Lentokerhot, korona ja talous: Katkesivatko siivet?

tiistai 18.10.2022
TEKSTI Jukka Jusslin
KUVAT Ilkka Toivanen, Sauli Salmela, JIK
Tapio Huhtamella lentää 4.3. 2022 pääsiäissunnuntaina ensimmäistä kertaa koronatalven jälkeen. Kuva: Ilkka Toivanen

 

 

Lentokurssien kulunut kompakysymys menee suunnilleen näin: Mikä pitää lentokoneen ilmassa: työntövoima, nostovoima vai ne yhdessä? Väärin – jos ei ole rahaa ei myöskään lennetä, olipa kalusto kuinka hyvää tahansa. Koronapandemia iski lentokerhojenkin toimintaan, onneksi ei pelkästään negatiivisesti.

 

Lappeenrannan Ilmailuyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Toivanen sanoo koronan vaikuttaneen moottorilentotoimintaan positiivisesti. Lentotunnit lisääntyivät vuoden 2019 ja sitä edeltävästä tasosta varsinkin vuonna 2020. LIY:n kalusto muodostuu WT-9- ja DA40-moottorikoneista sekä kolmesta purjekoneesta. Vuosittaiset moottorilentotunnit ovat kymmenen viime vuoden aikana vaihdelleet 178:n ja 545:n välillä.

 

–Tulkitsemme, että jäsenistöllä oli koronan ansiosta enemmän aikaa ja rahaa käytettävissä lentoharrastukseen. Toisaalta LIY:llä on jäseninä myös kaksoiskansalaisia sekä venäjän kansalaisia, ja heidän osaltaan korona teki luonnollisesti lentämisen mahdottomaksi, koska Pietarin alueelta ei enää päässyt rajan yli Lappeenrantaan.
Toisena kerrannaisvaikutuksena Toivanen mainitsee Lappeenrannan lentoaseman sulkemisen talvella 2020–21 jolloin kentän työntekijät lomautettiin. Kiitotietä ei aurattu ja operointi oli kielletty.

 

–Käytännössä lentäminen oli seis joulukuun 2020 alusta pääsiäiseen 2021 ja tässä menetettiin vuoden 2021 lentomääristä todennäköisesti satakunta tuntia. Kokonaisuutena jos katsotaan koronan talousvaikutuksia, lentämisen lisääntyminen kuitenkin vahvisti kerhon taloutta.

 

Sodankylän Ilmailukerhon ainoa lento-oppilas korona-ajalta on Thomas Ulich, joka sai purjelentolupakirjan vuonna 2021. Kuva: Sauli Salmela

 

Korona hiljensi Sodankylässä
Marja Kuusela johtaa 47 jäsenen Sodankylän Ilmailukerhoa. Korona ei vaikuttanut jäsenmäärään, mutta jäsenten harrastuslentotunnit vähenivät vuotuisesta 10–20:stä 5–10:een. Suurin osa kerhon 50–100 vuosittaisesta lentotunnista on perinteisesti muodostunut hinaus- ja palovalvontalennoista. Kerhon jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa.

–Meillä on aiempana yhden koneen kerhona jäsenten pidempiä lentoja rajoittanut koneen palolentopäivystys ja hinaustoiminta. Moottorilentoihin ei ole moneen vuoteen ollut omaa opettajaa, mikä luonnollisesti on vaikuttanut lentojen määriin.

 

Sodankylän kalustotilanne parani ratkaisevasti tänä vuonna, kun Cessna 182:n rinnalle hankittiin Cessna 172. Lisäksi kerholla on kaksi purjekonetta.

 

Joensuun Ilmailukerhossa lennettiin aktiivisesti Koronasta huolimatta. Rahastonhoitaja Pauli Raappana ja pitkäaikainen sihteeri Arto Laaninen valmistautuvat kevään kerhotarkastuslennolle Joensuussa. Kuva: JIK

 

Korona vähensi kolutusta

Joensuun Ilmailukerholla on yksi moottorikone ja purjekoneet ASK-21, DG-101 ja DG-300. Jäseniä on 95 ja vuotuinen jäsenmaksu 50 euroa.
Puheenjohtaja Jarno Talponen kertoo, että osa purjelennon opettajista ei epidemian alussa halunnut opettaa. Moottorilentopuolella osa oppilaista taas ei halunnut koululennoille, mikä hieman vähensi operaatioita. Periaatteessa lentotunnit ovat kuitenkin pysyneet kohtalaisen hyvällä tasolla.

 

–Vuonna 2019 kerhon Diamond Katanalla lennettiin 103 tuntia, 2020 peräti 321 tuntia ja viime vuonna 187 tuntia. Vuoden 2021 lennoista koululentoja oli 68 tuntia ja harjoitus- tai matkalentoja 119 tuntia.

 

Varainhankinnasta vetoapua
Lentokerhojen kassavirta muodostuu jäsenmaksuista, mahdollisista kalustomaksuista, lentomaksuista ja varainhankinnasta. Kolme ensimmäistä ovat helppoja rasteja niin kauan, kuin jäsenistöllä riittää lento- ja maksukykyä. Varainhankinnan näkökulmasta ilmailukerhot ovat perinteisesti yleishyödyllisiä yhteisöjä, joille sallitaan verovapaa varainhankinta, kunhan ei mennä yritystoiminnan tontille. Sitäkin voidaan toki tehdä, mutta arvonlisäverollisena liiketoimintana, esimerkkinä vaikkapa kahvilan pyörittäminen.

 

Joensuun Ilmailukerho lentää palolentoja ja järjestää purjelentopäiviä. Takavuosina tehtiin myös lumitöitä talojen katoilla, mutta siitä on luovuttu. Puheenjohtaja Jarno Talponen sanoo, ettei kerho tee varainhankintaa, jolla mahdollisesti olisi veroseuraamuksia.

 

–Kerhomme likviditeetti on nyt hyvä. Harrastajat kylläkin vanhenevat, nuoria on vaikea houkutella mukaan ja lupakirjan suorittaneet nuoret muuttavat työn perässä pois. Kalustokin vanhenee ja sähkölentämistä odotellaan vielä.

 

Talponen muistuttaa, että Joensuun Ilmailukerho täyttää pian sata vuotta, Pohjois-Karjalan llmapuolustusyhdistys kun on perustettu vuonna 1923. Kerhon pitkään historiaan on mahtunut monenlaisia tilanteita ja juhlavuotta vietetään ensi vuonna hyvillä mielin huolimatta tulevista haasteista.

 

 

Kahvia, makkaraa ja pop-up ravintola
Sodankylän Ilmailukerhon pääasiallinen tulonlähde ovat palovalvontalennot. Lisäksi yhdistys on kolmena vuotena ollut Martin Pilkki -tapahtumassa myymässä makkaraa ja kahvia pilkkijöille. Sodankylän Elokuvajuhlille on keskustaan pystytetty Vasemman Moottorin Ravintola pop up -ravintolana ja sen osalta kerho on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi. Kumpaakaan ei tosin järjestetty koronan takia vuosina 2020 ja 2021.

 

–Tällaiset tapahtumat vaativat talkooväkeä ja ongelma on ollut tekijöiden löytäminen, joten niiden tulevaisuus on vaakalaudalla.
Marja Kuusela lisää, että Sodankylän Ilmailukerho on joka toinen vuosi pyrkinyt järjestämään jonkinlaisen ilmailutapahtuman ja tämän vuoden kesäkuussa sellainen saatiin taas aikaiseksi.

 

– Valitettavasti potentiaaliset sponsorit tuntuvat pitävän entistä tiukemmin kukkaron nyörejä kiinni ja niinpä ilmailutapahtumista on enemmän imagollista kuin taloudellista hyötyä.

 

Kuuselan mukaan kerhon taloudellinen tilanne on juuri nyt hyvä, mutta se ei tarkoita kuin elämää pari vuotta eteenpäin.
–Hyvässä muistissa ovat viisi peräkkäistä märkää vuotta ilman palolentoja, jolloin talous meni pahasti miinuksella ja jouduttiin tosissaan miettimään, miten kaluston myynti voidaan välttää, Kuusela muistelee.

 

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys järjesti aiemmin lentoaseman kiitotiellä nopeusajoja, joissa autoharrastajat ja tavalliset kaupunkilaiset pääsivät kiihdyttämään neljännesmaililla sekä mittaamaan ajoneuvonsa loppunopeuden mailin matkalla. Tapahtuma oli varsin suosittu ja keräsi paikalle jopa kaksituhatta kävijää. –Ajosuorituksia tehtiin päivässä jopa 500. Ajot loppuivat vuonna 2019 sattuneeseen onnettomuuteen, Ilkka Toivanen kertoo.

 

–Sen jälkeen olemme pääasiassa hankkineet kerhon toimitilojen kuluihin varoja vuokraamalla hallitilaa veneiden ja moottoriajoneuvojen sekä lentokoneiden säilytykseen. Malmilta meille tuli lentokoneita talviajan säilytykseen. Lisäksi on ollut lyhytaikaisia vuokralaisia esimerkiksi siirtolentojen yhteydessä.
Myös lentonäytökset ja pienemmät tapahtumat ovat olleet osa LIY:n varainhankintaa, joskin niiden merkitys on Toivasen mukaan ollut enemmänkin ilmailun ilosanoman levittäminen ja kerhon säännöissäkin mainittu ilmailun edistäminen Etelä-Karjalassa.

 

Toivanen sanoo, että LIY on varainhankinnassa ja talkoissa toiminut aina verottajan ohjeiden ja käytäntöjen mukaan, eikä ongelmia ole ollut.

 

–Yhdistyksemme taloudellinen tilanne on menneiden vuosien aikana toki ollut haastava, mutta vuosina 2008–2012 tehtyjen konehankintojen rahoitus on pystytty hoitamaan kunnialla maaliin. Vuosina 2015–2019 olivat lentotunnit vähenemään päin ja moottorikoneiden tekniset haasteet melkoisia, mutta silloinkin saatiin pää pysymään pinnalla.
Tämän vuoden haasteita Ilkka Toivanen kuvaa ehkä aiempia vuosia kovemmiksi, mutta tulevaisuus näyttää purjelentoa lukuun ottamatta valoisalta. Purjelennossa harrastajamäärät ovat vähentyneet paljon moottorilentoa radikaalimmin ja sillä puolella myös opettajista tulee muutaman vuoden kuluttua olemaan pulaa.

 

–Moottorilennossa pyrimme pitämään kaluston ajanmukaisena, toimivana ja hinnoiltaan riittävän kilpailukykyisenä, jotta myös pääkaupunkiseudulta saadaan aikaisempien vuosien tapaan lentäviä jäseniä mukaan toimintaan – onhan Lappeenranta vain noin kahden tunnin juna- tai automatkan päässä Helsingistä.

 

LIY:llä on kohtalaisen isot toimitilat, joiden ylläpito maksaa: hallitilaa 800 neliömetriä sekä toimisto-, kerho ja purjekoneiden huoltotilaa yhteensä 450 neliömetriä. Isot tilat toisaalta mahdollistavat ulosvuokrauksen ja tulevaisuudessa muunkin toiminnan.

 

–Juuri nyt moottorikoneitamme kiusaa molempien rikkoutuminen viime syyskuun ja tämän vuoden kesäkuun aikana. Tämän tilanteen korjaamiseksi olemme tehneet hallituksen keskuudessa hartiavoimin töitä ja yritämme saada koneet lentämään ennen seuraavaa lentokautta, jotta normaali toiminta voisi palautua ennalleen. Tämä kausi mentiin vuokrakalustolla.

 

Toivasta mietityttää myös Lappeenrannan lentoaseman tulevaisuus ja varsinkin sen rahoitus. Valtion rahoitus on epävarma ja venäläisten osuus reittilennoilla on merkittävästi vähentynyt. Niillä on vaikutusta lentokentän tulevaisuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa harrasteilmailun tulevaisuuteen Lappeenrannassa.

 

Verovapaus ei ole itsestään selvää

Ilmailukerhot ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden toiminta on pääosin verovapaata. Verovapaita tuloja ovat mm. jäsenmaksut, lahjoitukset, toimintaan saadut avustukset sekä myyntitulot omissa tilaisuuksissa. Myös palolentotoiminta on verovapaata.

 

Toiminta on veronalaista siltä osin, kun kilpaillaan markkinoilla toimivien yritysten kanssa. Jotkut ilmailukerhot ovat vapaaehtoisesti hakeutuneet arvonlisäverovelvolliseksi esimerkiksi lentokoneiden vuokrauksen ja kahvilatoiminnan osalta, koska verottajalta ei ole saatu selkeää linjausta toiminnan verovapaudesta. Epäselvissä tapauksissa ilmailukerhojen kannattaakin olla yhteydessä verottajaan ja pyytää ennakkopäätös verokohtelusta.

 

Monissa ilmailukerhoissa vierastetaan arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumista. Toisaalta arvonlisäverovelvollinen kerho voi vähentää maksetut arvonlisäverot hankinnoissaan, kuten varaosissa, polttoaineissa ja huolloissa. Jos kerho vuokraa osaa hallistaan ulkopuolisille, on vuokratulo veronalaista, mutta hallin kustannuksetkin voi vuokratun hallin osalta vähentää verotuksessa.

 

Jos kerho päättää maksaa toimihenkilöilleen, mekaanikoilleen ja lennonopettajilleen palkkaa, se ei sinänsä aiheuta arvonlisäverovelvollisuutta, mutta kylläkin työnantajavelvoitteet.