lukeaksesi lehdessä julkaistut artikkelit
Kirjaudu jäsentunnuksilla

Laskuvarjourheilun turvallisuusvuosi 2020: Koronavuosi ei näkynyt hyppyturvallisuudessa

perjantai 10.12.2021
TEKSTI KIMMO PAULARANTA
KUVAT RAIMO KARHU
Suhteuttamalla turvallisuusilmoitusten määrän samaan hyppymäärään eri vuosia on helppo vertailla toisiinsa.

 

Vuonna 2020 Suomessa hypättiin laskuvarjolla vähemmän kuin yli kolmeenkymmeneen vuoteen, alle 35 000 hyppyä. Turvallisuusilmoitusten määrä kasvoi edelleen verrattuna aiempiin vuosiin, ilmoituksia tehtiin 170. Erityisesti kokeneet hyppääjät tekivät runsaasti ilmoituksia.

 

 

Koronatilanne vaikutti selvästi vuoden 2020 hyppymäärään. Edellisestä vuodesta määrä pieneni noin 1600 hypyllä. Helmi-maaliskuussa hyppytoiminnan aloittaneet kerhot joutuivat laittamaan hyppytoiminnan tauolle kohta kauden avauksen jälkeen. Vasta toukokuussa tarkkoja ohjeita noudattaen itsenäiset, maskikasvoiset hyppääjät aloittivat tai jatkoivat harrastustaan. Oppilastoiminta käynnistyi pääasiassa kesäkuussa.

 

Vaikka talvitauko oli normaalia pidempi, turvallisuusilmoitusten mukaan vain muutamassa tapauksessa hyppääjä kertoi pidemmän tauon mahdollisesti vaikuttaneen ilmoituksen syyhyn. Turvallisuusilmoituksessa kysytään ilmoittajan kokonaishyppymäärän lisäksi myös hyppymäärää viimeisimmän kolmen kuukauden aikana. Verrattaessa tätä lukua aikaisempiin vuosiin merkittävää eroa ei ole ilmoitusten tekemisessä.

 

Varavarjon käyttöä vaatineet tilanteet vähenivät ja loukkaantumiset hieman lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkän ajan keskiarvoon nähden tilanne oli sama, varavarjoon turvauduttiin keskimääräistä harvemmin ja loukkaantumisia oli hieman keskimääräistä enemmän. Loukkaantumiset käsittävät kaikki vammat mustelmista murtumiin.

 

Muista syistä tehtyjen ilmoitusten määrä jatkoi kasvamistaan, niitä oli 102. Näiden ilmoitusten määrän kasvu kertoo osaltaan siitä, että ilmoitus on tärkeä ja myös helppo tehdä. Ilmoituksen tekeminen on ollut hyppääjille aina matalan kynnyksen takana, koska sen merkitys hyppytoiminnan turvallisuuden kehittämisessä on mielletty tärkeäksi.

 

Laskuvarjotoimikunta on pyrkinyt edelleen laskemaan kynnystä ilmoituksen tekemiseen kehittämällä sähköisen ilmoituslomakkeen. Verkkolomakkeella ilmoittaminen otettiin käyttöön jo vuonna 2013, silloin vielä paperisen version rinnalla. Nykyisen, myös mobiililaitteilla helposti täytettävän lomakkeen ensimmäinen versio julkaistiin kesällä 2015.

 

Tasapainoansa on melko yleinen laskeutumisvirhe.

 

Varavarjoa tarvittiin 25 kertaa

Hyppääjät turvautuivat varavarjoon 25 kertaa. Keskimäärin varavarjoa käytetään Suomessa 950 hypyn välein, itsenäiset hyppääjät hieman harvemmin ja oppilaat hieman useammin.

 

Syynä varavarjon käyttämiseen oli useimmiten huono päävarjon avausasento, jolloin varjon punoksiin saattaa syntyä kierrettä ja varjo alkaa pyörittää vauhdikkaasti eikä sitä pystytä enää ohjaamaan, tai pakkausvirhe. Tyypillinen pakkausvirhe on puolijarrun kiinnittäminen väärin tai sen unohtaminen kokonaan.

 

 

Varavarjon automaattilaukaisin aktivoitui yhdellä hypyllä. Hyppääjä menetti asentonsa hallinnan ja ajantajunsa, jolloin automaattilaukaisin pelasti hyppääjän laukaisemalla varavarjon noin 225 metrin korkeudessa, neljä sekuntia ennen maanpintaa.
Automaattilaukaisin mittaa ilmanpaineen perusteella hyppääjän nopeutta ja korkeutta. Mikäli laite havaitsee hyppääjän olevan vaarassa, esimerkiksi vapaapudotuksessa matalassa korkeudessa, se aktivoituu ja leikkaa varavarjon sulkevan luupin. Jousiapuvarjolla varustettu varavarjo pääsee sen jälkeen avautumaan. Varavarjon automaattilaukaisin on pakollinen kaikilla hyppääjillä C-lisenssiin asti. Noin 98 prosenttia suomalaisista hyppääjistä käyttää sitä.

 

 

Loukkaantumisten määrä kasvoi

Loukkaantumisia tapahtuu Suomessa keskimäärin 1000 hypyn välein. Kokeneiden hyppääjien tapaturmat lisääntyivät lähes 70 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vauhditetut laskeutumiset ovat näyttäviä, mutta onnistuakseen viimeisen käännöksen ajoittaminen pitää tehdä juuri oikeassa korkeudessa sääolosuhteet huomioiden. Suurin osa kokeneiden hyppääjien loukkaantumisista tapahtuu laskeutumisen epäonnistuttua jollakin tavalla.

 

Kokeneiden hyppääjien onnettomuuksia selittää myös mahdollisuus käyttää erittäin suorituskykyistä ja taitoa vaativaa varjokalustoa. Suurin osa hyppääjistä käyttää niin sanottuja tavallisia liitovarjoja, jotka nekin ovat varsin suorituskykyisiä osaavissa käsissä.

 

Oppilailla on ohjeiden saamista varten kypärässään radio ainakin kolmella ensimmäisellä hypyllään. Siitä huolimatta loukkaantumisia tapahtuu: pääasiassa laskeuduttaessa satutetaan jalka, yleensä nilkka. Viime vuonna eri koulutusvaiheissa olleita oppilaita loukkaantui 14. Määrä on vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta oppilashyppyjen määrä väheni samassa suhteessa.

 

 

Pidä huolta varusteistasi

Vuosittain hyppääjiltä putoaa jonkin verran erilaisia varusteita. Putoamisia tapahtuu joko heti uloshypyn yhteydessä esimerkiksi kameran osuessa ovenkarmiin tai vapaapudotuksessa oltaessa lähikosketuksessa toisen hyppääjän kanssa. Muun muassa kenkiä, kameroita ja kypäriä putosi seitsemältä hyppääjältä. Toisaalta varusteen putoaminen voi hyppääjän kannalta olla hyvä asia, takertumisesta saattaisi seurata vakavampi vaaratilanne kuin minkä putoava esine aiheuttaa.

 

Yhdellä hyppääjällä katkesi laskuvarjon pakkaamisen yhteydessä luuppi. Luuppi on nylonpunoslenkki, jonka läpi metallinen pinni työnnetään suljettaessa laskuvarjoreppu. Luupin kunto tulee tarkistaa jokaisen hypyn jälkeen ja vähänkin kulunut luuppi pitää vaihtaa heti. Sen pystyy jokainen hyppääjä tekemään itse. Luupin katkeamisesta voi seurata laskuvarjon ennenaikainen avautuminen. Jos näin tapahtuisi esimerkiksi pää alaspäin täydessä vapaapudotusvauhdissa, hyppääjän vakava loukkaantuminen olisi todennäköistä. Luuppi on halpa henkivakuutus sekä itselle että kanssahyppääjille.

 

 

Parannettavaa on

Hyppykouluttajan tehtäviin kuuluu oppilashyppääjän varusteiden tarkistaminen. Varusteisiin kuuluu myös hyppypäiväkirja – jokainen hyppy on kirjattava ja arvioitava. Hyppypäiväkirjaan merkitään myös erilaisten kokeiden voimassaolo. Sekä hyppyvarusteiden että hyppypäiväkirjan huolellinen tarkistaminen ajatuksen kanssa on keskeistä turvallisen oppilastoiminnan kannalta.

 

Radiokouluttajien aktiivinen toiminta lisää sekä oppilaan luottamusta osaamiseensa että hyppyturvallisuutta. Viime vuonna radiokouluttajat olivat hoitaneet tehtävänsä kiitettävästi, heidän toimintaansa koskevia ilmoituksia ei juurikaan ollut.
Muualle kuin aiottuun paikkaan laskeutumisia tapahtui usein. Oikean uloshyppypaikan määrittäminen opetetaan jo oppilaille. Sen määrittämiseen on paljon apuvälineitä. Tuulitiedot saa internetistä useiltakin sivustoilta, ohjeet paikan laskemiseen ja katsomiseen löytyvät esimerkiksi Laskuvarjohyppääjän oppaasta.

 

 

Ilmoittaminen edistää turvallisuutta

Laskuvarjohyppääjät tekevät toimintaansa liittyvistä poikkeamista sähköisen turvallisuusilmoituksen Suomen Ilmailuliiton Laskuvarjotoimikunnalle (LT). Ilmoituksen näkevät Ilmailuliiton lajipäällikkö, toimikunnan puheenjohtaja sekä erikseen nimetyt LT:n jäsenet ja ilmoitusten analysoija.

 

Ilmoituksen tapahtumapaikan kerho-organisaation jäsenet, esimerkiksi koulutus- ja turvallisuuspäälliköt näkevät myös ilmoituksen. Ilmoituksen voi halutessaan tehdä täysin anonyyminä.

 

Ilmoitus on aina tehtävä muun muassa seuraavissa tapauksissa:
1. Kaikki tapaukset, jotka ovat turvallisuutta vaarantavia tai joista olisi voinut kehittyä vaaratilanne.
2. Kaikki tapaukset, joissa varjon toiminta on ollut epänormaali (vajaatoiminta).
3. Kaikki hypyt, joissa on käytetty varavarjoa.
4.Kaikki tapaukset, joissa on sattunut loukkaantumisia.
Turvallisuusilmoituksen tekeminen ei poista velvollisuutta tehdä GEN T1-4:n mukainen ilmoitus.