Malmin lentoasema muuttui valvomattomaksi ja lentokenttäyhdistyksen pyörittämäksi. Lentokentän päällikkö Gun Gustavsson kertoo, millaisia vaikutuksia tällä on ilmailijoille.
Malmin lentokentän päällikkö Gun Gustavsson, lentoasema muuttui vuoden 2017 alusta valvomattomaksi lentopaikaksi, jonka operoinnista vastaa Malmin lentokenttäyhdistys Helsingin kaupungin kanssa vuosiksi 2017–2019 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Mikä kaikki on muuttunut?
Trafin laatiman turvallisuusarvioinnin suositusten mukaisesti operointia jatketaan vain kiitotien 18/36 varassa. Poikittainen kiitotie 09/27 on suljettu risteävän liikenteen minimoimiseksi. Samasta syystä ilmoittautumispaikkojen Nokka, Rasti ja Deger käyttöä on tarkennettu.
Kentällä ei ole enää lennonjohtoa, eikä kaupungin kanssa tehty sopimus tätä edes sallisi, mutta tornissa on päivystäjä, joka tarkkailee lentopaikan turvallisuutta ja toimintaohjeiden noudattamista. Päivystäjä antaa myös muun muassa lentopaikan kuntoa ja laitteiden toimintaa koskevia tietoja ilma-aluksille kentän radiotaajuudella 131,250 MHz. Joissakin asioissa on jouduttu tinkimään, sillä yhdistyksen resurssit ovat ymmärrettävästi paljon Finaviaa vaatimattomammat.
Kentällä on edelleen laskeutumismaksut ja sinne voi ostaa kausikortteja. Nämä eivät ole enää Finavian maksuja vaan niillä rahoitetaan jäsen- ja kannatusmaksujen ohella yhdistyksen toimintaa. Iso osa menee alueen vuokraan ja osa kunnossapitoon. Monista asioista suoriudutaan vapaaehtoisvoimin.
Mitä uusia toimintamalleja on otettu käyttöön?
Keskeinen muutos on PPR eli ennakkolupa, joka mahdollistaa esimerkiksi ympäristöluvan edellyttämän ja lentoturvallisuuden valvomista auttavan liikennemäärien kontrolloinnin. Ennakkolupa tarvitaan Malmille saapumiseen ja sieltä lähtemiseen. Oikeastaan kyseessä on yhdistyksen kotisivulla olevalla lomakkeella tehtävä ilmoitus aiotusta lentotoiminnasta. On muistettava, että tämä ilmoitus ei korvaa (nyt Malmille lennettäessä vapaaehtoista) virallista lentosuunnitelmaa (FPL), joka mahdollistaa lentäjälle esimerkiksi pelastuspalvelun.
Laskukierroslentämiseen vaaditaan nykyään aikavaraus eli slotti, jonka kesto on 15 minuuttia ja joita voi varata useampia peräkkäin, koska aikarajoista on pidettävä kiinni. Helsinki-Vantaan lähialueeseen rajautuvalla vilkkaalla valvomattomalla kentällä ei ainakaan tällä hetkellä voida sallia kuin kaksi konetta laskukierrokseen kerrallaan.
Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet löytyvät yhdistyksen sivulta efhf.fi sekä palvelusta lentopaikat.fi.
Millainen lentotoiminta kentällä on mahdollista?
Kentällä voi jatkaa myös kaupallista lentokoulutusta, yleisölennätystoimintaa ja valvomattomalle näkölentosääntöjen mukaan operoitavalle kentälle soveltuvaa ammattilentotoimintaa. Mittarilähestymismenetelmiä ja lennonjohtopalvelua edellyttävä kaupallinen lentotoiminta ei nykyisellä lupa- ja sopimusrakenteella ole mahdollista. Lentokenttäyhdistys on kuitenkin valmis jatkamaan operointia niin kauan kuin lentotoiminnalle annetaan mahdollisuus.
Tarjoaako yhdistysvetoinen operointi myös kentän kehittämismahdollisuuksia?
Lentokenttäyhdistyksellä ei rajallisten resurssien ja rajoittavien sopimusten takia ole juurikaan mahdollisuuksia kehittämistyöhön. Tässä kohtaa toivotamme yhteistyökumppanit, tukijat ja kannattajat tervetulleiksi ideoimaan ja toteuttamaan lentotoimintaa tukevia ja mahdollisimman monia ihmisiä kiinnostavia toimia! Kentästä ja sen tarjoamista palveluista saa tiedottaa ja kehitellä vaikkapa Suomi100-teemaan sopivaa aktiviteettia.
Mikä on suurin unelmasi Malmin lentokentästä?
Näkisin, että Malmista voisi kehittyä maltillisesti Suomen pääkaupungin yleis- ja liikeilmailukenttä, Helsinki City Airport, kuten monessa metropolissa ympäri maailmaa on jo tehty.
