimittamassa lentoalueelta aktuellia säätietoa päätösten pohjaksi lentäjille.

 

– Välinekehittely on tietenkin tärkeä osa toimintaa, mutta tässä lajissa silti ihmisen osaaminen on keskiössä – kunnon vehkeistä ei hyödy, ellei osaa lentää hyvin. Tarkemmin ajatellen taitaa olla sama juttu joka ilmailun lajissa.  Lennän pääasiassa palloilla yleisölentoja. Koulutan ja toimin tarkastuslentäjänä. Aktiivinen lentäminen pitää yllä lentotaitoa, mutta kisatehtäviin ne eivät valmenna tarpeeksi. Tarvitaan lajinomaista harjoittelua, Sipinen pohtii.

 

Suomessa pitäisi elvyttää kilpailukulttuuri

Sipinen kuvailee kilpailureissua onnistuneeksi; hinku kilpailuihin vaan kasvoi.

 

–Suomessa pitäisi jälleen alkaa järjestää tapahtumia, joissa matalan kynnyksen periaatteella aloittelevatkin lentäjät voivat osallistua mielikseen lentotehtäviin. Ehkä siitä jo merkkejä onkin.  Halukkaille on saatavilla koulutusta kisaloggerien käyttöön, mikä edellyttää pientä investointia.  Innostan lentäjiä vierailemaan naapurimaissa. Lähellämme ainakin Ruotsissa ja Baltiassa on hyviä tapahtumia, eikä Belgiakaan kovin kaukana ole, hän kannustaa.

 

MM-kilpailut pidetään vuonna 2020 Sloveniassa. Seuraavat EM-kilpailut järjestetään Unkarissa 2021.

 

Markku Sipisellä on Suomen ennätykset hallussaan

Markku Sipinen on kuumailmapalloilla lentävä ansio- ja yksityislentäjä, joka pitää nimissään kuumailmapallojen kaikkia absoluuttisia Suomen ennätyksiä. Hän tekee yrityksessään Aeronaut – Ballooning Finland muun muassa yleisö- ja mainoslentoja, tuo palloja maahan sekä korjaa ja huoltaa niitä. Pallojen lisäksi Sipinen lentää moottorikoneilla. Hänellä o molemmissa lajeissa CPL(A) BPL FI FE -lupakirjat. Aiemmin hän harrasti myös purjelentoa ja ultrakevytlentoa.

 

 

Lentäjä ohjaa pallon haluamaansa tuulen suuntaan

 

Kuumailmapallo ajelehtii vapaasti ilmavirtausten mukana, mutta on silti ohjattavissa. Tuuli puhaltaa eri suuntiin eri korkeuksissa. Kokenut lentäjä osaa hakeutua toivomaansa suuntaan vievän virtauksen kohdalle.

Kuumailmapalloilla lennettäessä ei ilmakehässä saa olla voimakkaita pystysuuntaisia virtauksia, joita auringonlämpö aiheuttaa. Siksi kuumailmapalloilla voi päiväsaikaan lentää yleensä vain talvisin. Sulana vuodenaikana lennetään varhain aamulla ja iltaisin. Starttipaikka valitaan tuulten mukaan.

Kuumailmapalloilla kilpaillaan yleensä tarkkuuslennossa

 

Ilmapallojen kilpailutehtävät ovat useimmiten tarkkuuslentotehtäviä. Ne määritetään kansainvälisillä säännöillä, jotka ovat FAI:n hyväksymät. Tehtäviä voidaan myös yhdistellä ja määrätä niiden suoritusjärjestys.

 

Joko kilpailun johto tai kilpailija itse asettaa maaleja, joille on mentävä mahdollisimman tarkasti. Maaliin tulo tapahtuu heittämällä striimeri mahdollisimman lähelle maalipistettä, joka voi olla esimerkiksi pellolle asetettu kankainen maaliristi tai tienristeys.

 

Nykyään striimerin ohella tehtävien todentamiseen käytetään myös loggereita. Silloin on mahdollista laatia 3D-tehtäviä, joissa maalipisteet voivat sijaita koordinaattipisteessä tietyllä korkeudella.

 

Tehtävät voivat olla monipuolisuudessaan todella haastavia.  Mitatut tulokset asetetaan paremmuusjärjestykseen ja sijoitetaan pistelaskukaavaan. Paras suoritus saa 1000 pistettä ja muut vähemmän.  Kaikkien tehtävien jälkeen eniten pisteitä saanut lentäjä on voittaja.

 

Tasaisesti hyvin lentävä pilotti saa keskimäärin hyvät pisteet. Kun siihen lisätään muutama tehtävävoitto, niin podiumin korkein jakkara on lähellä. Kilpailuissa taso on niin kova, ettei lentäjä voi epäonnistua täysin yhdessäkään tehtävässä.

 

Tehtävätyyppejä kilpailuissa

 

Pilotin maali Pilot Declared Goal, PDG

Kilpailijat yrittävät tehdä iskemän tai pätevän lokipisteen mahdollisimman lähelle itse valitsemaansa ja ilmoittamaansa maalia. Tulos on iskemän tai pätevän lokipisteen etäisyys lähimpään lailliseen maaliin. Pienin tulos on paras.

 

Tuomarin maali Judge Declared Goal, JDG

Kilpailijat yrittävät tehdä iskemän tai pätevän lokipisteen mahdollisimman lähelle asetettua maalia.  Tulos on iskemän tai pätevän lokipisteen ja maalivaatteen (jos käytössä) tai maalin välinen etäisyys. Pienin tulos on paras.

 

Epäröintivalssi Hesitation Waltz, HWZ 

Kilpailijat yrittävät tehdä iskemän tai pätevän lokipisteen mahdollisimman lähelle yhtä monesta annetusta maalista. Tulos on iskemän tai lähimmän pätevän lokipisteen ja maalivaatteen (jos käytössä) tai maalin välinen etäisyys. Pienin tulos on paras.

 

Jänisjahti Hare and Hounds, HNH

Kilpailijat seuraavat jänispalloa ja yrittävät tehdä iskemän tai pätevän lokipisteen mahdollisimman lähelle maalivaatetta, joka asetetaan korkeintaan kaksi metriä jänispallon korista vastatuulen suuntaan heti jänispallon laskeuduttua.  Tulos on iskemän tai lähimmän pätevän lokipisteen ja maalivaatteen välinen etäisyys. Pienin tulos on paras.

 

Gordonin ohilento Gordon Bennet Memorial, GBM 

Kilpailijat yrittävät tehdä iskemän tai pätevän lokipisteen mahdollisimman lähelle maalia annettujen osuma-alueiden sisäpuolelle.

 

Kyynärpää Elbow, ELB 

Kilpailijat yrittävät saavuttaa mahdollisimman suuren lentosuunnan muutoksen.

Tulos on 180 astetta vähennettynä kulmalla ABC. Suurin kulma on paras.

 

Valtaus Land Run, LRN

Kilpailijat yrittävät saavuttaa pinta-alaltaan mahdollisimman suuren kolmion, jonka kärkinä ovat pisteet A, B ja C. Tulos on kolmion ABC pinta-ala. Suurin pinta-ala on paras.

 

Pako Maximum Distance Time, XDT

Kilpailijat yrittävät tehdä iskemän tai pätevän lokipisteen asetetun enimmäisajan kuluessa mahdollisimman kauas referenssipisteestä. Tulos on iskemän tai etäisimmän pätevän lokipisteen ja referenssipisteen välinen etäisyys. Suurin etäisyys on paras.

 

Taivastehtävä 3DT

Kilpailijat yrittävät lentää mahdollisimman pitkän matkan tehtävässä määritellyssä ilmatilassa.  Tulos on annetuissa ilmatiloissa saavutettujen pätevien lokipisteiden yhteenlaskettu vaakasuora etäisyys. Suurin tulos on paras.