lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Lentäjä Ari Huusela purjehtii maailman ympäri

torstai 27.08.2020
TEKSTI HELENA JAAKKOLA
Kippari Ari Huusela A350 -koneen ohjaamossa.

Vendée Globe -kilpailun logo suomalaisessa purjeessa

 

Ari Huusela lentää ja purjehtii sekä osaa etsiä niin lentokoneiden kuin purjeveneidenkin viat. Mekaanikkotausta on opettanut korjaamaankin ne mitä voi. Molemmissa lajeissa otetaan sää huomioon ja virtauksia hyödynnetään matkanteossa. Yhteistä on myös yksin selviäminen ja sen tuoma voitonriemu.

 

Liikennelentäjä Ari Huuselan ensimmäiset ilmailumuistot ovat 70-luvulta Jämijärveltä, jossa isä lensi kavereidensa kanssa Harakalla. Työreissujen tuliaisina olivat AIRFIX 1:72 muovimallit, joita Ari kokosi veljensä kanssa kuten niin moni muukin, jonka tie on vienyt ilmailun pariin. SIL rakennussarjat Eka ja Toka tulivat tehdyiksi, tutuiksi tulivat myös siimaohjattavat polttomoottorilennokit.

 

– Polttoainetankit koottiin itse kuparipellistä juottamalla. Koneet korjattiin kerta toisensa jälkeen ja joskus sitten tarpeeksi monta kaputtia kokeneet koneet haudattiin polttamalla.

 

Huusela muistelee nauraen, kuinka isä lähti “poikien retkelle” Jämille, eikä hän päässyt mukaan. Piiloutuminen pakettiauton tavaratilaan ei onnistunut, isä löysi, mutta kun poika polki jalkaa ja sanoi että ilman häntä ei Jämille lähdetä, saattoi retki purjelennon legendaariselle kentälle alkaa.

 

Talvella paleltiin Munkkiniemen jäällä lennokkeja lennättämässä. Kesäisin mentiin Malmille bussilla lennokit kainalossa, polttoaineet ja risiiniöljyt repussa. Lennokkien lennätyspaikka oli kiitoteiden takana ja siellä harjoiteltiin taitolentoa, erikokoisten lennokkien ja myös taistelulennokkien lennätystä.

 

 

Ilmailusta ammatti

Jossakin vaiheessa Ari Huusela alkoi miettiä tietä lentämisen pariin.

 

– Raha ei tuolloinkaan puussa kasvanut, joten tein kaiken aikaa myös töitä, kertoo hän ja jatkaa, että koska oli myös innokas tenniksen pelaaja, jakoi hän lehtiä saadakseen rahaa tennistossuihin ja mailoihin. Ari pääsi huoltamaan tennismailoja Heikki Hedmanin opissa ja kuusitoistavuotiaana itsenäisenä yrittäjänä.

 

Ammattikoulun lentokoneasentajalinjaa käydessä illat ja viikonloput menivät yksityislentäjän lupakirjaa opiskellessa. Työharjoittelu Finnaviationilla toi valmistutumisen jälkeen työpaikan. Työn ohessa hän opiskeli mekaanikoksi, mutta tavoite oli kuitenkin päästä ammattilentäjäksi. Ansiolentäjän lupakirjan hän hankki vain parikymppisenä 1982.

 

DC-9 tuli tutuksi lentomatkalla Jyväskylään. Ohjaamon pääsi silloin vielä kurkkaamaan ja lentokapteeni Kalevi Halonen huomasi oitis nuorukaisen innostuksen. Halonen koulutti työkseen kelpuutuksia lentäjille, eikä Huuselaa tarvinnut kauan ylipuhua. Kelpuutukset lennettiin voimaan Finnairin lentokerhon Arrowilla. Ovet aukesivat RV-Aviationille lentämään rahtia.

 

Huusela puhuu lämmöllä elämänsä oppivuosista rahtilentäjänä ja kertomuksessa vilisevät Kalevi Halosen lisäksi ilmailijoiden tuntemat, osa jo taivaalliseen lentolaivueeseen siirtyneiden, nimet Topi Huovinen, Erkki Ruosteinen, Risto Leka, Pepe Lehtinen, Paavo Galkin ja Kari Stenberg. Heiltä hän kertoo saaneensa arvokkaita kokemuksia ja ohjeita lentäjän uralle. Rahtilentäminen oli yhtä hengissä selviytymistä, koska koneet olivat kovassa käytössä kuluneita. Hän kertookin kokeneensa niillä kaksi moottoripysähdystä ilmassa ja laskuun tultiin yhdellä moottorilla.

 

Lentomekaanikon ja tilauslentäjän ura jatkui Airliftillä sekä Karairilla. Vuonna 1989 tie johti Finnairin Ilmailuopistoon Poriin perämieskurssille. Nykyisin Huusela lentää Airbus A 350 koneella Aasian reiteilllä.

 

 

Ikoninen Vendée Globe

Huusela on purjehtinut koko aikuisikänsä. Suuren yleisön tietoisuuteen hän ponnahti valmistautuessaan Mini Transat Atlantin ylityskisaan 1999. Pientä 6,5-metristä kisavenettä hankkiessaan hän näki aivan toisen kokoluokan aluksia, niitä, joilla mennään maapallon ympäri.

 

– Silloin ajattelin, että se on jotakin ihmismielen yläpuolella olevaa superjuttua, kertoo hän nyt, kun on itse menossa mukaan tähän äärimmäiseen vaativaan kisaan.

 

566 ihmistä on ylittänyt FAI:n asettaman 80km:n korkeuden rajan, eli käynyt avaruudessa, Mount Everestille on kiivennyt yhden lähteen mukaan jo noin 8000 ihmistä, mutta Vendée Globen on selvittänyt vain noin 100 ihmistä. Neljän vuoden välein purjehdittavaan kilpailuun lähdetään Ranskan Les Sables d´Olonnesta ja reitti kulkee Etelämantereen ympäri. Matkalla purjehditaan Etelä- Amerikan ja Afrikan välistä Brasilian puoleista rannikkoa, Hyvän Toivon niemen kautta Intian valtamerelle, Australian eteläpuolelta ja edelleen Tyyntä merta kohti Etelä Amerikan kärkeä Cape Hornia ja siitä takaisin Atlantille.

 

Reitin pituus on 22 000 mailia, mutta Huuselan mukaan käytännössä matkaa kertyy keskimäärin 28 000 mailia. Purjehdus tapahtuu yksin, eristyksissä, pysähtymättä ja ilman ulkopuolista apua; pahimmillaan lähin kontakti on 400 kilometrin päässä avaruudessa, ISS avaruusasemalla ja lähin ranta 3000 kilometrin päässä. Ympärillä on vain myllertävä meri.

 

– Ison veneen hallitseminen kovissa sääolosuhteissa on raakaa työtä Siinä otetaan miehestä mittaa. Naisia mukana on nytkin ja heitä Huusela kertoo kunnioittavansa todella.

 

Vendée Globen kovaan purjehtijaporukkaan päästäseen on osaaminen ja kunto osoitettava ennakkoon. Kotimaisten kisojen lisäksi Huusela on purjehtinut Atlantin yli viisi kertaa: Kaksi kertaa Classe Mini -luokan 6,5-metrisellä purjeveneellä ainoana yhteysvälineenään Meri Vhf, kerran Class 40 -tyyppisellä Pogo40:llä ja kaksi kertaa Imoca-luokan 60-jalkaisella aluksella. Hän on purjehtinut neljästi yksin ja kerran kahden hengen miehistöllä Transat Jacques Vabre kahvikisan syksyllä 2019. Muista pohjoismaista ei ole kukaan päässyt näiden kisojen maaliin, lukuun ottamatta Reima Alanderia joka purjehti Mini Transat kilpailun maaliin asti ennen Huuselaa vuonna 1997.

 

Turvallisuus huomioidaan valmistautumisessa

– Kun olin 20 vuotta sitten voittamassa avomeripurjehduksen Suomen mestaruutta, tajusin, että voin joskus olla mukana sitäkin isommissa kilapiluissa. Olin myös ensimmäinen pohjoismaalainen, joka pääsi maaliin legendaarisessa 5500 kilometrin pituisessa Route du Rhum -yksinpurjehduskisassa Ranskasta Karibialle, Huusela kertoo.

 

– Unelma Vendée Globesta konkretisoitui kunnolla 2017, kun ostin Imoca-veneeni, hän jatkaa.

 

Etelämeren myrskyissä ja jopa 20 metriä korkeissa aalloissa tulee sekä veneen, purjeiden ja purjehtijan olla huippukunnossa. Pienimmätkin helat ja sakkelit pitää tarkistaa, vaijereiden läpiviennit olla esteettömät. Autopilottien sekä sähköjärjestelmien, tai ainakin niiden varajärjestelmien pitää toimia.

 

Stark-veneessä on Iridium Certus sekä FBB250 INMARSAT -satelliittidatayhteysjärjestelmä, Iridium puhelin, Ais, kaksi satelliittipuhelinta, tietokoneita, kolme autopilottia ja sen lisäksi plotterit ja radiopuhelimet sekä hätälähettimet. Hätälähetin ja Iridium-kännykkä ovat mukana myös pelastuslautassa. Virrankulutukseen vastaavat tehokkaat hydrogeneraattorit ja aurinkopaneelit.

 

 

Aluksessa on kameroita sisällä ja ulkona tallentamassa tapahtumia sosiaalista mediaa ja kilpailuorganisaatiota varten.
–Käytän satelliittiyhteyksiä harkiten, koska se on kallista, sanoo purjehtija, mutta lupaa laittaa matkan varrelta kuvia ja videonpätkiä sosiaaliseen mediaan jonkin verran lähes päivittäin.

 

Veneen ja laitteiden lisäksi on turvattava myös purjehtija sairauksien ja haavereiden varalta. Huusela on opetellut ompelemaan pienet haavat ja laittamaan sijoiltaan menneen olkapään paikoilleen.

 

– Lääkelaukku sisältää pienen sairaalan verran lääkkeitä ja tarvikkeita ja se on räätälöity juuri minun käyttööni. Englantilainen yritys kokoaa laukut kilpailijan henkilökohtaisen terveydentilatiedon mukaan ja sama yritys päivystää puhelinta 24/7 jos lääkäriapua sattuisi kisan tuoksinassa tarvitsemaan, Huusela kertoo.

 

Huusela painottaa erityisesti sitä, että vaikka hän purjehtii yksin, tämäkään unelma ei voisi toteutua ilman läheisten tukea, talkoolaisten joukkoa ja sponsoreita. Mukana talkoissa on lähes koko suku ja kaikki kaverit.

 

– Suurin haaste ei ole itse kilpailu, vaan vuosia kestävän projektin organisaation rakentaminen ja pyörittäminen. Siinä tarvitaan todella monen ihmisen taidot ja työpanos, kertoo Huusela.

 

Päämäärätietoinen purjehtija on kasvattanut tietoisesti vuosien ajan muitakin selviytymistaitoja elämänsä kilpailua varten. Hän on ajanut Alppien ympäri moottoripyörällä, harrastanut laitesukellusta talvipakkasessa Helsingin edustalla, juossut maratoneja ja kiivennyt Mont Blancille. Kuntosali on kovassa käytössä ja talvisin peruskunto säilyy murtsikkaa hiihdellen ja tunturin rinteillä telemark-tyylillä kurvaillen. Lapin latuja hiihdellessä Huusela kokee kaipaamaansa yksinäisyyttä ja hiljaisuudesta. Kunto on hyvä ja suksi luistaa, mielen saattaa vallata jonkinlainen yli-ihmisolo, mutta aina joutuu toteamaan, että on vaarallista luulla hallitsevansa kaiken, sitä on kuitenkin vain ihan tavallinen ihminen, ”muurahainen ja maan matonen.”

 

 

Samat lainalaisuudet merellä ja ilmassa

Huusela lensi purjelentäjän lupakirjan ammattikoulun pätteeksi ja hinasi purjekoneita taivaalle jo parikymppisenä Nummelassa. Purjehtimaan hän opetteli omasta mielestään aivan liian myöhään, 24 vuotiaana.

 

Purjehdus on tuulten hyödyntämistä ja ne on otettava huomioon myös lennettäessä. Purje toimii lentokoneen siiven tavoin; siiven nostovoima toimii purjeveneessä eteenpäin vievänä voimana. Sanotaankin, että purje on kuin pystyyn nostettu lentokoneen siipi.
Liikennelentäjä hyödyntää ilmassa suihkuvirtauksia, jotka nopeuttavat matkaa ja vähentävät polttoaineen kulutusta. Merellä voimakkaat merivirtaukset auttavat purjehtijaa samoin.

 

– Purjehduksesta on tullut ilmailuun monia asioita, sääntuntemus, aerodynamiikka ja ohjaamisessa navigointi, kertoo Huusela ja painottaa, että ennen kaikkea on kysymys turvallisuusasenteesta. Ensin tiedostetaan mitä pitää tehdä ja sitten pitää päättää miten sen toteuttaa ja sitten tehdään.

 

Luonnon armoilla ollaan ja säiden muutokset on syytä tunnistaa hyvissä ajoin. Myrskyihin ei lähdetä ehdoin tahdoin, ei taivaalle eikä merelle. Vanhan purjelentäjän ja purjehtijan sanoin, meri on vielä armottomampi kuin ilma. Lentäen myrskyalueen voi ehkä kiertää, tai etsiä lähimmän kentän laskeutumiseen, mutta merellä liikkuminen on hitaampaa. Aina ei pääse myrskyä pakoon, siitä on vain selvittävä.
Molemmille lajeille on tunnusomaista yksinäisyys ja omin taidoin selviytyminen. Huusela on elementissään purjehtiessaan yksin. Hän tietää mekaanikon ja lentäjän kokemuksensa ja koulutuksensa vuoksi selviytyvänsä monista ongelmista, mitä matkalla voi tulla. Hän saa energiaa ja iloa erityisesti meren luonnosta, auringonlaskuista ja yksinäisyyden tuomasta rauhasta.

 

– Olen sosiaalinen erakko. Viihdyn ihmisten parissa, mutta tarvitsen aikaa itselleni. Yksin purjehtiminen antaa minulle sellaisen tunteen, mitä en mistään muualta saa, toteaa Huusela.

 

 

Pääsponsori löytyy

Vendée Globe on kilpailu, jota miljoonat ihmiset seuraavat. Yleensä kisakylässä on satoja tuhansia kävijöitä, mutta Covid-19 viruksen jyllätessä tilanne on toinen. Sponsorit saavat kuitenkin näkyvyyttä ja heitä Huuselakin tarvitsee.

 

– Vene on oma ja sen arvo on noin puoli miljoonaa, hän kertoo.

 

Sponsoreita tämä amatööripurjehtija tarvitsee noin miljoonan euron kattamiseen. Ammattipurjehtijoiden budjetit ovat kymmenkertaisia, jopa kaksikymmenkertaisia.

 

Mies oli jo vaipua epätoivoon viruksen tuhotessa viimeisimmätkin haaveet yrityksistä, jotka näkisivät hankkeen ainutlaatuisuuden ja haluaisivat auttaa purjehtijan ja erityisesti suomalaisen purjehduksen ryminällä maailmankartalle.

 

Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa toimivan, rakentajia palvelemaan erikoistuneen Stark ketjun Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi näki projektissa jotakin arvokasta.

 

– Ari Huusela on vienyt tätä isoa tavoitettaan määrätietoisesti eteenpäin, askel askeleelta ja periksi antamatta. Hänen koko uransa ja matkansa kohti päämäärää on jo sinänsä iso tarina, joka resonoi meidän brändimme kanssa: ”Rakenna itsesi vahvaksi.”

 

– Huusela on konkreettisesti ja määrätietoisesti rakentanut itseään vahvemmaksi ja tavoitellut päämääräänsä sitkeästi askel askeleelta ja periksi antamatta. Halusimme olla hänen tarinassaan mukana ja mahdollistaa rohkean ja poikkeuksellisen hankkeen, varsinkin tässä koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Ja auttaa samalla myös koko suomalaista purjehdusta uusiin saavutuksiin, Päiväniemi kiteyttää.

 

Huusela pohtii tulevaa koitosta. Loppupuolella kisaa vene alkaa olla rähjääntynyt ja kulunut, sekä mies väsynyt. Ei kuitenkaan passaa hutiloida. Hän siteeraa kilpakumppaniaan, kisan jo neljä kertaa selvittänyttä Alex Thomssonia: ”Kun on Kap Hornin kiertänyt ja takaisin Atlantilla, on kuin myllynkivi putoaisi hartioilta. Ei pidä kuitenkaan herpaantua, Atlantti on iso ja matkaa on vielä 7000 mailia maaliin!”

 

 

Liikennelentäjä Ari Huusela, Finnair
Syntynyt 28.10.1962.
Huuselalla on noin 25 000 lentotuntia, josta 60 tuntia purjekoneella. Muilla harrasteluokan koneilla sekä rahtikoneilla tunteja on noin 2200.
Purjehdittuja merimaileja on noin 50 000.
Lentokoneasentaja 1980–82 Finnaviation, Lentokonemekaanikko -82–89
Purjelentäjän lupakirjakurssille 15 vuotiaana ja tyyppeinä olivat Puu 6, K8 sekä Ask 13. ASK21, PILAYUS B4, GROB CLUB ASTIR
Moottorilentäjän lupakirja 18 vuotiaana
Ansiolentolupakirja+mittarilentokelpuutus 20v.
Monimoottorikelpuutus 20v.
Finnairin Ilmailuopisto, perämieskoulutus 1989.
Saab340 perämies 1990–1997
DC-9 perämies 1997–2000
ATR kippari 2000–2001
DC-9 kippari 2001–2003
Airbus 320 kippari 2003–2008
Airbus 330 ja 340 kippari 2008–2016
Airbus A350 kippari 2016 alkaen ja jatkuu.

 

Arin aiemmat yksinpurjehduskilpailut Atlantin yli

1999 Mini Transat, Classe Mini, Ranska – Lanzarote – Guadeloupe, Karibia
2007 Transat 650, Classe Mini, Ranska – Madeira – Salvador da Bahia, Brasilia
2014 Route du Rhum, Pogo40, Ranska – Guadeloupe, Karibia
2018 Route du Rhum, IMOCA, Ranska – Guadeloupe, Karibia

Muut Imoca Globe Series -maailmanmestaruuskiertueen kisat:
2019 Bermudes 1000 Race, IMOCA, Douarnenez > 2000 merimailia > Brest
2019 Transat Jacques Vabre, IMOCA, Ranska – Brasilia (kaksinpurjehdus, co-skipper: Mikey Ferguson)

Seuraa useasti päivittyviä sosiaalisia medioita: Facebook, twitter and Instagram
www.arihuusela.com

 

LISÄÄ AIHEESTA